Lue keskustelun säännöt.
Olemme sodan partaalla. Pelkäätkö?
08.08.2014 |
Tilanne on jo aika vakava. Mietittekö asiaa vai koitatteko ajatella muuta? Eihän mahdolliseen sotaan tavallinen ihminen pysty mitenkään varautumaan. 18-vuotias lapseni lähti pari viikkoa sitten au-pairiksi Australiaan vuodeksi. Kerron hänelle skypessä Suomen ja Euroopan kuulumisia. Tuntuu, että tämä lapseni on nyt jotenkin turvassa, jos sota Euroopassa syttyy. Ei tässä halua oikein asuntokauppojakaan tehdä, vaikka se suunnitelmissa olikin. Talvilomamatka Aasiaan tuli ostettua ja senkin toteutuminen näyttää epävarmalta. Kertokaahan ajatuksianne!
Kommentit (29)
No hei, on niitä työntekijöitä ajettu ulos työpaikoistaan jo ennen näitä pakotteitakin. Nokiankin kaatoi ihmemies Amerikoista ja pienemmillä puljuilla on ollut ihan suomalaisiakin poispotkijoita. Ei mitään uutta auringon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäläisten matkailu alkaa hyytyä, heidän suurin matkatoimistonsakin meni nurin. Voi tässä hyytyä meidänkin matkat (ainakin Venäjän yli).
En pelkää! Ainoastaan pari juttua harmittaa. Olen ostellut alkukesästä osakkeita n.10 000e ja pelkään niiden romahtavan. Toinen juttu on se, että harmittaa kun en yrittänyt hävittäjälentäjäksi armeijassa vaan minusta tuli sissi. :( Haluaisin mahdollisessa sotatilanteessa puolustaa maatamme hävittäjällä.
T:J-mies
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 01:00"]
Voi tässä hyytyä meidänkin matkat (ainakin Venäjän yli).
[/quote]
Matkailu kotimaassa avartaa mieltä, eikä edes maksa niin paljon. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 01:00"]
No hei, on niitä työntekijöitä ajettu ulos työpaikoistaan jo ennen näitä pakotteitakin. Nokiankin kaatoi ihmemies Amerikoista ja pienemmillä puljuilla on ollut ihan suomalaisiakin poispotkijoita. Ei mitään uutta auringon alla.
[/quote]
No näin on. Mutta, että vielä lisääkin työttömiä, ei ainakaan paranna tämän maan eikä asukkaiden oloja.
En pelkää, en oikeastaan usko sotaan mutta olen sitä muutaman vuoden aavistellut. Sodat kuuluu ihmiselämään eikä me olla sen kummempia kuin muut ihmiset meitä ennen. Edellisen sodan täällä nähneet on jo melkeinpä edesmenneitä, joten kauanhan tässä on ollut rauhaa. Ja jos miettii miten hirvittäviä maailmansodat oli, ja silti jotkut selvisivät ja heidän lastenlapset täällä surffaa älypuhelimilla internetissä, ilmastoiduissa omakotitaloissaan motorisoiduissa avaruuspatjasängyissään, niin eiköhän se elämä voita yhä uudestaan. Sodat tuntuu järjettömältä hävittämiseltä turhan tähden, mutta sellaista elämä on.
Omaa rooliaan ei tietysti ennalta tiedä, sodassa kuolee ihmisiä ja vielä useampi kärsii hirveästi. En tiedä sitten, voihan se olla niinkin päin että aavistukset leviää ja sodat syttyy silloin kun tarpeeksi moni sotaa aavistelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua suoranaisesti pelota. Sen sijaan ahdistaa, kun ajattelen ennen niin tutuilla ja turvallisilla kaduilla olevan sotilaita lukuisia maassa makaavia ruumiita unohtamatta. Elän myös tällä hetkellä kaukosuhteessa Keski-Eurooppalaisen miehen kanssa, joten sitä ehkä saattaisinkin kauhulla ajatella, mahtaako mies olla enää hengissäkään.
Jo sekin tuntuu pahalta, että tämän tilanteen seurauksena yhä useampi jää työttömäksi. Suomessa on kaikki ollut niin hyvin, etteivät ihmiset vielä tajua mitä tässä vielä voidaan menettää.