Lue keskustelun säännöt.
En jaksa lastani,paska äiti olen
02.08.2014 |
Nyt ihan ensimmäistä kertaa avaudun tästä asiasta koska nyt räjähtää ihan just pää. Olen todella yksinäinen muutettuani satojen kilometrien päähän omalta paikkakunnaltani ja luulin,että nyt ihana perhe-elämä aukeaa ja nyt saan sen mitä olen aina haaveillut.Mutta ei.Nyt itken itseni uneen lähes joka ilta ja aamulla herätessä vaan odotan iltaa kunnes päivä loppuu.Olenko tulossa hulluksi,onko kenelläkään muulla tällaisia fiiliksiä??!!Minä haaveilin perheestä ja luulin jo että sitä en saa.Sain sitten yhden lapsen ja lisää ei tule! Kokoajan "haluun sitä anna tätä" Huutamista ja tavaroiden paukuttamista. Milloin olisin lukenut kirjan tai täyttänyt ristikoita?Kämppä on sotkuinen,turha sisustaa kun mikään ei pysy siellä missä pitää.Ja joo ,kaikki tämä sen takia koska olen paska äiti.En jaksa jatkuvasti keskittyä lapseen joten tästä johtuu lapsen pitkästyminen.Mutta tuntuu että mikään ei riitä vaikka kuinka yrität.Kaikesta huolimatta rakastan lastani yli kaiken.Mutta nyt tuntuu että en vaan jaksa enää!!
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ennen BMW, mutta me myytiin se ja ostettiin Mersu. En ole ihan varma olenko paska äiti, mutta uskon niin.
En ymmärrä miks sun pitäisi jaksaa tuollaista, ei sun tarvitse olla joku palvelija, olet vaan tottelematta sitä sun lasta.
Johdonmukaisilla rangaistuksilla opetat sen lapsen hiljaiseksi ja siistiksi, siis tarkoitan rangaistuksilla ei-väkivaltaisia rangaistuksia. Ja lopetat sen palvelijana olemisen.
Tutustu muihin lapsiperheisiin, lapsi kaipaa ikäistään seuraa samoin sinä. Googleta oman paikkakuntasi mll -kerhot, seurakuntien äti-lapsi kerhot, avoimet päiväkodit, muskarit, kuviskoulut ym. Järjestä itsellesi mieluisia retkiä, kun sinä oet positiivisempi, lapsikaan ei reagoi niin negatiivisesti ja koti pysyy siistimpänä, kun ette ole koko ajan sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoasta lapsesta kasvaa just tuollainen niuho kun tottuu saamaan kaiken, mitään ei tarvitse jakaa ja vanhemmat passaa ainokaisen eteen kaiken........
Vie päiväkotiin. 8.00-17.00.jos sitten jaksaisit ja hanki tukiperhe viikonlopuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 01:28"]
Nyt ihan ensimmäistä kertaa avaudun tästä asiasta koska nyt räjähtää ihan just pää. Olen todella yksinäinen muutettuani satojen kilometrien päähän omalta paikkakunnaltani ja luulin,että nyt ihana perhe-elämä aukeaa ja nyt saan sen mitä olen aina haaveillut.Mutta ei.Nyt itken itseni uneen lähes joka ilta ja aamulla herätessä vaan odotan iltaa kunnes päivä loppuu.Olenko tulossa hulluksi,onko kenelläkään muulla tällaisia fiiliksiä??!!Minä haaveilin perheestä ja luulin jo että sitä en saa.Sain sitten yhden lapsen ja lisää ei tule! Kokoajan "haluun sitä anna tätä" Huutamista ja tavaroiden paukuttamista. Milloin olisin lukenut kirjan tai täyttänyt ristikoita?Kämppä on sotkuinen,turha sisustaa kun mikään ei pysy siellä missä pitää.Ja joo ,kaikki tämä sen takia koska olen paska äiti.En jaksa jatkuvasti keskittyä lapseen joten tästä johtuu lapsen pitkästyminen.Mutta tuntuu että mikään ei riitä vaikka kuinka yrität.Kaikesta huolimatta rakastan lastani yli kaiken.Mutta nyt tuntuu että en vaan jaksa enää!!
[/quote] päiväkotiin
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 10:06"]
Ainoasta lapsesta kasvaa just tuollainen niuho kun tottuu saamaan kaiken, mitään ei tarvitse jakaa ja vanhemmat passaa ainokaisen eteen kaiken........
[/quote] ei kasva, riippuu miten kasvatetaan. Onneksi lapsella 3 pienempää sisarusta. Ei sielläkään välttämättä tarvi jakaa esim karkkeja koska lapsella on aina omaa rahaa.
Ls-ilmo, fobba, palokunta, csi!