Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti perheensä. Mistä apua?
27.07.2021 |
Mies ei kestänyt perhe-elämää, erityispiirteinen lapsi ja siitä johtuva hankala arki oli hänelle liikaa. Otti avioeron, mutta tosiaan, ei vain minusta vaan jätti koko perheensä, ei ole halunnut tavata lasta. Olen itse pääsemässä kriisistä selville vesille läheisten tuella, mutta mistä lapselle apua? Mitään diagnoosia ei lapsella ole, eikä ilmeisesti vuosiin tule, ei ehkä koskaan, sillä piirteet on niin lieviä. Eli mitään virallista tukea emme voi saada. Osaisiko joku neuvoa? Onko täällä muita "haastavien" lasten vanhempia, jotka olisi saaneet apua jostain?
Kommentit (16)
Miehet ei useinkaan kestä vaativia lapsia vaan häipyvät, eikä apua oikein saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko lapsella oikeasti jotain piirteitä, vai onko hän vain hemmoteltu hankalaksi ?
Kyllähän ne lievätkin oireet kannattaa tutkituttaa ja selvittää, hyötyisivät hän jostain täsmätuesta, siis jtn esim keskittymiskykyä tulevaa toimintaa tms.
Neuvolassa, älä vähättele lapsen 'ongelmia'(ei niitä kyllä liiotellakaan kannata) vaan pyydä rohkeasti päästä jonkun lastenlääkärin/psykologin tai kuka oikeanlainen hlö olisikaan tutkittavaksi. Myös päiväkodissa kannattaa rohkeasti tuoda esiin tämä oma arvio, sielläkin on ainakin kiertäviä erityislastentarhanopettajia, jotka voivat kertoa mielipiteensä, onko vain lapselle 'lajityypillistä' erityisyyttä vai onkohan kyse jostain diagnoosista, mitä sitten voisi tarkemmin selvittää.
Mitä aikaisemmin lapsesi saa tukea kehitykseensä, sen parempi on 'lopputulos'.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lapsella oikeasti jotain piirteitä, vai onko hän vain hemmoteltu hankalaksi ?
Kyllähän ne lievätkin oireet kannattaa tutkituttaa ja selvittää, hyötyisivät hän jostain täsmätuesta, siis jtn esim keskittymiskykyä tulevaa toimintaa tms.
Neuvolassa, älä vähättele lapsen 'ongelmia'(ei niitä kyllä liiotellakaan kannata) vaan pyydä rohkeasti päästä jonkun lastenlääkärin/psykologin tai kuka oikeanlainen hlö olisikaan tutkittavaksi. Myös päiväkodissa kannattaa rohkeasti tuoda esiin tämä oma arvio, sielläkin on ainakin kiertäviä erityislastentarhanopettajia, jotka voivat kertoa mielipiteensä, onko vain lapselle 'lajityypillistä' erityisyyttä vai onkohan kyse jostain diagnoosista, mitä sitten voisi tarkemmin selvittää.Mitä aikaisemmin lapsesi saa tukea kehitykseensä, sen parempi on 'lopputulos'.
On tutkittu ja hoidossa. Tarvisin apua siihen että isä hylkäsi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lapsella oikeasti jotain piirteitä, vai onko hän vain hemmoteltu hankalaksi ?
Kyllähän ne lievätkin oireet kannattaa tutkituttaa ja selvittää, hyötyisivät hän jostain täsmätuesta, siis jtn esim keskittymiskykyä tulevaa toimintaa tms.
Neuvolassa, älä vähättele lapsen 'ongelmia'(ei niitä kyllä liiotellakaan kannata) vaan pyydä rohkeasti päästä jonkun lastenlääkärin/psykologin tai kuka oikeanlainen hlö olisikaan tutkittavaksi. Myös päiväkodissa kannattaa rohkeasti tuoda esiin tämä oma arvio, sielläkin on ainakin kiertäviä erityislastentarhanopettajia, jotka voivat kertoa mielipiteensä, onko vain lapselle 'lajityypillistä' erityisyyttä vai onkohan kyse jostain diagnoosista, mitä sitten voisi tarkemmin selvittää.Mitä aikaisemmin lapsesi saa tukea kehitykseensä, sen parempi on 'lopputulos'.
On tutkittu ja hoidossa. Tarvisin apua siihen että isä hylkäsi. Ap
Minkä ikäinen lapsi?
Yleisohjeena, älä surkuttele tilannetta hänelle. Pyri ennemmin kuittaamaan asia "isällä on omia ongelmia mitä hänen täytyy nyt työstä itsekseen, me kaksi ollaan nyt hyvä perhe" .
Tsemppiä
Oireileeko lapsi siis jotenkin erityisesti eroa vai mitä tarkoitat? Sinun tehtävä on tukea lasta ja sitten hankkia psykologista apua, jos ei pysty käsittelemään eroa. Ihan pieni lapsi ei oikeasti edes huomaa toisen vanhemman lähtöä, varsinkaan jos tämä henkilö ei ole lasta juurikaan hoitanut. Kerro nyt edes, minkä ikäisestä on kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lapsella oikeasti jotain piirteitä, vai onko hän vain hemmoteltu hankalaksi ?
Kyllähän ne lievätkin oireet kannattaa tutkituttaa ja selvittää, hyötyisivät hän jostain täsmätuesta, siis jtn esim keskittymiskykyä tulevaa toimintaa tms.
Neuvolassa, älä vähättele lapsen 'ongelmia'(ei niitä kyllä liiotellakaan kannata) vaan pyydä rohkeasti päästä jonkun lastenlääkärin/psykologin tai kuka oikeanlainen hlö olisikaan tutkittavaksi. Myös päiväkodissa kannattaa rohkeasti tuoda esiin tämä oma arvio, sielläkin on ainakin kiertäviä erityislastentarhanopettajia, jotka voivat kertoa mielipiteensä, onko vain lapselle 'lajityypillistä' erityisyyttä vai onkohan kyse jostain diagnoosista, mitä sitten voisi tarkemmin selvittää.Mitä aikaisemmin lapsesi saa tukea kehitykseensä, sen parempi on 'lopputulos'.
On tutkittu ja hoidossa. Tarvisin apua siihen että isä hylkäsi. Ap
Minkä ikäinen lapsi?
Yleisohjeena, älä surkuttele tilannetta hänelle. Pyri ennemmin kuittaamaan asia "isällä on omia ongelmia mitä hänen täytyy nyt työstä itsekseen, me kaksi ollaan nyt hyvä perhe" .
Tsemppiä
Täytti juuri neljä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori, en ymmärtänyt; lapsen oireet lieviä, ei diagnoosia. Mutta ed. viestissä: On tutkittu ja hoidossa? Kenelle ap tarvitsee apua? Itselleen?
Kyllä varmasti monellakin mies on jättänyt lapsiperheen (tai on jo valmiiksi yh), ehkä silloin kannattaisi hakeutua johonkin eroryhmään juttelemaan tuntemuksistaan, jos tilanne tuntuu yksin vaikealta käsitellä.
Toivon kaikkea hyvää !
Vierailija kirjoitti:
Sori, en ymmärtänyt; lapsen oireet lieviä, ei diagnoosia. Mutta ed. viestissä: On tutkittu ja hoidossa? Kenelle ap tarvitsee apua? Itselleen?
Kyllä varmasti monellakin mies on jättänyt lapsiperheen (tai on jo valmiiksi yh), ehkä silloin kannattaisi hakeutua johonkin eroryhmään juttelemaan tuntemuksistaan, jos tilanne tuntuu yksin vaikealta käsitellä.
Toivon kaikkea hyvää !
Tarkoitin että asia hoidossa niin että tutkittu on mutta ei mitään todettu diagnoosiin johtavaa. Isän katoamista oireilee ja siksi mietin apua nyt. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet se apu, turva ja lohduttaja lapselle, koska olet äiti ilmeisesti. Ei kaikkea voi pelkästää ulkoistaa muille. Teillä on myös sukulaisia, mummo ja ehkä kummit(?). Lapsi pärjää ilman isääkin hyvin. Asioista voi keskustella lasta tukien, aina kun lapsella on hätä, ymmärtää, lohduttaa ja katsoa positiivistakin puolta. Lelutkin tuovat turva, koti ja ympäristö, jos se ei ole kolkko vaan viihtyisä. -Jos lapsella olisi pitkäaikaista ahdistusta/masennusta mitä ei nyt varmaan ole (kuitenkin pitkä suruaika on normaali nuorilla), on saatavilla yksityisellä puolella varmaan terapeutti muutaman kerran tms. Mutta osaamaton ja tökerö terapeutti tekee enemmän haittaa, eikä lasta voi pakottaa sinne, tuntematon täti vasta ahdistaa, pelottaa joitakin lapsia (jo ajatuksena). Joku kirjakin voi lohduttaa, keskittää sinne huomiota. Aikuisten ongelmilla ei kannata vaivata lasta kuten eron yksityiskohdilla, mutta kysymyksiin voi vastata, ne pitää vaan muotoilla oikein, ettei lapsi syytä itseä mistään.
Niin ehkä kaipasin muiden kokemuksia että miten lapsi selvinnyt hylkäämisestä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hylkääminen jättää jäljen. Sanoit, että "piirteet lieviä". Onko kyse rajattomasta lapsesta. Isä yritti omalla tavallaan vastata niihin, se ei kelvannut sinulle ja riitelitte lapsen kasvatuksesta? Isä tuumasi, että hoida sinä sitten?
Täysin vastuuton teko isältä joka tapauksessa. Pojalla hylkäämiskokemus, jota oireilee.
Vierailija kirjoitti:
Hylkääminen jättää jäljen. Sanoit, että "piirteet lieviä". Onko kyse rajattomasta lapsesta. Isä yritti omalla tavallaan vastata niihin, se ei kelvannut sinulle ja riitelitte lapsen kasvatuksesta? Isä tuumasi, että hoida sinä sitten?
Täysin vastuuton teko isältä joka tapauksessa. Pojalla hylkäämiskokemus, jota oireilee.
On lapsella aina ollut selkeät rajat. Aistkyliherkkyyttä on. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaisiin hylkäämisiin oikein apua saa.
Ei tainnut lapsi olla edes miehen. Oletko kokeillut olla yhteydessä oikeaan isään?
Alue: Aihe vapaa
Ap nostaa.