Ärsyttää, kun vieraat jo syödessä alkaa pyytää reseptiä
Olisi kiva ihan vaan syödä ensin rauhassa, eikä keskustella siitä, miten sen tein. Ja pahimmassa tapauksessa alkaa jankkaus, voisiko sen tehdä myös niin tai näin ja voisiko korvata sen tällä tai tuolla (mistä mä sen tiedän?). Tehkää vaan sokeriton, suolaton, voiton, munaton, jauhoton versio siitä jo heti huomenna, mutta syödään tää nyt ensin!!!
Kommentit (24)
Kun kysyvät niin sano roiskaisseesi spermat sinne sekaan.
Ä yleensä muistelen että mitäköhän sinne meni, ehkä sitä tai tätä ja ainakin tota... en nyt ees oikein muista. Koska teen ihan vainulla, en mittaile.
Eli en hae enkä luettele reseptejä, kun ei niitä minulla yleensä ole. Maistelen ja mietin, oletan ja otan riskejä. Monesti itekin harmittelen, että jopa tuli hyvää, olis varmaan pitänyt kirjoittaa jonkunlainen resepti ylös. Mutta syötävädtä voi aina jutella ja varsinkin jos pöydässä on ranskalaisia, ei oikein muusta voikaan jutella 😄
Eniten harmittaa, kun sellaiset ihmiset kysyvät reseptejä, jotka eivät ikinä tarjoa mitään itsetehtyä ja eivät puheidensa perusteella itse leivo. Muutenkin reseptejä on maailma pullollaan, ei ne mitkään leipomukset niin ainutlaatuisia ole, etteikö netistä vastaavanlaista reseptiä löytäisi. Ymmärrän todella ap:tä - ensin suunnittelet, käyt kaupoissa ja leivot ja sitten joku älypää kysyy reseptiä, jonka mukaan ei ikinä tule leipomaan. Ehkä vielä pyytävät reseptiäsi sähköpostilla, jolloin joudut vielä tallentamaan ja työstämään sitäkin puolta.
Samantyyppistä toisen ihmisen turhaa vaivaamista on kummasti liikkeellä. Onkohan se jotain kateutta viitseliäitä ihmisiä kohtaan?
No joo, muakin vähän ärsyttää. Mutta ei haitaksi asti. Mun ongelmani on että ei mulla ole mitään reseptiä. Teen ns. tunteella, kun tuota kokemusta on jo sen verran taustalla. Kyselyt ärsyttää, kun en osaa niihin vastata. Laitoin sitä ja tätä. Minkä verran? Helkkaristako minä muistan.
Tämän ruoanvalmistusmenetelmän varjopuoli on se, että näitä on pikkuisen hankala toistaa.