Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
14 kiloa pois kivuttomasti?
02.08.2014 |
Olen 35-vuotias nainen, ja viimeisen 15 vuoden aikana minulle on tullut kymmenisen kiloa ylimääräistä painoa. Kun vaaka eräänä päivänä näytti 69 kiloa, joka on minulle omasta mielestäni järkyttävä paino ja suurin koskaan vaa'alta saamani lukema (siinä on jo noin 14 kiloa ylimääräistä!), ajattelin, että asialle olisi hyvä tehdä jotakin. Minulla on hyvä itsekuri, mutta myös erittäin vaativa ja rankka työ ja melko haastava perhetilannekin. Nämä asiat kuluttavat kaiken itsekurini, enkä halua suunnata osaa siitä laihduttamiseen (itsekurihan ei ole mikään loputtomasta lähteestä pulppuava voimavara, vaan sitä on jokaisella rajallinen määrä). Siksi olen päättänyt tehdä vain sellaisia muutoksia elämässäni, jotka eivät vaadi minulta itsekuria.
Syön melko terveellisesti, joskin aika yksipuolisesti. Kaksi päivittäistä pahettakin minulla on: hilloleivät aamiaisella ja jäätelöannos illalla. Kesäkuun alussa päätin pienentää jäätelöannoksen kokoa hieman ja jättää toisen hilloleivän pois, kuitenkaan luopumatta kummastakaan kokonaan. Leipiin olen laittanut eri makuisia hilloja, joten leikkaan nykyään sen yhden leivän puoliksi, jotta saan edelleen molempia makuja mukaan aamiaiselle.
Liikuntaa en juuri harrasta, mitä nyt töissäni tarvitsen jonkin verran fyysistä aktiivisuutta. Ostin jumppapallon jotta voisin jumpata tv:tä katsellessa iltaisin, mutta se jäi lyhyeksi kokeiluksi. En pakottanut itseäni jatkamaan väkisin. Aion kuulostella kehoni tuntemuksia ja luulen, että jossain vaiheessa saatan innostua taas uudestaan (sitten pitää tosin hankkia toinen pallokin, koska ensimmäinen näkyy olevan nykyään miehelläni aktiivikäytössä). Hyötyliikunnasta yleensä pidän, mutta saan siihen tilaisuuksia harvoin (työmatkani on naurettavan lyhyt eikä kotona / työpaikalla ole esim. portaita).
Yhtenä muutoksen osa-alueena olen alkanut hankkiutua enemmän sinuiksi oman kehoni kanssa. Katselen säännöllisesti itseäni kokovartalopeilistä alasti ja pyrin näkemään itseni myönteisesti. Nyt helteellä olen surutta liikkunut kotona pienissä vaatteissa, vaikka yleensä pyrin peittämään hyllyvät reiteni, vatsani ja selluliittini säällä kuin säällä. Olen tarkoituksella istunut mm. sohvalla sellaisissa vaatteissa ja asennoissa, joiden olen aiemmin ajatellut sopivan vain nuorille ja hoikille - esim. pelkät pikkuhousut jalassa ja joku hihaton toppi päällä, jalat koukussa vaikka läskit tursuavatkin joka puolella (tai siltä se ainakin tuntuu). Tässä kuluvalla viikolla yksi ilta huomasin katselevani reiteen pullistuvaa selluliittimuhkuraa ja ajattelevani, että se on kaunis ja naisellinen muoto. Ihan spontaanisti! On ihanaa pitää itsestään sillä tavalla. Olen päivä päivältä innostuneempi ja nyt olen jo lähes rakastunut peilikuvaani, harjoitusten myötä. Kiinnostavinta on, että mieheni sanoi minulle yhtenä iltana ihan yhtäkkiä: Sinulla on ihanan naisellinen vartalo. En ole ikinä ennen kuullut hänen sanovan noin ja olemme sentään olleet 10 vuotta yhdessä. Ehkä hyvä fiilikseni jotenkin tarttui hänellekin? En ole tehnyt numeroa hänelle tästä "laihduttamisestani".
Äsken kävin vaa'alla, joka näytti nyt 66 kiloa. Olen aiemminkin käynyt ja ollut havaitsevinani lievää laskua painossa, mutta olen tähän saakka ajatellut sen voivan olla myös luonnollista turvotuksen vaihtelusta johtuvaa. Joko uskaltaisin ajatella, että näin mitättömät muutokset voivat vaikuttaa painoon? Toisaalta muutos, joka koskee jokaisen päivän syömisiä, on kyllä siinä mielessä merkittävä, että päivittäin toistuessaan sen vaikutus on seitsenkertainen kerran viikossa tapahtuvaan muutokseen nähden. Aiempaan verrattuna syön nyt kalorilaskurin mukaan 230 kcal vähemmän joka päivä. Viikossa tuo tekee jo yli 1600 kcal. Ajatukseni olikin, että pienetkin muutokset ovat aina kohti parempaa, ja on parempi muuttaa asioita edes vähän paremmaksi kuin jättää koko hanke väliin vain siksi, ettei pysty kääntämään koko elämäänsä kertaheitolla ympäri.
Uskon, että tulevaisuudessa voi tulla päivä, jolloin tuntuu mahdolliselta pienentää sitä jäätelöannosta hieman lisää, tai jättää se vaikka joinakin päivinä kokonaan väliin. En kuitenkaan tee lisää muutoksia ennen kuin alan sisäisesti haluta tehdä niitä. Liikuntakärpästäkin aion odotella tasan niin kauan kuin se puree, jos puree. Voin sanoa, että elämäni on muuttunut jo nyt huomattavasti paremmaksi. Jos laihdun tästä eteenpäin vaikka puoli kiloa kuukaudessa, olen parin vuoden kuluttua taas tavoitepainossani ja jo vuodenkin kuluttua oikein hyvässä tilanteessa, ilman minkäänlaista kärsimystä ja rääkkiä.
Fyysisen kunnon parantamiseen tämä tekniikka ei tietenkään auta, mutta se ei juuri tällä hetkellä ole minulla päällimmäisenä mielessä. Siihen liittyvän heräämisen aika lienee sitten joskus myöhemmin. Tällä hetkellä keskityn siihen, että opin rakastamaan ja kunnioittamaan itseäni sellaisena kuin olen. Mitä enemmän itsestäni pidän, sitä paremmin uskon luonnollisesti ryhtyväni kehoani kohtelemaan.
Käyn täällä päivittämässä silloin tällöin, jos muistan.
Kommentit (64)
Suurin virhe minkä laihduttava nainen tekee on se, että hän kuvittelee ihannepainonsa olevan sama kaksikymppisenä ja nelikymppisenä. Aloitusviesti on malliesimerkki tästä ajattelusta: "kun parikymppisenä olisi näyttänyt hyvältä viisi kiloa hoikempana, niin se on myös ihannepainoni nyt kun laihdutan 35-vuotiaana". Tällainen epärealistinen ajattelu johtaa syömis- ja muihin mielenterveyden häiriöihin vielä vanhemmallakin iällä ja lopulta laihdutuksen epäonnistumiseen. Tyytymättömyys omaan kehoon kasvaa ja viisikymppisenä huomaat että olet kaikki parhaat vuotesi vihannut itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45, et tainnut lukea ketjua kokonaan? Aion päättää tavoitepainoni sitten, kun painan 60 kg. Voi olla, että se jää tuohon, tai voi olla että päätän siinä vaiheessa alkaa hankkia lihasta ja silloinhan paino voi vaikka nousta kun pääsen lähemmäs tavoitetta. Itseni vihaamisessa en myöskään ole kunnostautunut, enkä suosittele muillekaan. Laihduttajaksi en niin ikään tunnustaudu. Tällainen ruokailutottumuksien hienosäätö - pysyväksi tarkoitettu sellainen - ei mielestäni ole laihduttamista. En ole koskaan elämäni aikana laihduttanut.
44, onko tämä palsta sinun henkilökohtainen blogisi? Jos ei, et voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä minä tänne kirjoittelen. Siihen voit vaikuttaa, mitä ketjuja availet ja luet.
ap
63,2.
Tapahtuneita muutoksia: reidet eivät hankaa enää yhteen, polvien kohta ja sääret ovat normaalin näköiset ja voin taas käyttää polvet paljastavia hameita. Käsivarret eivät sivulta katsottuna näytä enää pulleilta (edestä katsoen pulleutta on vielä havaittavissa). Vatsakumpu on olemassa edelleen, mutta niin haluankin olevan, ja nyt se on söpön muotoinen ja kokoinen. Jos haluaisin litteämmän vatsan (en ole varma haluanko), pitäisi kehittää lihaksia.
ap
Päivitetäänpä taas.
Olen taas joutunut "elämä heittelee" -vaiheeseen ja kun kaikki käytettävissä oleva itsekuri on mennyt elämän haasteista selviytymiseen, niin syömisiäni en vain ole jaksanut enää tarkkailla. Olin jo aivan varma, että projekti kaatui nyt tähän, koska takana on pitkähkö mässäilyvaihe jonka aikana en ole uskaltautunut vaa'alle.
Nyt kuitenkin punnitsin itseni, ja tulos on 65,3! Olin siis varma, että vähintään 68 olisi taas taulussa.. Jännää, miten isotkaan epäonnistumiset eivät näemmä kaada tilannetta. Aamiaisleivät olen edelleen siis puolittanut joka aamu, ja kaipa jo siitä syntyvä kalorinsaanti"vaje" sitten vain vaikuttaa, kun se toistuu jokaisena aamuna. Ja onhan tämä ihan järjeenkäyvääkin, että huomattavallakaan mässäilymäärällä on vaikeaa saada yhtäkkiä täytettyä tuota pitkällä aikavälillä kertynyttä vajetta.
Jatkan siis edelleen samaan malliin ja yritän saada taas mässäilynkin hallintaan, kunhan tilanne tästä helpottaa. Suunnittelen myös, että aloittaisin kesäkuussa jonkinlaisen säännöllisen kävelyliikunnan. Siitä voisi saada hieman vauhtia jäljellä olevien liikakilojen pudotukseen.
ap
Oho, olipa kiva että muistit tämän ketjun! Kuulostat ihanalta laihduttajalta tähän aikaan, kun mikään muu ei ole oikeaa elämistä kuin fitness, kuntosali, oma PT, parsa ja rahka. Tsemppiä elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä aamuna vaaka näytti 64,9! Hauskaa saada paino 65 kilon alle ja kauanhan siinä kestikin, kun oli noita repsahduksia välissä ja painon jumittamista. Tästä on taas hyvä jatkaa samalla mallilla eteenpäin.
ap
Tänään 62,8. Töissä on tosi kiireistä ja yksityiselämässäkin taas kuormittava tilanne päällä, joten varmaankin kulutukseni on ollut tavallista suurempaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään painoin 62,6.
Olen kaivanut esille liian pieniksi jääneitä vaatteita, jotka olin aikeissa myydä kirpputorilla. Melkein kaikkiin alan taas mahtua, osa kiristää vielä hieman vaikka päälle menevätkin. Sitten on eräät housut, jotka ostin aikanaan siinä toivossa, että mahtuisin niihin joskus vaikka ostohetkellä en mahtunutkaan. Ne ovat vielä selvästi liian kireät. Luultavasti se tämänhetkinen tavoitepainoni, 60 kg, riittää siihen että voin alkaa vihdoin noitakin housuja käyttämään!
Olen miettinyt, mikä liikuntalaji sopisi minulle. Tällä hetkellä eniten kiinnostaa jooga, mutta en tiedä sen eri alalajeista mitään ja on vaikeaa arvioida mikä sopisi parhaiten. Mietiskelen ja tunnustelen asiaa ja varmaan jossain vaiheessa syksyllä, jos saan kalenteriin raivattua hieman aikaa, menen kokeilemaan.
ap
Onpa kiva lukea välillä tällaisesta järkevästä, vähä kerrallaan painonpudottamisesta. Tulee heti paljon parempi fiilis, kun vertaa esim Jutta "rahat pois" Gustafsbergin pikadieetteihin, jotka hyvin harvoin ovat toimiva ratkaisu pysyvään terveyteen ja painonhallintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi päivitys aamulta: 61,8.
Kiitos kommentistasi, 51! Tällainen elämäntapamuutos on tosiaan toiminut minun tapauksessani ihan hyvin, koska en kaivannut nopeita tuloksia eikä painoa ollut pudotettavana useita kymmeniä kiloja. Jos taas olisi pitänyt pudottaa vaikka 40 kg, niin elämähän ehtisi siinä mennä ohi jos sen tähän minun tahtiini tekisi. Minullahan on nyt mennyt seitsemän kilon karistamiseen noin 1,5 vuotta. Toisaalta se on kuin onkin tapahtunut täysin kivuttomasti, kuten aloituksessa haaveilin. :)
ap
Viisi kertaa viikossa hikiliikuntaa ja tarkkailet ruokavaliotasi, niin lähtee alle vuodessa. helppo homma, jos on selkärankaa. Lopeta herkkujen ja kaiken ylimääräisen syöminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 09:57"]
Viisi kertaa viikossa hikiliikuntaa ja tarkkailet ruokavaliotasi, niin lähtee alle vuodessa. helppo homma, jos on selkärankaa. Lopeta herkkujen ja kaiken ylimääräisen syöminen.
[/quote]
:D
ap
Ap:llä on ihanan tervehenkinen suhtautuminen itseensä.Älä anna kenenkään viedä sitä ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosi sitten olin samassa tilanteessa, 70 kg raja meni rikki (olen 169 cm pitkä) ja se sai toimimaan.
Aloin "laskea kaloreita", eli merkitä ylös kännykkäsovelluksella, mitä oikein syön. Keskimäärin olen syönyt viime kuukausina 1600 kCal päivässä, aluksi söin päälle 2200 ja jos olisin jatkanut sillä linjalla, olisin ylipainon puolella nyt. Vähensin herkkujen syömistä sillä, että merkitsin ne ylös ja 1000 kaloria kerralla on aika järkyttävä määrä. Herkkuja kyllä syön lähes päivittäin, mutta olennaista on niiden määrä!
Painan nyt tasan 60 kiloa ja tähtään vielä muutaman kilon pudotukseen, jotta olen "turvallisesti alle 60 kilon".
[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 10:17"]
Vuosi sitten olin samassa tilanteessa, 70 kg raja meni rikki (olen 169 cm pitkä) ja se sai toimimaan.
Aloin "laskea kaloreita", eli merkitä ylös kännykkäsovelluksella, mitä oikein syön. Keskimäärin olen syönyt viime kuukausina 1600 kCal päivässä, aluksi söin päälle 2200 ja jos olisin jatkanut sillä linjalla, olisin ylipainon puolella nyt. Vähensin herkkujen syömistä sillä, että merkitsin ne ylös ja 1000 kaloria kerralla on aika järkyttävä määrä. Herkkuja kyllä syön lähes päivittäin, mutta olennaista on niiden määrä!
Painan nyt tasan 60 kiloa ja tähtään vielä muutaman kilon pudotukseen, jotta olen "turvallisesti alle 60 kilon".
[/quote]
Miksi sun pitäis painaa alle 60? Eikö se ole just passeli?
Ap, flow jooga voisi olla hyvä, asennoissa ei pysytä kauaa, mutta liike etenee, ja siten tulee toistoja esimerkiksi joogapunnerruksiin ihan kivasti.
Vähän ohis, enkä lukenut koko ketjua, mutta iltajätskin tilalla kokeile joku päivä tätä: 1 paloina pakastettu banaani, 1-2rkl kookoskermaa ja 2tl sokeroimatonta maapähkinävoita tai 1maustemitta kanelia blenderiin ja soseutat niin pitkään kunnes samettista. Jopa parempaa kuin jätski ja hyvällä omatunnolla. Banaani illalla auttaa myös unen tulossa joten omiaan juuri iltapalana. :)
Tänä aamuna painoin 61,6. Jouluun mennessä taidan olla tavoitteessani, jos ei mitään kummallista tapahdu.
ap
Uusin lukema tältä aamulta: 60,8 kg.
ap
Alue: Aihe vapaa
Newsflash: tämä ei ap ole sun henkkoht painoblogi tämä palsta. Perusta blogi tai liity Kiloklubiin tai Kalorilaskuriin, joissa saa myös tehtyä oman päiväkirjan, ja vuodata sinne.