GALLUP: Eroaisitko, jos ei olisi lapsia, mukavaa asuntoa ja saavutettua elintasoa?
Aloitan omalla vastauksella: kyllä. Edellä mainituista syistä en kuitenkaan eroa, koska haitta olisi suurempi kuin hyöty. Toki parisuhteeni ei ole millään muotoa karmea, mutta kovin mitäänsanomaton kyllä.
N36
Kommentit (22)
En.
Kykenisin sitä paitsi pitämään tämän elintason itsekin. Säästöön vaan jäisi vähemmän.
Odotan, että pääsen jotenkin erakoitumaan.
Kyllä. Ja kuin aloittajalla, suhteeni ei ole erityisen huono, mutta keskeisin syy siinä pysymiseen ovat juurikin järkisyyt. Jos ei olisi yhteistä perhettä eikä juuri tätä saavutettua elintasoa, joka todellakin minun tapauksessa romahtaisi, en kyllä luultavasti mieheni kanssa jaksaisi olla.
Kyllä. Valitettavasti tässä tilanteessa se ei ole mahdollista, enkä halua sukeltaa köyhyysloukkuun.
Eroisin. Mies ei osallistu arkeen yhtään ja mököttää jos jotain pyytää.
Kyllä eroaisin. Minulla ei ole tuota taloudellista perustetta, mutta toinen lapsista on pitkäaikaissairas eikä ero tämän takia tule kysymykseenkään.
Olisin eronnut noista huolimatta, mutta mies ehti kuolla ensin.
Voisiko joku selventää mikä siinä elintason tippumisessa niin älyttömästi harmittaa? Ei Suomessa sentään nälkään kuole. Halpoja asuntoja on yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selventää mikä siinä elintason tippumisessa niin älyttömästi harmittaa? Ei Suomessa sentään nälkään kuole. Halpoja asuntoja on yllin kyllin.
Et taida Helsingissä asua? Tosiasia on se, että itse tippuisin eron myötä vahvasti keskiluokkaisesta köyhäksi. Joten aika huono olisi suhteen oltava, että tuon uhrauksen tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selventää mikä siinä elintason tippumisessa niin älyttömästi harmittaa? Ei Suomessa sentään nälkään kuole. Halpoja asuntoja on yllin kyllin.
Erosin. Talo, mökki, auto ja lapset meni jakoon. En ole katunut. Alku oli vaikeaa. Elän elämäni onnellisinta aikaa nyt.
Mitäänsanomaton suhde kuulostaa siltä, että kumpikaan ei tee suhteen eteen yhtään mitään (tai kokee että toinen ei tee), ja samat ongelmat on edessä jos uuteen suhteeseen päätyy. Kuulostaa myös pikkulapsiarjelta, kuinkas muuten.
Vastaus: En eroaisi, vaan tekisin itse jotain sen eteen, että parisuhde ei olisi mitäänsanomaton. Oletan, että sitten nauttisin enemmän sekä perhe-elämästä, omaisuudesta että suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selventää mikä siinä elintason tippumisessa niin älyttömästi harmittaa? Ei Suomessa sentään nälkään kuole. Halpoja asuntoja on yllin kyllin.
Mikä tässä laskutoimituksessa on se vaikea osuus? Käytännössä lasten takia on oltava nykyisen yhden asunnon sijaan kaksi samanhintaista asuntoa, jota molemmat sitten maksavat yksin. Se on aika iso kuukausittain lisäkulu.
Elintaso varmaan jopa nousisi kun olisin tuhlaamatta . En eroaisi kuitenkaan kun tykkään puolisostani.
Eihän noista mikään ole syy jäädä toimimattomaan suhteeseen.
Niinku oikeesti. Hankkikaa äitylit lisää omaa omaisuutta niin olette itsenäisempiä eikä tarvii materian takia kärvistellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selventää mikä siinä elintason tippumisessa niin älyttömästi harmittaa? Ei Suomessa sentään nälkään kuole. Halpoja asuntoja on yllin kyllin.
Et taida Helsingissä asua? Tosiasia on se, että itse tippuisin eron myötä vahvasti keskiluokkaisesta köyhäksi. Joten aika huono olisi suhteen oltava, että tuon uhrauksen tekisin.
Olen parhaimmillaan tienannut 4k / kk + puolison tulot. Nykyisin teen osa-aikaista työtä ja saan soviteltua päivärahaa eli tulot noin tonnin kuussa. Elämä on nyt ihan yhtä hyvää kuin rikkaampanakin. Ehkä jopa parempaa, koska kaikki aika ei mene enää töihin ja huonoon suhteeseen.
Eroaisin. Elintason tippuminen on kova paikka, jos ystäväpiirissä on tietty "yhteinen" elintaso. Jää helposti totuttujen sosiaalisten kuvioiden ulkopuolella. Ystävissä ei ole muuta "vikaa", joten ystävien vaihtaminen ei ole tässä se ratkaisu. Sitäpaitsi lastenkin elintaso tippuisi, mikä tuntuisi itsekkäältä teolta.
Alun alkaen en menis avikseen lainkaan.
Toista kertaa jo.
En. Ja jos haluaisin erota, niin nuo asiat eivät saisi minua jäämään.
Kyllä. Lasten takia olen jäänyt. Tietysti myös elintaso on parempi näin, mutta sitä en näe minään kynnyskysymyksenä, paitsi tietysti lasten kannalta kyllä. Huonosta suhteesta tietenkin lähtisin.
En tietenkään. Olen onnellinen kumppanini kanssa.