Lue keskustelun säännöt.
Hoitaja loppu työssään, neuvoja?
04.08.2014 |
Heippa!
Tilanteeni on nyt siis tämä. Valmistuin lähihoitajaksi v. 2011 ja siitä asti olen tehnyt lähihoitajan töitä. Läpi olen käynnyt, vanhustyön, vammais, mielenterveys ja päiväkodin. Kokeilin siis kaikkia paikkoja ja kerta kaikkiaan ala oli ihan väärä. Enimmäkseen olen vanhusten parissa töissä ja niin myös tällä hetkellä. Työ on hirvittävää ja psyykkeeni ei enää kestä. Joka päivä vituttaa herätä kun tietää mikä urakka on edessä. Jokainen tunti on kidutusta. En jaksa enää yhtään fyysisesti enkä myös henkisesti. Olen kohta itse hoidossa jos vielä jatkan. Enää en edes jaksa hymyillä kenellekkään. Ikää on 22-vuotta ja tuntuu että koko elämäniloni on mennyt.
Voinko irtisanoutua ja saada sitten jotain tukea? Ja mistä tukea saisi? Olen katsonut mollin sivuila muun alan töitä ja lähetellyt jatkuvasti hakemuksia mm. kaupan kassalle mutta en ole vielä päässyt haastatteluihin. Voisinko esim. työkkärin kautta päästä opiskelemaan vaikka yrittäjyyttä koska sellainen kiinnostaisi.
Auttakaa te fiksummat, olen pulassa ja jumissa elämäni kanssa. En edes tiedä minne minun pitäisi ottaa yhteyttä?
Kommentit (27)
Voi ei, kuulostaa kamalalta. Työyhteisöhän on ihan sairas. Hae sairaslomaa ensi alkuun, etäisyyden päästä on helpompi miettiä asioita ja suunnitella mitä haluaa tulevaisuudelta. Ei kannata uhrata elämää tuollaiseen! Kaikkea hyvää sinulle! t. sh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin. Hoitotyö on syvältä ja kiertaisin ko. alan kaukaa. Itse pääsin kuntosalille töihin niin vaihdoin sairaanhoitajuuden sinne ja johan loppui vitutus.
T: Entinen hoitsu
Mitäpä tuohon muuta voisi sanoa kuin: vaihda ammattia. Kouluttaudu jollekin muulle alalle, jolle arvelet sopivasi paremmin. Oletko kenties kiinnostunut tekniikasta? Tai luonnosta. Tai kaupasta.
Aijon hakea johonkin yrittäjyyttä tukevaan koulutukseen mutta kaikki alkavat vasta tammikuussa seuraavaksi. Ongelmani on että mitä nyt tekisin tämän ajan, jostain on pakko saada rahaa. Tuntuu että päiväkin on liian pitkä aika nykyisessä työssäni. Tänään olen itkenyt koko päivän ahdistustani. Tuntuu että olen vanhentunut tällä hetkellä ainakin 5-vuotta koska olen menettänyt yöuneni tämän tilanteen kanssa. En jaksa edes kavereita nähdä näillä yhden vapailla... Äh, umpikujassa ollaan.
T:AP
Tiiän, hoitotyössä olin minäkin ja ei jaksa. Riippuu työpaikasta, mutta pari pahaa osui kohdalle ja nyt olen iloisena personal trainerina :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä alassa on hirveää, kysyn siis ihan vilpittömästi? Itse olen lähihoitaja ja työskentelen muistisairaiden vanhusten parissa. Työ on toki raskasta välillä fyysisesti ja välillä psyykkisesti, mutta en koe sitä ylitsepääsemättömäksi. Kiinnyn näihin vanhuksiin ja on mukavaa oppia tuntemaan heitä. Jokainen päivä on myös erilainen, koska ihmisten parissa työskennellään ja muistisairaat osaavat olla myös hupaisaa seuraa (ihan siis hyväntahtoisesti tämän sanon). Tilannekomiikkaa parhaimmillaan ;)
Tosin täytyy sanoa, että olet tosi nuori, itse vaihdoin alaa ja valmistuin lähihoitajaksi 3 vuotta sitten, olin silloin jo vähän yli 3-kymppinen. Olen aivan varma, että nuorempana, varsinkaan kaksikymppisenä, en olisi ollut tähän työhön valmis, en todellakaan. Olisin ottanut asioita liian henkilökohtaisesti ja olisin ollut liian arka.
Ehdotan, että vaihdat alaa, hae vaikka nyt syksyllä vapaaksi jääneisiin paikkoihin? Jos siis tiedät, mikä muu voisi kiinnostaa. Hoitajan työhön voit palata joskus, jos siltä tuntuu :)
Elämä on liian lyhyt hukattavaksi työn parissa jota vihaa. Onneksi olet vielä nuori, voit kääntää elämäsi suunnan ihan mihin haluat. Ehdit hyvin opiskella aivan täysin uuden uran jos haluat.
Itse olen lh ja myöhemmin kouluttauduin th:ksi. Kyllä minäkin väsyisin ja v----isin joissakin osastohommissa. Se on vaan jotain niin kuluttavaa, etten henk.koht. ymmärrä miten kukaan haluaa tehdä sellaista. Mutta onneksi alalta löytyy myös mielekkäitä hommia. Itse olen tykännyt esim. neuvola, poliklinikka, kouluterveydenhuolto tms. tyyppisistä hommista. Palkka toki saisi olla parempi, mutta onneksi mies hoitaa meillä sen tienaamisen... Nyt olen sellaisessa työssä, johon menen aamulla ihan mielelläni ja päivä menee pääosin mukavissa merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:24"]Elämä on liian lyhyt hukattavaksi työn parissa jota vihaa. Onneksi olet vielä nuori, voit kääntää elämäsi suunnan ihan mihin haluat. Ehdit hyvin opiskella aivan täysin uuden uran jos haluat.
Itse olen lh ja myöhemmin kouluttauduin th:ksi. Kyllä minäkin väsyisin ja v----isin joissakin osastohommissa. Se on vaan jotain niin kuluttavaa, etten henk.koht. ymmärrä miten kukaan haluaa tehdä sellaista. Mutta onneksi alalta löytyy myös mielekkäitä hommia. Itse olen tykännyt esim. neuvola, poliklinikka, kouluterveydenhuolto tms. tyyppisistä hommista. Palkka toki saisi olla parempi, mutta onneksi mies hoitaa meillä sen tienaamisen... Nyt olen sellaisessa työssä, johon menen aamulla ihan mielelläni ja päivä menee pääosin mukavissa merkeissä.
Mitä kautta opiskelit lh>th?
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:22"]
Aijon hakea johonkin yrittäjyyttä tukevaan koulutukseen mutta kaikki alkavat vasta tammikuussa seuraavaksi. Ongelmani on että mitä nyt tekisin tämän ajan, jostain on pakko saada rahaa. Tuntuu että päiväkin on liian pitkä aika nykyisessä työssäni. Tänään olen itkenyt koko päivän ahdistustani. Tuntuu että olen vanhentunut tällä hetkellä ainakin 5-vuotta koska olen menettänyt yöuneni tämän tilanteen kanssa. En jaksa edes kavereita nähdä näillä yhden vapailla... Äh, umpikujassa ollaan.
T:AP
[/quote]
Kuulostaa, että sinulla on burnout ja kulutat itsesi kohta loppuun sinnittelemällä. Käy työterveydessä juttelemassa ja haet samalla niihin muihin kiinnostaviin koulutuksiin, niin näet valoa tunnelin päässä. Illuusiokin siitä, että nykyinen tilanteesi on tilapäistä ja mahdollisesti loppuu "pian", auttaa. :)
Terv. Samankaltaisessa tilanteessa ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveys työ olisi sopinut itselleni, mutta olen erikoistunut vanhuspuolelle niin sopimustani ei enää jatkettu sillä kuulemma valvira valvoo näitä.
Muutamissa edellisessä paikoissa kuluin loppuun. Olen liian auttavainen luonne enkä kehtaa kieltäytyä töistä tai olla laiska. Yleensä joka paikassa missä olen ollut olen saanut hoitaa raskaimpia vanhuksia. Aamulla käyntejä saattaa olla 7-12 riippuen onko joku sairaslomalla. Työtahti on todella kiireinen eikä aikaa jää vanhuksille. Suurinosa vanhuksisa on ilkeitä, itseäni on haukuttu esim. rumaksi vaikka olen ihan normaalin näköinen. Minulle myös haistatellaan monesti. En koe että haluisin auttaa ihmistä joka on itselleni ilkeä. Myös nöyryyttäviä tilanteita on ollut ulosteen pesu tilanteissa kun vanhukset ovat tahalteen paskantaneet lattialle ja sitten osoitellut ja pakottanut minun siivoamaan ne. En vaan voi käsittää kuka pystyy tekemään tämmöistä työtä. En edes muista koska olisin voinut mennä kotiin ilman hien tai eritteen hajua.
Työilmapiiri on sitten asia erikseen. Usein ei edes moikata kun mennään töihin, kaikista puhutaan pahaa, ei auteta toisia ja syödään jopa toisten eväät. Eräässäkin vuorossa eräs hoitaja otti toisen hoitajan pizzan ja kun huomautin asiasta niin sain siitä vittuilua ja vielä uhattiin jos kerron eteenpäin. Työvuorotoiveita ei toteuteta enkä jaksaisi olla kolmea viikonloppua aina peräkkäin töissä.
Niin ja ne kahden autettavatkin hoidetaan aina yksin... Entä jos jotain sattuu? Vakuutushan ei korvaa.
T: AP
Kuulostaa aivan minun tilanteeltani! Voi kun saisin jonkun uuden työpaikan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Kuulostaa, että henkisesti et kestä vanhustyötä. Tuollaistahan se on. En kyllä ymmärrä miksi hakeutuisit mt-puolelle, jos psyyke ei kestä. Mieti mitä haluat tehdä ja kunhan henkinen kantti kestää paremmin, voit aina palata tai sitten jäät sille toiselle alalle töihin.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 19:37"]
Mielenterveys työ olisi sopinut itselleni, mutta olen erikoistunut vanhuspuolelle niin sopimustani ei enää jatkettu sillä kuulemma valvira valvoo näitä.
Muutamissa edellisessä paikoissa kuluin loppuun. Olen liian auttavainen luonne enkä kehtaa kieltäytyä töistä tai olla laiska. Yleensä joka paikassa missä olen ollut olen saanut hoitaa raskaimpia vanhuksia. Aamulla käyntejä saattaa olla 7-12 riippuen onko joku sairaslomalla. Työtahti on todella kiireinen eikä aikaa jää vanhuksille. Suurinosa vanhuksisa on ilkeitä, itseäni on haukuttu esim. rumaksi vaikka olen ihan normaalin näköinen. Minulle myös haistatellaan monesti. En koe että haluisin auttaa ihmistä joka on itselleni ilkeä. Myös nöyryyttäviä tilanteita on ollut ulosteen pesu tilanteissa kun vanhukset ovat tahalteen paskantaneet lattialle ja sitten osoitellut ja pakottanut minun siivoamaan ne. En vaan voi käsittää kuka pystyy tekemään tämmöistä työtä. En edes muista koska olisin voinut mennä kotiin ilman hien tai eritteen hajua.
Työilmapiiri on sitten asia erikseen. Usein ei edes moikata kun mennään töihin, kaikista puhutaan pahaa, ei auteta toisia ja syödään jopa toisten eväät. Eräässäkin vuorossa eräs hoitaja otti toisen hoitajan pizzan ja kun huomautin asiasta niin sain siitä vittuilua ja vielä uhattiin jos kerron eteenpäin. Työvuorotoiveita ei toteuteta enkä jaksaisi olla kolmea viikonloppua aina peräkkäin töissä.
Niin ja ne kahden autettavatkin hoidetaan aina yksin... Entä jos jotain sattuu? Vakuutushan ei korvaa.
T: AP
[/quote]
Voihan siihen mt työhön jälkikäteenkin erikoistua :) tai vaihdat sitkeästi työpaikkaa, nyt on vara valita! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksuja sulle ap!
Mäkin suosittelen menee työterveyteen tai omaan terkkariin, kuulostaa ihan työuupumukselta.
Omakin elämän virhe oli kouluttautua lähihoitajaksi... Koulussa sai niin ruusuisen kuvan kaikesta, todellisuus JÄRKYTTÄVÄÄ!
Mene ihmeessä käymään työterveydessä! Kertomasi perusteella jäi kuva, että olet ihan loppu tai ainakin siinä kalkkiviivoilla. Olen ollut samassa tilanteessa ja jouduin hakemaan saikkua, kun en enää saanut yöllä nukuttua. Pomohan ei siitä tykännyt, mutta elämä on. Sinulle toivon kovasti tsemppiä! Muista että meillä jokaisella on vaan yksi elämä ja siitä pitäs ottaa kaikki irti ;)
T:sh
Hoitaja 55- vuotias, nyt alkaa tuntumaan, et kohta en enään pysty. Olen aina tehnyt hoitotyötä. Haluaisin jotain muuta, mutta minne suuntaisin?
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja 55- vuotias, nyt alkaa tuntumaan, et kohta en enään pysty. Olen aina tehnyt hoitotyötä. Haluaisin jotain muuta, mutta minne suuntaisin?
Kohtalotoverisi olen. Näen tässä iässä tilanteen ongelmallisena, kun alan vaihtoa en koe järkevänä. Sain onneksi fyysisesti kevyemmän päivätyön ja yritän säästää rahaa aikaista eläköitymistä varten. Myös lyhyempi työaika tai siirtyminen keikkahoitajaksi ovat vaihtoehtoja.
Täällä myös lähihoitaja ja äitiysloma pelasti minut totaaliselta uupumukselta. Samaan työpaikkaan en ole menossa takaisin, vaikka vakiduuni onkin. Meinasi se niin hengen viedä.