Lue keskustelun säännöt.
On tämä suomenkieli todella omituista, onneksi ei tarvitse opetella!
Kommentit (14)
Suomalaisena en ymmärrä kaikki sanoa. Vaikein on adobe photoshopin suomiversio. Nykyisin pidän käyttöjärjestelmänkin englanninkielisenä. Suomenkieli on kopioitu muista kielistä ja muutettu sanoa sopiviksi. Tälläinen vaatisi nykypäivänä pitkän ja monimutkaisen hyväksynnän. Silloin ennen meni kaikki läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa agglutinoivat (sanan vartaloon liitteitä lisäävät) kielet ovat ihan loogisia eivätkä sen kummempia opiskella kuin muutkaan. Toki vaikeampaa, jos ei osaa mitään agglutinoivaa kieltä ensin, mistä johtuu suomen maine jotenkin vaikeana kielenä, kun suuret kieliryhmät kuten esimerkiksi englanti eivät ole agglutinoivia. Kuva saa asian näyttämään hankalalta, mutta liitteet ovat ihan loogisia eikä niiden opettelu ole sen ihmeempää kuin muunkaan kielen kieliopin opiskelu.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 11:52"]
Suomalaisena en ymmärrä kaikki sanoa. Vaikein on adobe photoshopin suomiversio. Nykyisin pidän käyttöjärjestelmänkin englanninkielisenä. Suomenkieli on kopioitu muista kielistä ja muutettu sanoa sopiviksi. Tälläinen vaatisi nykypäivänä pitkän ja monimutkaisen hyväksynnän. Silloin ennen meni kaikki läpi.
[/quote]
Ei millään pahalla, mutta kirjoituksestasi päätellen ei ole mikään ihme, ettet ymmärrä suomea kunnolla. Minä taas en ymmärrä, mitä ihmettä tarkoitat sillä, että suomi on kopioitu muista kielistä ja sellainen vaatisi nykyään monimutkaisen hyväksynnän?
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 11:53"]
Itseasiassa agglutinoivat (sanan vartaloon liitteitä lisäävät) kielet ovat ihan loogisia eivätkä sen kummempia opiskella kuin muutkaan. Toki vaikeampaa, jos ei osaa mitään agglutinoivaa kieltä ensin, mistä johtuu suomen maine jotenkin vaikeana kielenä, kun suuret kieliryhmät kuten esimerkiksi englanti eivät ole agglutinoivia. Kuva saa asian näyttämään hankalalta, mutta liitteet ovat ihan loogisia eikä niiden opettelu ole sen ihmeempää kuin muunkaan kielen kieliopin opiskelu.
[/quote]
Näinpä. Jokaisessa kielessä on omat omituisuutensa, joten niiden vaikeutta on hankala vertailla. Monet ovat sitä mieltä, että suomi on vaikea kieli, koska siinä on paljon taivutusmuotoja verrattuna niihin kieliin, joita koulussa yleensä opiskellaan, mutta ensinnäkään taivutusmuotojen runsaus ei välttämättä tee kielestä vaikeaa ja toisaalta maailmasta löytyy paljon kieliä, joihin verrattuna suomen taivutusjärjestelmä on suorastaan naurettavan yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 11:48"]
Kerran presentoin britille kielten eroja sanalla talo = house. Lisäsin sanaan informaatiota, jolloin houseen tuli lisää pieniä sanoja, mutta talo piteni ja piteni. Päädyin muotoon taloissanikaan = not even in my houses. Se teki vaikutuksen.
Tiedättekö muuten, mitä on juoksennella ruotsiksi? Se on springa hit och dit utan något särskilt ändamål.
[/quote]
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että ruotsiksi sama asia sanotaan usealla sanalla. Siinä ei lisätä liitteitä sanaan niin kuin suomessa, vaan sitä voidaan kutsua analyyttiseksi kieleksi, jossa suomen sijapäätteitä vastaa useimmiten erilaiset prepositiot. Sama englannissa. Sana juoksentelisinkohan pyörii englanninkielisillä foorumeilla suomenkielisenä ihmeenä, kun saman sanomiseen tarvitaan englanniksi monta sanaa. No niinpä, kun kyse on täysin eri logiikkaan perustuvista kieliopeista. Se ei kuitenkaan tee kummastakaan kielestä mitenkään vaikeaa tai ihmeellistä.
Suomalaisista sanotaan, ettei me puhuta paljoa, liekö syy nyt sitten se, että sama asia tulee selväksi yhdellä sanalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästähän voisi saada hyvän aiheen hävetä taas kerran Suomea ja suomalaisia.
Tuossa ap:n linkittämässä kaaviossa on paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny arkikäytössä ollenkaan.
Oikea puhekieli on huomattavasti yksinkertaisempaa ja täten ihan ulkomaalaisten opittavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 12:00"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 11:48"]
Kerran presentoin britille kielten eroja sanalla talo = house. Lisäsin sanaan informaatiota, jolloin houseen tuli lisää pieniä sanoja, mutta talo piteni ja piteni. Päädyin muotoon taloissanikaan = not even in my houses. Se teki vaikutuksen.
Tiedättekö muuten, mitä on juoksennella ruotsiksi? Se on springa hit och dit utan något särskilt ändamål.
[/quote]
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että ruotsiksi sama asia sanotaan usealla sanalla. Siinä ei lisätä liitteitä sanaan niin kuin suomessa, vaan sitä voidaan kutsua analyyttiseksi kieleksi, jossa suomen sijapäätteitä vastaa useimmiten erilaiset prepositiot. Sama englannissa. Sana juoksentelisinkohan pyörii englanninkielisillä foorumeilla suomenkielisenä ihmeenä, kun saman sanomiseen tarvitaan englanniksi monta sanaa. No niinpä, kun kyse on täysin eri logiikkaan perustuvista kieliopeista. Se ei kuitenkaan tee kummastakaan kielestä mitenkään vaikeaa tai ihmeellistä.
[/quote]
Samasta syystä suomen sanamäärä on melko pieni, kun vivahteita saa aikaan noilla liitteillä: nauraa, naurahtaa, naureskella, naurattaa... Ei tarvita niin paljon kokonaan eri sanoja.
Kieliopin rakenteen lisäksi suomessa on hankalaa sanavartalon taipuminen, jossa on poikkeuksia ja eri tapauksia paljon...
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 12:16"]
Tuossa ap:n linkittämässä kaaviossa on paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny arkikäytössä ollenkaan.
Oikea puhekieli on huomattavasti yksinkertaisempaa ja täten ihan ulkomaalaisten opittavissa.
[/quote]
Lisäksi tuossa kaaviossa on unohdettu, että käydä tarkoittaa myös kävellä (vanhahtava muoto).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 12:16"]
Tuossa ap:n linkittämässä kaaviossa on paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny arkikäytössä ollenkaan.
Oikea puhekieli on huomattavasti yksinkertaisempaa ja täten ihan ulkomaalaisten opittavissa.
[/quote]
Lisäksi tuossa kaaviossa on unohdettu, että käydä tarkoittaa myös kävellä (vanhahtava muoto).
[/quote]
Ja lähtösanalla käydä on myös merkitys olla käynnissä/toiminnassa. Ilman sitä veto vierailemisesta (visit) käynnistämiseen on vähintään hämärä. Sama alkuperä noilla varmaan on, mutta käytännössä homonyymit. Kuten käveleminenkin, siis käydä.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 12:15"]
Tästähän voisi saada hyvän aiheen hävetä taas kerran Suomea ja suomalaisia.
[/quote]
Joo, ulkosuomalainen saattaisi jopa ihmetellä kamalaa kieltämme.
Kerran presentoin britille kielten eroja sanalla talo = house. Lisäsin sanaan informaatiota, jolloin houseen tuli lisää pieniä sanoja, mutta talo piteni ja piteni. Päädyin muotoon taloissanikaan = not even in my houses. Se teki vaikutuksen.
Tiedättekö muuten, mitä on juoksennella ruotsiksi? Se on springa hit och dit utan något särskilt ändamål.