Kysymys vammaisaborttien hyväksyville
Eli jos vammaisen lapsen abortointi raskausviikkoon 24 mennessä on sulle ok niin nämä kysymykset on sulle.
1. Jos rv 23 syntynyt keskonen paljastuisi yllättäen pahasti kehitysvammaiseksi, olisiko sun mielestä ok tappaa tällainen vastasyntynyt? Miten tällaisen vastasyntyneen tappaminen eroaa sun mielestä samanikäisen kohdussa olevan lapsen abortoimisesta?
2) Raskaudenkeskeytykset viikoilla 22-23 tehdään synnyttämällä lapsi. Jos vakavasti vammainen lapsi raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi jostain syystä elossa, olisiko sun mielestä ok antaa sen kuolla vai pitäisikö se yrittää pelastaa kuten terveetkin keskoset?
3) Hyväksyisitkö täysiaikaisen vastasyntyneen kehitysvammaisen tappamisen jos sikiöseulonnoista yms. huolimatta se paljastuisi kehitysvammaiseksi vasta syntymänsä jälkeen? Entä keskosen?
En halua lietsoa mitään aborttiskitsoamista vaan haluan oikeasti vain kysyä. Muistakaa perustelut?
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:28"]Vastaan itse vammaisen lapsen vanhempana (lapsi kuoli)
1. Jos rv 23 syntynyt keskonen paljastuisi yllättäen pahasti kehitysvammaiseksi, olisiko sun mielestä ok tappaa tällainen vastasyntynyt? Miten tällaisen vastasyntyneen tappaminen eroaa sun mielestä samanikäisen kohdussa olevan lapsen abortoimisesta?
****Viikolla 23 syntynyttä ei tarvitse tappaa, vaan he menehtyvät usein joka tapauksessa. Todennäköisesti lähtökohtaisesti kehitysvammainen ei edes selviäisi. Monet pikkuviikoilla syntyneet ovat riskissä aivoverenvuotoon jne ja tämä jo altistaa (myös) kehitysvammaisuudelle. Kaikissa maissa ei edes yritetä pelastaa esim alle 25-viikkoista, minusta Hollannissa on aika tiukat rajat.
2) Raskaudenkeskeytykset viikoilla 22-23 tehdään synnyttämällä lapsi. Jos vakavasti vammainen lapsi raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi jostain syystä elossa, olisiko sun mielestä ok antaa sen kuolla vai pitäisikö se yrittää pelastaa kuten terveetkin keskoset?
***Liian pienet viikot selviytymiseen. Jos ei ole annettu äidille kortisonipiikkiä ennen synnytystä, niin ei ne keuhkot voi mitenkään olla tarpeeksi "kunnossa".
3) Hyväksyisitkö täysiaikaisen vastasyntyneen kehitysvammaisen tappamisen jos sikiöseulonnoista yms. huolimatta se paljastuisi kehitysvammaiseksi vasta syntymänsä jälkeen? Entä keskosen?
***En vastasyntyneen enkä keskosen. Kyllä se sitten hoidetaan, mutta ymmärrän DNR-päätöksen (ei elvytetä), se on itse asiassa aika tavallinen sairailla ja myös vanhoilla.
En halua lietsoa mitään aborttiskitsoamista vaan haluan oikeasti vain kysyä. Muistakaa perustelut?
Minulla on ollut hyvin vaikeavammainen lapsi, jonka hoidon varrella eutanasia olisi usein tuntunut armollisemmalta kuin vuosien kärsimys.
[/quote] Eutanasia on hienompi nimi tappamiselle tai lopetukselle. Puhut lapsestasi kuin elukasta. Terveisin vain toisen vaikeavammaisen äiti!
[/quote]
On elukoillakin arvonsa, eikä sen vähäisempi kuin edesmenneellä lapsellani. Hänen elämänsä oli mm. täynnä kipua ja sairautta, vaikea nähdä siinä mitää erityisen hyvää! Sen lisäksi hänen etenevän aivosairautensa takia hän ei juuri olemassa oloaan tiedostanut, mutta kärsiä osasi. En todellakaan tiedä, oliko se kaikki tuska sen arvoista.
1. Jos rv 23 syntynyt keskonen paljastuisi yllättäen pahasti kehitysvammaiseksi, olisiko sun mielestä ok tappaa tällainen vastasyntynyt? Miten tällaisen vastasyntyneen tappaminen eroaa sun mielestä samanikäisen kohdussa olevan lapsen abortoimisesta?
-Johonkin pitää raja vetää, niin sitten sille että onko kohdussa vai ulkopuolella. Ei tappaa, mutta jättää hoitamatta (ylipäänsä muutenkin näin pieni, koska näistä harvoin muutenkaan ihmistä tulee). Tai jos sallittais armomurha, niin erittäin kivuttomasti (kuten kohdussakin).
2) Raskaudenkeskeytykset viikoilla 22-23 tehdään synnyttämällä lapsi. Jos vakavasti vammainen lapsi raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi jostain syystä elossa, olisiko sun mielestä ok antaa sen kuolla vai pitäisikö se yrittää pelastaa kuten terveetkin keskoset?
-Antaa kuolla vaan
3) Hyväksyisitkö täysiaikaisen vastasyntyneen kehitysvammaisen tappamisen jos sikiöseulonnoista yms. huolimatta se paljastuisi kehitysvammaiseksi vasta syntymänsä jälkeen? Entä keskosen?
-En, paitsi jos on aivan vihannes, niin sitten aikaisemmin mainitsemani kivuton armokuolema.
Olen itse abortoinut downin rv 18.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:11"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:09"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:04"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:03"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:01"]Hyväksyn kaikkien vastasyntyneiden lopettamisen, oli sairautta tai ei. Vastasyntyneillä ei ole minätietoisuutta, mitä pidän itsenäisen iihmisyyden edellytyksenä. Kun tämän kehitysasteen on saavuttanut, ihmisyyttä ei enää voi menettää esimerkiksi nokosten ajaksi.
Pidän myös syntymättä jäämistä moraalisesti parempana kuin syntymistä, joten suhtaudun abortteihin hyvin myönteisesti.
[/quote] Korjaa vanhempiesi virhe ja abortoi itsesi.
[/quote]
Abortti on eri asia kuin itsemurha, johon ilmeisesti viittaat.
[/quote] Murha, mikä murha.
[/quote]
Ehkä yksinkertaisen ja kouluttamattoman uskovaisen mielessä. Rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle erot ovat ilmeisiä.
[/quote] Entä jos on akateeminen uskova?
Downien abortoinneissa ei ole mitään järkeä. Ymmärrän abortit jos esim. aivot puuttuvat tai jos lapsi kuolisi synnyttyään
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:19"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:11"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:09"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:04"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:03"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:01"]Hyväksyn kaikkien vastasyntyneiden lopettamisen, oli sairautta tai ei. Vastasyntyneillä ei ole minätietoisuutta, mitä pidän itsenäisen iihmisyyden edellytyksenä. Kun tämän kehitysasteen on saavuttanut, ihmisyyttä ei enää voi menettää esimerkiksi nokosten ajaksi.
Pidän myös syntymättä jäämistä moraalisesti parempana kuin syntymistä, joten suhtaudun abortteihin hyvin myönteisesti.
[/quote] Korjaa vanhempiesi virhe ja abortoi itsesi.
[/quote]
Abortti on eri asia kuin itsemurha, johon ilmeisesti viittaat.
[/quote] Murha, mikä murha.
[/quote]
Ehkä yksinkertaisen ja kouluttamattoman uskovaisen mielessä. Rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle erot ovat ilmeisiä.
[/quote] Entä jos on akateeminen uskova?
[/quote]
Silloin et ole rationaalinen. Kullä yliopistoon mahtuu kaikenlaisia hourupäitä.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:28"]Vastaan itse vammaisen lapsen vanhempana (lapsi kuoli)
1. Jos rv 23 syntynyt keskonen paljastuisi yllättäen pahasti kehitysvammaiseksi, olisiko sun mielestä ok tappaa tällainen vastasyntynyt? Miten tällaisen vastasyntyneen tappaminen eroaa sun mielestä samanikäisen kohdussa olevan lapsen abortoimisesta?
****Viikolla 23 syntynyttä ei tarvitse tappaa, vaan he menehtyvät usein joka tapauksessa. Todennäköisesti lähtökohtaisesti kehitysvammainen ei edes selviäisi. Monet pikkuviikoilla syntyneet ovat riskissä aivoverenvuotoon jne ja tämä jo altistaa (myös) kehitysvammaisuudelle. Kaikissa maissa ei edes yritetä pelastaa esim alle 25-viikkoista, minusta Hollannissa on aika tiukat rajat.
2) Raskaudenkeskeytykset viikoilla 22-23 tehdään synnyttämällä lapsi. Jos vakavasti vammainen lapsi raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi jostain syystä elossa, olisiko sun mielestä ok antaa sen kuolla vai pitäisikö se yrittää pelastaa kuten terveetkin keskoset?
***Liian pienet viikot selviytymiseen. Jos ei ole annettu äidille kortisonipiikkiä ennen synnytystä, niin ei ne keuhkot voi mitenkään olla tarpeeksi "kunnossa".
3) Hyväksyisitkö täysiaikaisen vastasyntyneen kehitysvammaisen tappamisen jos sikiöseulonnoista yms. huolimatta se paljastuisi kehitysvammaiseksi vasta syntymänsä jälkeen? Entä keskosen?
***En vastasyntyneen enkä keskosen. Kyllä se sitten hoidetaan, mutta ymmärrän DNR-päätöksen (ei elvytetä), se on itse asiassa aika tavallinen sairailla ja myös vanhoilla.
En halua lietsoa mitään aborttiskitsoamista vaan haluan oikeasti vain kysyä. Muistakaa perustelut?
Minulla on ollut hyvin vaikeavammainen lapsi, jonka hoidon varrella eutanasia olisi usein tuntunut armollisemmalta kuin vuosien kärsimys.
[/quote] Eutanasia on hienompi nimi tappamiselle tai lopetukselle. Puhut lapsestasi kuin elukasta. Terveisin vain toisen vaikeavammaisen äiti!
[/quote]
On elukoillakin arvonsa, eikä sen vähäisempi kuin edesmenneellä lapsellani. Hänen elämänsä oli mm. täynnä kipua ja sairautta, vaikea nähdä siinä mitää erityisen hyvää! Sen lisäksi hänen etenevän aivosairautensa takia hän ei juuri olemassa oloaan tiedostanut, mutta kärsiä osasi. En todellakaan tiedä, oliko se kaikki tuska sen arvoista.
[/quote]
Hyvä ja rakastava äiti osaa ajatella asiaa oman lapsensakin ja hänen kärsimystensä kannalta kuten olet tehnytkin. Voimia sinulle ja toivottavasti et pahoita mieltäsi näistä törkykommenteista!
23 jatkaa
Itse asiassa minusta joskus - onneksi harvoin - jopa tuntuu siltä, että vaikeasti sairastakin halutaan oman itsekkyyden vuoksi pitää hengissä. Riittävän vaikeasti sairaasta tulee maskotti, johon voi projisoida kaikkea, koska hänellä ei ole sellaista identiteettiä tai toimintakykyä, joka voisi kumota nämä aatokset. Hänellä ei ole mahdollisuutta olla kokonainen ihminen tunteineen ja ilmaisuineen.
Toki on vaikeavammaisia, joilla on kykyä toteuttaa itseään omalla tavallaan. Mutta syvästi kehitysvammainen, jolla ei ole omaa liikuntakykyä, ei ole sellainen. Toki hän voi olla lähipiirilleen rakas, eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta jos tämä henkilö samalla kärsii vaikka jatkuvista epikohtauksista ja hengittäminenkin on vaikeaa, on minusta outoa nähdä mahdollisimman pitkä elämä minään muuna kuin muiden henkilöiden omana projektina.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:28"]Vastaan itse vammaisen lapsen vanhempana (lapsi kuoli)
1. Jos rv 23 syntynyt keskonen paljastuisi yllättäen pahasti kehitysvammaiseksi, olisiko sun mielestä ok tappaa tällainen vastasyntynyt? Miten tällaisen vastasyntyneen tappaminen eroaa sun mielestä samanikäisen kohdussa olevan lapsen abortoimisesta?
****Viikolla 23 syntynyttä ei tarvitse tappaa, vaan he menehtyvät usein joka tapauksessa. Todennäköisesti lähtökohtaisesti kehitysvammainen ei edes selviäisi. Monet pikkuviikoilla syntyneet ovat riskissä aivoverenvuotoon jne ja tämä jo altistaa (myös) kehitysvammaisuudelle. Kaikissa maissa ei edes yritetä pelastaa esim alle 25-viikkoista, minusta Hollannissa on aika tiukat rajat.
2) Raskaudenkeskeytykset viikoilla 22-23 tehdään synnyttämällä lapsi. Jos vakavasti vammainen lapsi raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi jostain syystä elossa, olisiko sun mielestä ok antaa sen kuolla vai pitäisikö se yrittää pelastaa kuten terveetkin keskoset?
***Liian pienet viikot selviytymiseen. Jos ei ole annettu äidille kortisonipiikkiä ennen synnytystä, niin ei ne keuhkot voi mitenkään olla tarpeeksi "kunnossa".
3) Hyväksyisitkö täysiaikaisen vastasyntyneen kehitysvammaisen tappamisen jos sikiöseulonnoista yms. huolimatta se paljastuisi kehitysvammaiseksi vasta syntymänsä jälkeen? Entä keskosen?
***En vastasyntyneen enkä keskosen. Kyllä se sitten hoidetaan, mutta ymmärrän DNR-päätöksen (ei elvytetä), se on itse asiassa aika tavallinen sairailla ja myös vanhoilla.
En halua lietsoa mitään aborttiskitsoamista vaan haluan oikeasti vain kysyä. Muistakaa perustelut?
Minulla on ollut hyvin vaikeavammainen lapsi, jonka hoidon varrella eutanasia olisi usein tuntunut armollisemmalta kuin vuosien kärsimys.
[/quote] Eutanasia on hienompi nimi tappamiselle tai lopetukselle. Puhut lapsestasi kuin elukasta. Terveisin vain toisen vaikeavammaisen äiti!
[/quote]
Et selvästikään ole tietoinen, että on eritavoin vaikeasti kehityvammaisia. Esim. Voi olla vain älyllisesti kehitysvammainen, jolloin ihminen ei välttämättä ole jatkuvasti kipeä ja sairas.
Eutanasia on helpotus kärsivälle, oli kyseessä mikä tahansa tuskaa tuottava vamma/sairaus. On itsekästä toivoa kärsivälle pitkää elämää tuskinensa.
Jatkan vielä...
Siis jopa pappi on minulle sanonut, että joskus ihmiselle on annettava lupa kuolla. Se on hyväksyttävä elämän päätöspisteeksi tietyissä tilanteissa. Eikä silloin mahdollisimman pitkä elämä ole välttämättä tavoittelemisen arvoista. Ei se siitä eletystä vähempiarvoista tee!
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:24"]Jatkan vielä...
Siis jopa pappi on minulle sanonut, että joskus ihmiselle on annettava lupa kuolla. Se on hyväksyttävä elämän päätöspisteeksi tietyissä tilanteissa. Eikä silloin mahdollisimman pitkä elämä ole välttämättä tavoittelemisen arvoista. Ei se siitä eletystä vähempiarvoista tee!
[/quote]
Se, ettei koskaan elä, on arvokkaampaa kuin elämä.
Minulla on rakas lapsi, mutta niin rasittava,välillä.
Jouduin käymään apteekissa perjantaina, lähdimme ajoissa ja tarkoitus oli tehdä nopea visiitti.
Lapseni sai kohtauksen, hän makasi pitkin pituuttaan ja huusi. Lopulta minä vaan lyyhistyin ja itkin.
Hän on ollut syntyessään 10 pisteen lapsi, mutta aivovamma tuli esille vasta 2-3 vuoden iässä ja nyt 6 vuotiaana on 2 vuotiaan tasolla. hänellä on siis toivoa, mutta tulee olemaan aina jäljessä muista.
Voin sanoa että elämä ON raskasta ja hänen elämänsä on vasta alussa.
En tietenkään vaihda lastani mihinkään ja hän on rakkain mitä voi olla mutta ihmiset hyvät, miettikää ennen kuin teette päätöksiä. Vammaisen lapsen kanssa elämä ei ole ruusuilla tanssimista.
Ap vastaa nyt itse. Mainittakoon että en hyväksy vammaisabortteja.
1. Ei todellakaan saisi tappaa. Eihän noin pienelle nyt oikein mitään voi tehdä mutta samalla tavalla tulisi yrittää pitää hengissä kuin tervettäkin lasta.
2. Ei saisi tappaa. Jos jotakin voisi tehdä niin totta kai pitäisi yrittää pelastaa se.
3. En hyväksyisi tätäkään. Vammaisella lapsella pitäisi olla tismalleen sama oikeus saada hoitoa kuin terveilläkin vaikka tiedän ettei näin käytännössä ole. Terveitä keskosia hoidetaan kalliilla laiteilla mutta täysiaikasille vammaisille ei tehdä välttämättä edes kaikkein yksinkertaisimpia leikkauksia jotka voisivat pelastaa hengen :(
Se joka pyysi määrittelemään vaikean kehitysvammaisuuden, sanoisin että alaraajahalvaantunut lapsi jonka äo olisi vaikka noin 50. Tai jotain tuonnsuuntaista.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:32"]Lapsettomuus. ❤
[/quote]
Katkerat vammaislasten äidit miinuspeukuttavat?
Teille sanon: jos et halua päävoittoa, älä pelaa.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:39"]
Siis yök, yök, yök! Kamalia, oksettavia kommentteja tässä ketjussa. Monelle on jo mennyt aivopesu läpi, ettei abortti ole tappamista. Ihan natsisaksameininkiä, kun ihmiselle todetaan, että sulla on paska elämä, kuole.
[/quote]
Jätä nyt ne natsiviittaukset pois kun et tiedä asioista yhtään mitään, kiitos!
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:33"]Ap vastaa nyt itse. Mainittakoon että en hyväksy vammaisabortteja.
1. Ei todellakaan saisi tappaa. Eihän noin pienelle nyt oikein mitään voi tehdä mutta samalla tavalla tulisi yrittää pitää hengissä kuin tervettäkin lasta.
2. Ei saisi tappaa. Jos jotakin voisi tehdä niin totta kai pitäisi yrittää pelastaa se.
3. En hyväksyisi tätäkään. Vammaisella lapsella pitäisi olla tismalleen sama oikeus saada hoitoa kuin terveilläkin vaikka tiedän ettei näin käytännössä ole. Terveitä keskosia hoidetaan kalliilla laiteilla mutta täysiaikasille vammaisille ei tehdä välttämättä edes kaikkein yksinkertaisimpia leikkauksia jotka voisivat pelastaa hengen :(
Se joka pyysi määrittelemään vaikean kehitysvammaisuuden, sanoisin että alaraajahalvaantunut lapsi jonka äo olisi vaikka noin 50. Tai jotain tuonnsuuntaista.
[/quote]
Kuinka monta vaikeasti vammaista lasta sä olet hoitanut hautaan asti? Tai edes ollut lähellä seuraamassa kun lapsi taantuu taidoissaan, kunto romahtaa, kärsii kivuista ja jatkuvista epilepsiakohtauksista, pelkää ja haluaa eroon tuskistaan?
Miten sä selität sille lapselle että hänen on vaan nyt pakko kärsiä kohti tuskaista loppuaan siksi että hänellä on oltava oikeus siihen?
Eikös Suomessa ole viikko 22 se raja että voi tehdä abortin?
Minä olen aina ajatellut että jos ultrassa huomattaisiin että lapsi on vammainen, niin tekeisin abortin, mies on samaa mieltä. Saatiin kaksoset, ja he syntyivät viikolla 31. Onneksi kaikki meni hyvin, ja lapset ovat terveitä. Vammaisia lapsia en olisi missään nimessä halunnut, se olisi heille itselle kärsimystä, ja olisi ollut sitä myös meille vanhemmille ja esikoiselle.
Minä kyllä kannatan eutanasiaa. Sairaat eläimet "päästetään kärsimyksistä" mutta ihmisiä saa kiduttaa kuinka pitkään vaan pitämällä väkisin hengissä. Minulle on elämäni aikana tehty kaksi aborttia viikolla 7-8 ja olen saanut keskenmenon viikolla 12. Abortteja en sure, mutta keskenmeno oli kova paikka.
Mutta vastauksena kaikkiin kysymyksiin, hyväksyisin jopa eutanasian, joka on käytännössä tappamista, jos olisi pahasta vammaisuudesta kyse, eli niin että lapsella ei olisi mahdollisuutta mitenkään elää normaalia elämää, tai edes lähes normaalia.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:33"]Ap vastaa nyt itse. Mainittakoon että en hyväksy vammaisabortteja.
1. Ei todellakaan saisi tappaa. Eihän noin pienelle nyt oikein mitään voi tehdä mutta samalla tavalla tulisi yrittää pitää hengissä kuin tervettäkin lasta.
2. Ei saisi tappaa. Jos jotakin voisi tehdä niin totta kai pitäisi yrittää pelastaa se.
3. En hyväksyisi tätäkään. Vammaisella lapsella pitäisi olla tismalleen sama oikeus saada hoitoa kuin terveilläkin vaikka tiedän ettei näin käytännössä ole. Terveitä keskosia hoidetaan kalliilla laiteilla mutta täysiaikasille vammaisille ei tehdä välttämättä edes kaikkein yksinkertaisimpia leikkauksia jotka voisivat pelastaa hengen :(
Se joka pyysi määrittelemään vaikean kehitysvammaisuuden, sanoisin että alaraajahalvaantunut lapsi jonka äo olisi vaikka noin 50. Tai jotain tuonnsuuntaista.
[/quote]
Kuinka monta vaikeasti vammaista lasta sä olet hoitanut hautaan asti? Tai edes ollut lähellä seuraamassa kun lapsi taantuu taidoissaan, kunto romahtaa, kärsii kivuista ja jatkuvista epilepsiakohtauksista, pelkää ja haluaa eroon tuskistaan?
Miten sä selität sille lapselle että hänen on vaan nyt pakko kärsiä kohti tuskaista loppuaan siksi että hänellä on oltava oikeus siihen?
[/quote] Mulla on vammainen pikkuveli jota saan oikeasti hoitaa kokopäiväisesti yhdessä pikkusiskoni kanssa sitten kun vanhemmista aika jättää. Mun veljen vammaisuus vaikutti mun lapsuuteen tosi paljon ja vaikka olen vain vajaa pari vuotta vanhempi niin sain jo pienenä olla vastuussa hänestä kun isä ja äiti eivät jaksaneet. Että kokemusta on.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:17"]1. Kyllä. Ei eroa mitenkään.
2. Olisi ok.
3. Hyväksyisin.
[/quote]
Samat. Vammaista pienillä viikoilla syntyvää ei yleensä aleta hoitamaan. Tai huonoennusteista. Kyllä heidän annetaan nukkua pois.
Kätilö
[/quote]
Kätilö, kuka sinun mielestäsi olisi se työntekijä jonka tehtävä olisi vastasyntyneen vammaisen tappaminen synnytyksen jälkeen. Olisikohan se kätilö? Vai lääkäri? Mitä mieltä olisit jos se kuuluisi kätilön työhön pakollisena tehtävänä?
1. Ei tapeta, mutta jos vammat ovat todella pahat eikä ole selviämisennustetta niin ei tehohoideta. Niin kuin nykyään tehdäänkin.
2. Ei yritetä pelastaa, eikä se varmasti onnistuisikaan. Terveidenkin noilla viikoilla syntyneiden pelastaminen, saati terveeksi saaminen on ison työn takana ja epävarmaa. Jos lapsella on jo todettu niin vakavat vammat mitkä sallivat abortin noilla viikoilla niin ennuste selviämisestä abortin jälkeen olisi aivan olematon.
3. En hyväksy kenenkään tappamista, mutta kuten ykkösvastauksessa jo aihetta sivusin; joissain tilanteissa pidättäydytään tehohoidosta ja tehdään elvytyskieltopäätös. Niin keskosilla, täysikäisinä syntyneillä vauvoilla kuin ihmisillä lapsista vaareihin jos tilanne sellaiseksi päätyy.
T: kahden vammaisen lapsen äiti