Miksi suomalaisten miesten itsetunto on niin surkeassa jamassa?

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 13:55"]

Surullisena luin sitä eilistä ketjua, jossa mies oli pilkannut läskiksi sulkapallopelin voittanutta vaimoaan. Kaikkein hämmästyttävintä oli miesten reaktio asiaan- se oli heidän mielestään ymmärrettävää! Miksi suomalaisilla miehillä menee näin huonosti? Miksi he näkevät naiset uhkana omalle itsetunnolleen?

Suomi on myös ainoa maa jossa olen saanut haukut ja huorittelut vaikka kuinka monelta mieheltä, joille olen antanut ystävälliset pakit. Muissa maissa miehet ovat mukavia silti ja voivat jäädä juttelemaan pakkienkin jälkeen, mutta suomalaisten miesten itsetunto ei kestä ilmeisesti tätä.

Amerikkalainen mieheni ei voinut mitenkään uskoa, kun luin hänelle sen eilisen ketjun. Täällä ei kellään tulisi mieleenkään haukkua omaa vaimoaan tuolla tavalla, ilman aihetta! Minä hakkaan usein mieheni tenniksessä ja hän taas ylpeänä kertoo siitä muille. Kisaaminen on seksikästä ja olisi tosi tylsää jos ei uskalla harrastaa liikuntaa ettei vahingossakaan loukkaisi toisen itsetuntoa. Vetääköhän nämä samanlaiset miehet vaimojaan turpaan, jos he juoksevat kovempaa tms..?

Ei ihmekään jos Suomessa kaikki on masentuneita ja ilottomia kun kaikki kiva kielletään.

Lisäksi suomalaiset raahaavat ulkomailta huomattavan usein ns. ostovaimoja, siksi että saavat tuntea itsensä miehekkäiksi kun toinen on alistetussa asemassa?

En tee ilkeyttäni tätä ketjua vaan mietin, että mikä ihme tekee miehistä, jotka asuvat yhdessä maailman vauraimmista valtioista, niin pahoinvoivia?

[/quote]

En tiedä missä vika, mutta puolisoni ei kestä sitä että kouluttaudun, olen liikuntalajeissa tai yleensä missään parempi. Haluaa paistatella vaikka väkisin valokeiloissa, antaa kuvan, että olisi maailman paras avopuoliso. Ei ole fyysisesti agressiivinen, mutta henkiseltä puolelta kyllä löytyy. Toiset naiset ovat aina jotenkin parempia ja heidän törkeät huomionhaku osoituksensa myös, olkoon moraaliltaan vaikka kuinka alhaalla. Minua moralisoi vaikka yksinkertaisesti pukeutumisestani...ei noin pornahtavaa voi laittaa, esimerkkinä päälläni tyköistuva pusero ja housut! Olen miettinyt, että minulta odotetaan madonnan käytöstä ja ympärillä olevat huorat hyväksytään. Teen hyvinkin pian uusia päätöksiä, kunhan saan koulutukseni päätökseen ja seison aivan omillani.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:34"]

Tekstistä saa helposti kuvan, että miehillä on huono itsetunto, mutta naisilla ei.  Tosiasia on varmaankin, että miesten itsetunnossa on parantamisen varaa, mutta naisiin verrattuna ero on toisin päin.

Nuoret tytöt ja naiset ovat nimittäin varsinaisia henkisten ongelmien tautipesiä. Enemmän kuin joka toinen nainen sairastaa jotain masennusta, syömisongelmaa, neuroosia, läheisriippuvutta, suorittajapainetta tai mitä lie psykosomaattista tautia.  Yleisin poissaolon syy alkaa nykyään F kirjaimella ja vauva-palstallakin on masentuneita äitejä vaikka kuinka.

Masentuneet ja "hullut" naiset ovat kamalia äitejä, jotka melkein aina sairastuttavat lapsensakin. Olisiko siinä syy ? Suomalaiset äidithän tappavat lapsiaan maailmanennätystahtia.

[/quote]

Ei mielenterveys ole sama asia kuin itsetunto, joskin niiden välillä voi olla tapauksesta riippuen vahvaksi yhteys. Kuka tahansa voi sairastua fyysisesti tai henkisesti. Itsetunnolle voi  yleensä tehdä jotain, vaikkei se helppoa välttämättä ole

17 ym.

No. 

Yksi syy: sotien traumat. Ne ovat vaikuttaneet miesten (poikien) isäsuhteisiin, ja vaikuttavat yhä. Toinen: meidän armoton körttiläinen häpeäkulttuurimme. Pelätään kasvojen menetystä. Mies ei saa itkeä. Sitten tulee näitä myllylöitä, jotka hiihtelevät yksin suolla. Mies pelkää yli kaiken nolausta. Ei hän uskalla ilmaista mieheytensä parhaita puolia, jos vaikka joku pilkkaa. 

Suomalaiset naiset eivät ole juuri sen parempia. Puukottavat toisiaan selkään ja kyttäävät miehiään. Tämä on kova ja kylmä maa; sitä saa mitä tilaa. Sotien perintö, luterilaisuus, sulkeutuneisuus, häpeä. Ihmiset oireilevat sitten eri tavoin. 

Olen asunut monessa eri maassa ja täällä on vaikeinta. 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:29"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:03"]Luin hyvän psykologian asiantuntijan tekstin siitä kuinka miehiä syyllistetään sukupuolensa vuoksi pienestä pitäen... Aluksi olin sillei että mitähän paskaa tääkin nyt on, mutta siinä todella oli hyviä pointteja suomalaisten poikien kasvusta miehiksi. Toivottavasti löydän jostain. 

[/quote]

Tämän allekirjoitan miehenä täysin. Emmehän me miehet saa muuta kuulla koko elämämme aikana kuin sitä, kuinka olemme lähtökohtaisesti surkeita ihmisiä sukupuolemme vuoksi. Annetaan ikään kuin ymmärtää, että on meidän jokaisen henkilökohtainen vika, että naisia raiskataan, pahoinpidellään ja että naisia on alistettu vuosituhannet. Kuvamme mieheydestä on ongelmien värittämää: kuulemme että mies on sellainen ihminen, joka raiskaa lapsia ja naisia, tappaa ihmisiä ja tekee kaiken opin helvettiä. Ihmekös tuo, että monella meistä itsetunto on nollassa, häpeä ja syyllisyys painavat koko ajan ja katkeroidumme vähitellen naisille.

[/quote]

Juuri näin. Suomessa on todella paljon hyviä vastuuntuntoisia miehiä, olen aikamoisia sankaritarinoita työni puolesta nähnyt ja kuullut. Olen ylpeä noista miehistä, harmi etteivät he itse ole osanneet olla! "kun enhän mä nyt mitään niin ihmeellistä..." 

Ja oma mieheni on aivan mahtava. Aion kasvattaa lapseni kunnioittamaan sekä omaa että vastakkaista sukupuolta. Molempia tässä maassa tarvitaan ja kumpikin saa iloita omasta sukupuolestaan ja tuntea ylpeyttä. Toivon, että tämä olisi se lähtökohta tässä yhteiskunnassakin.

[/quote]

Olet loistava äiti ja olen poikasi puolesta onnellinen. Minä, tuo lainaamasi kirjoittaja, jouduin valitettavasti lapsena kantamaan äitini minuun syytämää syyllisyyttä siitä, että isäni oli väkivaltainen paska. Kun mies hakkasi häntä, hän sitten mitätöi puolestaan minua kaikin keinoin ja muistan jo varhaislapsuudessa kuulleeni, kuinka minustakin kasvaa täysi paska niin kuin isästäni. Ja kun tätä samaa "mies on saastaa" -puhetta sitten kuuntelee ensin äitinsä ja sitten median ja muiden naisten suusta koko elämänsä, väkisin siinä masentuu ja alkaa tuntea itsensä täydeksi ihmisroskaksi, jolla ei ole oikeutta onneen.

Tee sinä parempi työ ja opeta poikasi arvostamaan itseään ja omaa sukupuoltaan.

[/quote]

No näin on tarkoitus.

Oletko ajatellut, että voisit hyödyntää omia kokemuksia ja saada asiasta irti jotain hyvää? Voisitko harkita jotain vapaaehtoistyötä, tai jakaa noita ajatuksia julkisesti tai mitä vaan vertaistukea tms. Olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan, mutta monesti voi olla hyvin terapeuttista auttaa muita omien kokemusten pohjalta.

Kyllä Suomessa on paljon naisia, jotka arvostaa suomalaisia miehiä! 

:-) 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:29"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:03"]Luin hyvän psykologian asiantuntijan tekstin siitä kuinka miehiä syyllistetään sukupuolensa vuoksi pienestä pitäen... Aluksi olin sillei että mitähän paskaa tääkin nyt on, mutta siinä todella oli hyviä pointteja suomalaisten poikien kasvusta miehiksi. Toivottavasti löydän jostain. 

[/quote]

Tämän allekirjoitan miehenä täysin. Emmehän me miehet saa muuta kuulla koko elämämme aikana kuin sitä, kuinka olemme lähtökohtaisesti surkeita ihmisiä sukupuolemme vuoksi. Annetaan ikään kuin ymmärtää, että on meidän jokaisen henkilökohtainen vika, että naisia raiskataan, pahoinpidellään ja että naisia on alistettu vuosituhannet. Kuvamme mieheydestä on ongelmien värittämää: kuulemme että mies on sellainen ihminen, joka raiskaa lapsia ja naisia, tappaa ihmisiä ja tekee kaiken opin helvettiä. Ihmekös tuo, että monella meistä itsetunto on nollassa, häpeä ja syyllisyys painavat koko ajan ja katkeroidumme vähitellen naisille.

[/quote]

Juuri näin. Suomessa on todella paljon hyviä vastuuntuntoisia miehiä, olen aikamoisia sankaritarinoita työni puolesta nähnyt ja kuullut. Olen ylpeä noista miehistä, harmi etteivät he itse ole osanneet olla! "kun enhän mä nyt mitään niin ihmeellistä..." 

Ja oma mieheni on aivan mahtava. Aion kasvattaa lapseni kunnioittamaan sekä omaa että vastakkaista sukupuolta. Molempia tässä maassa tarvitaan ja kumpikin saa iloita omasta sukupuolestaan ja tuntea ylpeyttä. Toivon, että tämä olisi se lähtökohta tässä yhteiskunnassakin.

[/quote]

Olet loistava äiti ja olen poikasi puolesta onnellinen. Minä, tuo lainaamasi kirjoittaja, jouduin valitettavasti lapsena kantamaan äitini minuun syytämää syyllisyyttä siitä, että isäni oli väkivaltainen paska. Kun mies hakkasi häntä, hän sitten mitätöi puolestaan minua kaikin keinoin ja muistan jo varhaislapsuudessa kuulleeni, kuinka minustakin kasvaa täysi paska niin kuin isästäni. Ja kun tätä samaa "mies on saastaa" -puhetta sitten kuuntelee ensin äitinsä ja sitten median ja muiden naisten suusta koko elämänsä, väkisin siinä masentuu ja alkaa tuntea itsensä täydeksi ihmisroskaksi, jolla ei ole oikeutta onneen.

Tee sinä parempi työ ja opeta poikasi arvostamaan itseään ja omaa sukupuoltaan.

[/quote]

No näin on tarkoitus.

Oletko ajatellut, että voisit hyödyntää omia kokemuksia ja saada asiasta irti jotain hyvää? Voisitko harkita jotain vapaaehtoistyötä, tai jakaa noita ajatuksia julkisesti tai mitä vaan vertaistukea tms. Olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan, mutta monesti voi olla hyvin terapeuttista auttaa muita omien kokemusten pohjalta.

Kyllä Suomessa on paljon naisia, jotka arvostaa suomalaisia miehiä! 

:-) 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:29"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:03"]Luin hyvän psykologian asiantuntijan tekstin siitä kuinka miehiä syyllistetään sukupuolensa vuoksi pienestä pitäen... Aluksi olin sillei että mitähän paskaa tääkin nyt on, mutta siinä todella oli hyviä pointteja suomalaisten poikien kasvusta miehiksi. Toivottavasti löydän jostain. 

[/quote]

Tämän allekirjoitan miehenä täysin. Emmehän me miehet saa muuta kuulla koko elämämme aikana kuin sitä, kuinka olemme lähtökohtaisesti surkeita ihmisiä sukupuolemme vuoksi. Annetaan ikään kuin ymmärtää, että on meidän jokaisen henkilökohtainen vika, että naisia raiskataan, pahoinpidellään ja että naisia on alistettu vuosituhannet. Kuvamme mieheydestä on ongelmien värittämää: kuulemme että mies on sellainen ihminen, joka raiskaa lapsia ja naisia, tappaa ihmisiä ja tekee kaiken opin helvettiä. Ihmekös tuo, että monella meistä itsetunto on nollassa, häpeä ja syyllisyys painavat koko ajan ja katkeroidumme vähitellen naisille.

[/quote]

Juuri näin. Suomessa on todella paljon hyviä vastuuntuntoisia miehiä, olen aikamoisia sankaritarinoita työni puolesta nähnyt ja kuullut. Olen ylpeä noista miehistä, harmi etteivät he itse ole osanneet olla! "kun enhän mä nyt mitään niin ihmeellistä..." 

Ja oma mieheni on aivan mahtava. Aion kasvattaa lapseni kunnioittamaan sekä omaa että vastakkaista sukupuolta. Molempia tässä maassa tarvitaan ja kumpikin saa iloita omasta sukupuolestaan ja tuntea ylpeyttä. Toivon, että tämä olisi se lähtökohta tässä yhteiskunnassakin.

[/quote]

Olet loistava äiti ja olen poikasi puolesta onnellinen. Minä, tuo lainaamasi kirjoittaja, jouduin valitettavasti lapsena kantamaan äitini minuun syytämää syyllisyyttä siitä, että isäni oli väkivaltainen paska. Kun mies hakkasi häntä, hän sitten mitätöi puolestaan minua kaikin keinoin ja muistan jo varhaislapsuudessa kuulleeni, kuinka minustakin kasvaa täysi paska niin kuin isästäni. Ja kun tätä samaa "mies on saastaa" -puhetta sitten kuuntelee ensin äitinsä ja sitten median ja muiden naisten suusta koko elämänsä, väkisin siinä masentuu ja alkaa tuntea itsensä täydeksi ihmisroskaksi, jolla ei ole oikeutta onneen.

Tee sinä parempi työ ja opeta poikasi arvostamaan itseään ja omaa sukupuoltaan.

[/quote]

No näin on tarkoitus.

Oletko ajatellut, että voisit hyödyntää omia kokemuksia ja saada asiasta irti jotain hyvää? Voisitko harkita jotain vapaaehtoistyötä, tai jakaa noita ajatuksia julkisesti tai mitä vaan vertaistukea tms. Olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan, mutta monesti voi olla hyvin terapeuttista auttaa muita omien kokemusten pohjalta.

Kyllä Suomessa on paljon naisia, jotka arvostaa suomalaisia miehiä! 

:-) 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 14:48"]No. 

Yksi syy: sotien traumat. Ne ovat vaikuttaneet miesten (poikien) isäsuhteisiin, ja vaikuttavat yhä. Toinen: meidän armoton körttiläinen häpeäkulttuurimme. Pelätään kasvojen menetystä. Mies ei saa itkeä. Sitten tulee näitä myllylöitä, jotka hiihtelevät yksin suolla. Mies pelkää yli kaiken nolausta. Ei hän uskalla ilmaista mieheytensä parhaita puolia, jos vaikka joku pilkkaa. 

Suomalaiset naiset eivät ole juuri sen parempia. Puukottavat toisiaan selkään ja kyttäävät miehiään. Tämä on kova ja kylmä maa; sitä saa mitä tilaa. Sotien perintö, luterilaisuus, sulkeutuneisuus, häpeä. Ihmiset oireilevat sitten eri tavoin. 

Olen asunut monessa eri maassa ja täällä on vaikeinta. 

[/quote] ei häpeä ole körttiläistä. Joviaalius on.

Kun miehillä on ongelmia, kysytään, miksi miehet ovat sellaisia eivätkä tee asialle mitään. Kun naisilla on ongelmia, kysytään, mitä vikaa yhteiskunnassa on. Tämä kaikki liittyy siihen, että mies ei saa olla heikko, ja kyllähän nyt miehen pitää pärjätä. Älä itke iso mies, sanotaan!

Yhteiskunta ei sorra vain naisia, vaan kyllä tässä olisi enemmänkin parannettavaa kuin työelämän lasikatto.

Naiset ovat lytänneet sen itsetunnon maanrakoon.

Maailma on globalisoitunut internetin myötä, ja näin ollen kilpailu ja selviytyminenkin. Oikeastaan sukupuoliroolit ovat hälventyneet ja olemme nyt ihmisiä sukupuoleen katsomatta, mutta mittatikku ei ole mihinkään kadonnut, vaan se on status ja työ - huomattavasti korostuneempana. Ja näinhän se on joka puolella palloa.

En näe, että kyse on huonosta itsetunnosta, vaan että ns. 'pelikenttä' on nykyään laajempi kummallekin sukupuolelle ja ne pelot pärjäämisestä ja kelpaavuudesta liittyvät sitten parinvalintaan, jossa luottamus on toisessa potenssissa...kuten myös työmaailmassakin nykyään. Ikään kuin jokainen hakisi omalla tahollaan sitä taisteluparia, joka olisi lojaali loppuun asti.

Menetyksen kulttuuria on aina kutsuttu aikuisuudeksi, mutta miksi se on sidottu niin vahvasti sukupuoleen, kun maailma ympärillä on muuttunut kaikki vs. kaikki -tyyppiseksi, rahan ja vallan ylistyslauluksi, joka loppupeleissä taas ei tunnusta mitään sukupuolta?

Koska aina joku muu on parempi. Sen takia itellä on.

En ole onneksi ainakaan omassa tuttavapiirissäni havainnut moista ilmiötä, eli lienenkö jollain tapaa onnekas siis, vai päädyitkö tekemään voimakkaan yleistyksen ihan vain satunnaisten ja kasvottomien nettikirjoitusten perusteella? 

Mikäli sinä tuollaista esimerkiksi toisten ihmisten fyysisiin ominaisuuksiin liittyvää vähättelyä tai pilkkaamista joidenkin toimesta havaitset, niin tuollaisista henkilöistä kannattanee ihan vain pysytellä etäämmällä, jota ennen voit heille joko kertoa tai osoittaa käytöksensä olevan asiatonta.