Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa asperger piirteitä?
Kommentit (18)
Esim. erityiset kiinnostuksen kohteet, jotka poikkeavat tavanomaisesta. Erittäin taitava ja varhaiskypsä joissain asioissa, mutta kehittymätön toisissa. Voi olla pakko-oireita ja ajattelun jäykkyyttä.
Erityisherkät aistit.
Oman elinpiirini aspergerit ovat elämäntavoiltaan vanhanaikaisia/perinteisiä, tosin eräs enemmän adhd on jotenkin jakautunut. Vanhakantaisuuden vastapainoksi hän on joskus todella futuristinen.
Reaaliaikainen, yhteiskuntaan kiinnittyvä eläminen on ollut ajoittain vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tavallista muillakin lukee asperger piirteitä?
Vierailija kirjoitti:
Onko tavallista muillakin lukee asperger piirteitä?
Onko vaikutusta iällä tai sukupuolella?
Se meinaa sitä, että on vähän aspergerihtava, mutta ei niin paljon että olisi järkeä diagnosoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autismin kirjo on nimensä mukaisesti kirjo. Jotkut ovat syvästi autistisia ja kykenemättömiä ns. normaaliin elämään. Toiset ovat hyvinkin pystyviä mutta hieman ehkä erikoisia muiden mielestä. Asperger-piirteet ovat lieviä autismin kirjolle tyypillisiä ominaisuuksia ja käyttäytymistapoja. Jos ne ovat niin lieviä, että diagnoosia ei tule, voisi kuvitella, että ihminen on kykenevä ilman tukea ja suuria vaikeuksia solmimaan ihmissuhteita, tekemään työtä jne.
Sitä ettei diagnoosin kriteerit täyty: ei ole tarpeeksi monia asperger-piirteitä tai ne eivät aiheuta tarpeeksi haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vain asperger-piirteitä eli ei täytä mitään diagnostisia kriteerejä, niin tarkoittaako se silloin että mitään erityisiä tukitoimia ei tule, koska on virallisesti "normaali"? Ainakaan aikuiselle?
Varmaan kyllä toisaalta aika monella on piirteitä jostain, jos tarpeeksi tutkitaan...
Vierailija kirjoitti:
Jos noin lukee jossaun B-lausunnossa ilman diagnoosia, niin niillä tarkoitetaan piirteitä, jotka eivät kuitenkaan riitä diagnoosiin asti. Mielestäni raja on usein kuitenkin hyvin subjektiivinen ja häilyvä.
Tämän takia pitäisikin tehdä laajat pitkäkestoiset tutkimukset, eikä paria käyntikertaa ja itsetäytettäviä lappusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on vain asperger-piirteitä eli ei täytä mitään diagnostisia kriteerejä, niin tarkoittaako se silloin että mitään erityisiä tukitoimia ei tule, koska on virallisesti "normaali"? Ainakaan aikuiselle?
Varmaan kyllä toisaalta aika monella on piirteitä jostain, jos tarpeeksi tutkitaan...
Jos mietitään sosiaalisia taitoja, toisessa ääripäässä on äärimmäisen taitava ja nyansseja herkästi vaistoava ja ihmisiä käsittelevä tyyppi. Toisessa päässä täysin puhumaton, syvästi autistinen ihminen. Asperger-diagnoosi on erillisenä poistunut, nykyään dg on autismikirjo - mutta aiemmin aspergerin syndrooma oli erillinen diagnoosi, jonka saivat yleensä lievästi autistiset, normaalisti puhuvat ihmiset.
Koska se raja diagnoosiin yltävän oireiston ja normaalin puolelle jäävän välillä on kuin veteen piirretty viiva, "melkein aspergerit" saattoivat saada diagnoosin "piireitä aspergerista".
Usein pienet lapset saivat tuollaisen diagnoosin ensin ja myöhemmin se saattoi täsmentyä aspergerin syndroomaksi. Aivan pienillä lapsilla kun voi olla vaikea määrittää, johtuuko sosiaalisten taitojen heikkous autismikirjosta vai ainoastaan kypsymättömyydestä.
Omalla lapsellani on käynyt juuri noin eli hän sai 3,5-vuotiaana diagnoosin aspergerin piirteistä ja vuotta myöhemmin se täsmentyi aspergerin syndroomaksi. Näin siis HUS:n autismiklinikalla vuonna 2005-2006.
Jo piirteet-diagnoosillakin hänelle suositeltiin päiväkotiin hoitoa kahden lapsen paikalla eli ryhmäkoko oli ko. lapsiryhmässä hiukan pienempi. Sinänsä MIKÄÄN autismidiagnoosi ei sellaisenaan oikeuta mihinkään, kaikkia tukia ja terapioita pitää aina erikseen hakea, ja Kela esimerkiksi on meille myöntänyt perustason tukea vain vuodeksi ja terapiaa ei minkäänlaista ikinä - onneksi olemme saaneet sitä HUS:n ostopalveluna, mutta sekin siis vaatii erillisen suosituksen diagnoosiin, pelkkä diagnoosinimike ei oikeuta mihinkään!
Nyt jo aikuisen assin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos noin lukee jossaun B-lausunnossa ilman diagnoosia, niin niillä tarkoitetaan piirteitä, jotka eivät kuitenkaan riitä diagnoosiin asti. Mielestäni raja on usein kuitenkin hyvin subjektiivinen ja häilyvä.
Tämän takia pitäisikin tehdä laajat pitkäkestoiset tutkimukset, eikä paria käyntikertaa ja itsetäytettäviä lappusia.
Ei lapsia ainakaan koskaan diagnosoidakaan noin heppoisesti, yleensä dg vaatii 1-3 viikkoa osastotutkimuksia, neurologin, psykologin, yleislääkärin, puhe- ja toimintaterapeutin tutkimukset ja lausunnot päivähoidosta/koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. erityiset kiinnostuksen kohteet, jotka poikkeavat tavanomaisesta. Erittäin taitava ja varhaiskypsä joissain asioissa, mutta kehittymätön toisissa. Voi olla pakko-oireita ja ajattelun jäykkyyttä.
Erityisherkät aistit.
Oman elinpiirini aspergerit ovat elämäntavoiltaan vanhanaikaisia/perinteisiä, tosin eräs enemmän adhd on jotenkin jakautunut. Vanhakantaisuuden vastapainoksi hän on joskus todella futuristinen.
Reaaliaikainen, yhteiskuntaan kiinnittyvä eläminen on ollut ajoittain vaikeaa.
Miksi juuri pakko-oireet? Kai niitä muillakin on kuin aspergereilla ja yleisenä myös?
Yritit saada itsellesi autismidiagnoosia, korostamalla siihen sopivia piirteitäsi, mutta lääkäri näki sen läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritit saada itsellesi autismidiagnoosia, korostamalla siihen sopivia piirteitäsi, mutta lääkäri näki sen läpi?
Miksi kukaan tekisi noin?
Nimenomaan tarkoittaa sitä,että on selkeästi joiltain osin autisminkirjoon sopivia piirteitä, mutta autismikirjonhäiriö diagnoosia varten niitä piirteitä on oltava tietty määrä ja kaikista eri ydinoire ryhmistä. Jos on vaikka ainoastaan aistisäätelyn ongelmia, mutta sosiaalisissa taidoissa ei poikeavaa, eikä liiallista rutiinihakuisuutta, ei saa diagnoosia. Oikeastaan voi sanoa että jjos tarpeeksi pilkotaan asioita, niin jokaisella ihmisellä on jonkin verran autismikirjon piirteitä, mutta se että saisi edes sitä piirretason diagnoosia vaatii että niistä on jollain tavalla haittaa joko itselle tai ympäristölle. Ei siis riitä jumiutumistaipumukseksi että joskus on vaikea lopettaa hyvän kirjam lukemista, vaikka kello on jo paljon ja pitäisi käydä nukkumaan, tai että joskus sortuu kesksyttämään toisen puhuessa. Tai että tietyn tyyppiset äänet helposti ärsyttävät. Tai ettei pidä tietynlaisesta koostumuksesta ruoassa. Tai että on vaikea sietää keskeneräisyyttä. Tai että vinossa oleva pöytäliina häiritsee silmää niin että se on pakko suoristaa…Tän tyyppisiä juttuja löytyy jokaiselta.
Jokaisessa ihmisessä Ja minä en voi sietää myöhästeleviä ihmisiä. Vituttaa kaikki jotka eivät tiedä kellonaikoja.
Sitten toinen on kusettaminen sillä näen ja vaistoan heti kun ihminen kusettaa ja paskaa puhuu.
Jos noin lukee jossaun B-lausunnossa ilman diagnoosia, niin niillä tarkoitetaan piirteitä, jotka eivät kuitenkaan riitä diagnoosiin asti. Mielestäni raja on usein kuitenkin hyvin subjektiivinen ja häilyvä.