Lue keskustelun säännöt.
Vanhana harppuna oikikseen?
05.08.2014 |
Onko tällä ketään joka olisi lähes nelikymppisenä kypsynyt vanhaan työhönsä ja hakenut ja vielä päässytkin oikikseen? Monta vuotta olen asiaa jahkannut ja nyt ajattelin että minähän menen ainakin kokeilemaan :)
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen useita yli nelikymppisenä uuteen ammattiin kouluttautuneita jotka ovat uudella alalla aloittaneet pohjalta mutta edenneet todella nopeasti pari-kolmekymppisten urasiskojen ohi. se on se halu tehdä hommia ja luotettavuus joka määrää tahdin. Sanotte ja pupellatte ihan mitä vaan yksiksenne siellä ruudun takana:D
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:26"]
Olen johdon assarina eräässä keskisuuressa helsinkiläisessä asianajotoimistossa, olen ollut jo 14 vuotta. Kertaakaan, siis ei yhtä ainoaa kertaa, ei taloon ole palkattu ketään yli 30-vuotiasta juristia. Homma menee niin, että opiskelijoita otetaan ns. entry level -duuneihin papereita kantamaan, ja juristin tehtäviin, jos niitä vapautuu tai palkataan taloon lisää väkeä, otetaan aina niitä kaksivitosia nälkäisiä ja kunnianhimoisia tyyppejä, jotka sitten joko etenevät talossa tai, mikä tyypillisintä, jatkavat muodikkaampiin toimistoihin, kansainvälisiin töihin jne.
[/quote]
Ymmärrät varmasti, että nämä näkemäsi edustavat alansa huippua. Suurin osa on ihan tavallisia pulliaisia. Harva tekee töitään missään mitä voisi muodikkaaksi sanoa, ja vielä harvempi ulkomailla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet kypsynyt nykyiseen työhösi, ap? Juristina saisit todennäköisesti töitä it-liitännäisissä jutuissa kuten sopimusjuristina. Luuletko että viihtyisit siinä työssä paremmin? Juristin hommassa ei oikeasti ole tv-sarjojen glamouria ja jännitystä. Välillä aika puisevaa toimistoduunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen johdon assarina eräässä keskisuuressa helsinkiläisessä asianajotoimistossa, olen ollut jo 14 vuotta. Kertaakaan, siis ei yhtä ainoaa kertaa, ei taloon ole palkattu ketään yli 30-vuotiasta juristia. Homma menee niin, että opiskelijoita otetaan ns. entry level -duuneihin papereita kantamaan, ja juristin tehtäviin, jos niitä vapautuu tai palkataan taloon lisää väkeä, otetaan aina niitä kaksivitosia nälkäisiä ja kunnianhimoisia tyyppejä, jotka sitten joko etenevät talossa tai, mikä tyypillisintä, jatkavat muodikkaampiin toimistoihin, kansainvälisiin töihin jne.
Mikäs siinä, jos motivaatiota löytyy, mutta ei ole juristeillakaan enää täystyöllisyys, ja monet vastavalmistuneista ovat työttömänä. Ongelmana on julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen. Kun julkinen puoli keventää organisaatiota, monia "varmoja" työpaikkoja putoaa pois, ja yhä useampi kilpailee niistä yksityisen puolen töistä. Tärkeintä on verkostoituminen. Työpaikkoja on aika vähän auki julkisessa haussa, enemmän ne menevät suosittelujen pohjalta. Jos ja kun pääset opiskelemaan, verkostoidu!
Voi tosin olla hankalaa saada sitä perustason työkokemusta cv:seensä, jos on vähän vanhempi opiskelija, kyllä ne kahvinkeittopestit toimistoissa menee niille parikymppisille, joista tietää, etteivät ne narise liksasta tai työehdoista - ja työtä joutuu tekemään PALJON, ylityöt ovat todella yleisiä ihan alusta alkaen ja sitä toimistot myös odottavat. Alalle hakee tietynlainen aines, jotka eivät epäröi painaa pitkää päivää ja uhrata uralle paljon elämästään, ja jos tähän ei ole valmis, on auttamatta huonommassa asemassa. t. juristi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 10:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 09:44"]
Tyhmää luulopuhetta. Ottakaa tilastoja esiin nelikymppisten syrjinnästä ja työttömyydestä niin uskoisin ehkä sitten.... alanvaihto on todella yleistä ap,eivät ne 60% sitä tekevät ole kaikki kadulls työttöminä :
[/quote]
Eipä ole niin, mútta huomaapa, että suurin osa joutuu aloittamaan uudella alalla aivan perustehtävistä korkeallakin koulutuksella, koska niihin "paremmantasoisiin" tehtäviin on samanikäistä ja nuorempaakin ja huomattavasti kokeneempaa, alalla pysynyttä ja siellä uransa luonutta porukkaa pilvin pimein tarjolla.
Korkealla koulutuksella ei useimmiten edes pääse perustehtäviinkään, vaan kouluttautuminenkin pitää tehdä perustasolle, jos aikoo työllistyä.
Siitä vain lähihoitajaksi lukemaan.
Lähes kukaan alanvaihtajista ei enää koskaan pääse lähellekään entistä asemaansa. Monella tosin ei ehkä ole välttämättä tarkoituskaan, mutta monella sellaisella, jonka ura on katkennut yt-neuvotteluihin tms., varmasti on.
[/quote]
On kyllä ihan höpöhöpöä. Jos sulla on aiempi koulutus esim KTM tai vaikka DI, ja teet OTM:n päälle niin mihinkään pohjalle ei putoa vaan päinvastoin on vielä halutumpaa tavaraa työmarkkinoilla. Muutenkin ihmetyttää keskustelijoiden asenteet täällä - vaikuttaa siltä että elämä on 40 v jälkeen pelkkää alamäkeä? Jo on katkeroitunut asenne mammoilla, ihan surettaa. Ja kuinka moni edes puhuu kokemukseta - uskoisin että pessimistinen mutu-tuntuma jyrää tällä palstalla.
[/quote]
No, itse omaan DI:nä lähes 20 v työhistorian johto- ja asiantuntijatehtävistä. Tein kauppatieteistä väitöksen jäätyäni työttömäksi ja haettuani muutaman vuoden tuloksetta töitä.
Töitä ei ole löytynyt väikkärin jälkeenkään, itse asiassa huonommin olen haastatteluihin päässyt kuin aiemmin.
Aika moni ei näköjään käsitä, että pelkkä osaaminen j akokemus ei tuo töitä, jollakin tulee myös olla tarve ja maksuvalmius juuri sille osaamiselle ja mitä enemmän kokemusta ja koulutusta sinulla on, sitä vaikeammin profiilisi mätsää avoimena oleviin tehtäviin.
Kun hakijoita on muutama sata paikkaa kohden, löytyy sieltä hyvin helposti tekijöä, jolla on esimerkiksi 20 vuodesta kolme vuotta relevanttia myyntikokemusta ja kun sinulla olikin kaiken muun muuten samanlaisen johtokokemuksen jatkona vastaavasti kokemusta esimerkiksi tuotannon johdosta, paikka menikin sitten toiselle.
Seuraava vastaava avaus tuleekin sitten ehkä vuoden päästä, muut ovatkin sitten niitä, joihin profiilisi sopii vielä huonommin.
TÄMÄ on tilanne, jossa saattaa käydä "huono tuuri". Mukana on hakija, jolla sattuu olemaan marginaalisti relevantimpi kokemus tai vaikkapa muutama muu pikkuasia puolellaan, sattuu esimerkiski harrastamaan samoja asioita kuin tuleva esimies jne. jne.. Kun KAIKILLA on korke koulutus ja pitkä kokemus, yksityiskohdat ratkaisevat.
Joten, kommenttaattori numero 22: "Ai tuuri? :) Kyllä uskallan väittää olevani hyvä työntekijä ja kaiken olevan omaa ansiotani :)" Väitänpä, että sinua parempia työntekijöitä jää satamäärin kortistoon ihan vaan siksi, ettei "tuuri" käy.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällä ketään joka olisi lähes nelikymppisenä kypsynyt vanhaan työhönsä ja hakenut ja vielä päässytkin oikikseen? Monta vuotta olen asiaa jahkannut ja nyt ajattelin että minähän menen ainakin kokeilemaan :)
Valmistuin kesäkuussa oikeusnotaariksi. Ikä 46. Tosin oikikseen pääsin jo 90 -luvun alussa. Viime kuussa oli AA-kokeen teoriaosassa. Maisterin papereista puuttuu n. 80 opintopistettä josta gradu on suurin osa. Aion valmistua viimeistään syksyllä 2017, jolloin olen 48/49. JA ihan sama mitä mieltä joku on, itse pidän tätä "myöhäisherännäisyyttä" ihan hyvänä valintana tässä kohtaa elämää. Jälkiviisaasti ajatellen olisi tietysti pitänyt valmistua aikoja sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ! Aion elää 100 vuotiaaksi ja oikeussalilakimiehen hommia teen valmistumisen jälkeen varmasti ainakin 20 vuotta!
Ja mitä tohon opiskeluikään muuten tulee, niin ainakin meidän tiedekunnassa on muitakin ikäisiäni +-10v. Eli ei muuta kun kokeeseen vaan ! Työllistymisen näkökulmasta ratkaisevaa ei ( mielestäni) ole vain tutkinto, vaan huomattava merkitys on henkilökohtaisilla avuilla, ulosannilla, ulkonäöllä, terävyydellä tai sen puutteella, jne. Suhteillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan työpaikan saantiin.. Kuka haluaa palkata parin vuoden päästä eläköityvää? Työmarkkinoilla parikymppiset opiskelijat jyräävät jo kolmekymppiset opiskelijatkin. Eri asia tietenkin jos sinulla ei ollut aikomustakaan tehdä enää töitä tai meinasit työllistää itsesi.
Sanotaan ettei nelikymppisiä haluta muutenkaan palkata. Eihän tolla asenteella voi koskaan saavuttaa mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kova lukeminen ja valmennuskurssi kuulemma kannattaa. N 80 % ottaa valmennuskurssin. Ei mitään muuta kun paahtamista pääsykokeisiin. Rovaniemelle kai pääsee helpoiten ja sinne kun on vaikeaa päästä. Eipä sitten tarvi kuolinvuoteella katua miksi en pyrkinyt edes jne.
Vierailija kirjoitti:
Sinne vaan opiskelemaan. Kuten tässä on muutkin jo todenneet, niin sulla on vielä työvuosia jäljellä vaikka kuinka. Ja et sä kilpaile valmistumisen jälkeen niiden kolmekymppisten kanssa, sillä sulla on takana jo aikaisempi elämä opintoineen ja työkokemuksineen. Vaikka en olekaan juristi itse, niin voin eiköhän tuossakin ammatissa monipuolinen kokemus ole valttia. Varsinkin jos nykyinen työsi antaa edes jonkinlaista pohjaa tulevaan.
Jep ja ainahan sitä voi perustaa jonkun oman pienen toimiston.
Oikiksessa on oikeasti kaikenikäistä porukkaa, sovit ap varmasti joukkoomme. Ja mitä järkeä jäädä loppuelämäksi työhön, johon on kyllästynyt? 25 vuotta on pitkä aika tehdä töitä, mutta se tuntuu vielä paljon pidemmältä tehden tylsää työtä...