Saitteko sukulaisen rippijuhlien jälkeen paperisen valokuvakortin kiitokseksi? Onko tällainen enää tapana?

Vanhanaikaista. Ei kannata tuhlata rahojaan kortteihin. Me teetätimme pelkät valokuvat ja lähetimme ne. Valokuvakortti olisi maksanut 9,90 e. Itse teetetty kuva maksoi 0,09 e. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kumpi lähtee meiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhanaikaista. Ei kannata tuhlata rahojaan kortteihin. Me teetätimme pelkät valokuvat ja lähetimme ne. Valokuvakortti olisi maksanut 9,90 e. Itse teetetty kuva maksoi 0,09 e. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kumpi lähtee meiltä.

Mutta paperinen kuitenkin? Että ei vain sähköistä?

Olen huomannut, että kaikki eivät enää kiitä kuvalla/kortilla yo-juhlien tai rippijuhlien jälkeen. Itsellä kolme teiniä, kolmet rippijuhlat ja yhdet lakkiaiset vietetty ja joka kerta on teiniä muistaneille kiitoskortti lähtenyt. En ymmärrä, miksi tavat ihmisillä senkuin huononevat. Tosin ollaan joskus saatu kiitoskortti joulukortin välissä. Kun on kuulemma ollut kiireitä....

Ollaan saatu ja lähetetty kiitoskortit.

Olen yleensä saanut. Minusta tapa on kuitenkin vanhanaikainen ja turha. En laita sukulaisten tai kaverien lasten kuvia esille. Eli kiitoskortti menee varastolaatikkoon, jossa on muutakin ”nostalgiasäilytettäviä” eli tavaroita, joita ei raaski heittää pois, mutta ei halua esillekään. Mitä vähemmän laatikkoon kertyy turhaa tavaraa, sen parempi. Sitä paperista kuvaa ei tule enää ikinä kaivettua esiin laatikosta. Kännykällä ja pilvessä olevia kuvia tulee katsottua silloin tällöin. Harmittaa, että joku maksaa ensin kuvasta kalliisti, näkee vaivan postitella ja sitten kuva vain päätyy tuonne laatikkoon. Digitaalisesta kuvasta olisi ollut minulle enemmän iloa. Meillä on yo-juhlat ensi vuonna. Ajattelin teettää kuvat vain isovanhemmille ja muutamalle muulle vanhemmalle sukulaiselle. Kummeja ei ole. En lähetä myöskään fyysisiä joulukortteja kuin noille suvun vanhimmille.

Vierailija kirjoitti:

Olen yleensä saanut. Minusta tapa on kuitenkin vanhanaikainen ja turha. En laita sukulaisten tai kaverien lasten kuvia esille. Eli kiitoskortti menee varastolaatikkoon, jossa on muutakin ”nostalgiasäilytettäviä” eli tavaroita, joita ei raaski heittää pois, mutta ei halua esillekään. Mitä vähemmän laatikkoon kertyy turhaa tavaraa, sen parempi. Sitä paperista kuvaa ei tule enää ikinä kaivettua esiin laatikosta. Kännykällä ja pilvessä olevia kuvia tulee katsottua silloin tällöin. Harmittaa, että joku maksaa ensin kuvasta kalliisti, näkee vaivan postitella ja sitten kuva vain päätyy tuonne laatikkoon. Digitaalisesta kuvasta olisi ollut minulle enemmän iloa. Meillä on yo-juhlat ensi vuonna. Ajattelin teettää kuvat vain isovanhemmille ja muutamalle muulle vanhemmalle sukulaiselle. Kummeja ei ole. En lähetä myöskään fyysisiä joulukortteja kuin noille suvun vanhimmille.

Muistamisesta pitää mielestäni silti kiittää, mutta sen voi tehdä muulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vanhanaikaista. Ei kannata tuhlata rahojaan kortteihin. Me teetätimme pelkät valokuvat ja lähetimme ne. Valokuvakortti olisi maksanut 9,90 e. Itse teetetty kuva maksoi 0,09 e. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kumpi lähtee meiltä.

Missä noin kalliit kiitoskortit? Me teetettiin jossain nettipalvelussa kiitoskortit, ei maksanut kyllä paljoakaan enemmän kuin tavallisen kuvan teettäminen.

Valokuvallinen kortti tai valokuva on ihan OK, mutta ei ehdoton, ainoa mikä on ehdotonta on muistaa JOTENKIN heitä, jotka ovat muistaneet rippilasta tai ylioppilasta. Valokuva ei ole se ainoa oikea tapa, mielestäni ei kuitenkaan vanhanaikainen.

Vierailija kirjoitti:

Olen yleensä saanut. Minusta tapa on kuitenkin vanhanaikainen ja turha. En laita sukulaisten tai kaverien lasten kuvia esille. Eli kiitoskortti menee varastolaatikkoon, jossa on muutakin ”nostalgiasäilytettäviä” eli tavaroita, joita ei raaski heittää pois, mutta ei halua esillekään. Mitä vähemmän laatikkoon kertyy turhaa tavaraa, sen parempi. Sitä paperista kuvaa ei tule enää ikinä kaivettua esiin laatikosta. Kännykällä ja pilvessä olevia kuvia tulee katsottua silloin tällöin. Harmittaa, että joku maksaa ensin kuvasta kalliisti, näkee vaivan postitella ja sitten kuva vain päätyy tuonne laatikkoon. Digitaalisesta kuvasta olisi ollut minulle enemmän iloa. Meillä on yo-juhlat ensi vuonna. Ajattelin teettää kuvat vain isovanhemmille ja muutamalle muulle vanhemmalle sukulaiselle. Kummeja ei ole. En lähetä myöskään fyysisiä joulukortteja kuin noille suvun vanhimmille.

Eihän sitä kuvaa tarvitse säästää. Jos naapurin Antti lähettää mulle kiitoskortin, pidän sitä pöydällä viikon, jolloin muutkin perheenjäsenet ehtivät vilkaista sitä. Sitten revin kortin ja laitan paperikeräykseen.

en oo saanut.