Tänään tuli vuosi siitä kun tyttäreni muuttui enkeliksi </3

Pieni tyttäreni näki 1.7.2013 ensimmäisen kerran auringonnousun.
Hän oli niin pieni etten ollut koskaan nähnyt mitään niin pientä ja haurasta, mutta samaan aikaan hän sai koko maailman mahtumaan siihen huoneeseen jossa olimme.
Kun pidin häntä sylissäni tuntui kuin syliini olisi laskettu maailman kallein aarre ja niin olikin.
Tyttäreni katsellessa minua suurilla silmillään toivoin että hän näkisi kaiken sen rakkauden joka minussa häntä varten oli.
Pienten sormien pidellessä kättäni pitelivät ne oikeastaan koko sydäntäni.

Seuraavana päivänä tyttäreni meni todella huonoon kuntoon, ennuste ei ollut hyvä.
Olin huolesta suunniltani ja rukoilin apua korkeammalta taholta.
Rukouksiini ei kuitenkaan vastattu sillä illalla, hieman ennen auringonlaskua tyttäreni menehtyi.
Samalla hetkellä osa minusta menehtyi myös...

Nyt tyttäreni menehtymisestä on kulunut vuosi. Ei ole mennyt päivääkään etten olisi miettinyt häntä...
Tunnen niin suurta surua ja kaipuuta etten pysty edes sanoin kuvailemaan, mutta ajatus siitä että sain viettää edes pienen hetken tyttäreni kanssa lohduttaa minua vähän.

Terveiset sinne taivaaseen, Helmi <3.