Milloin Helsinkiin saadaan ihan oikeasti kohtuuhintaisia asuntoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Tescon kassa pärjää Lontoon keskustassa tai ICA:n kassa Tukholman keskustassa? Eipä se pärjää, jostain reunalta sitä asuntoa on katsottava. Pitää olla työtön ja asumistuen varassa, sitten vasta pärjää.

Ihan saman rahan se työssäkäyväkin vähintään saa.

Kysymys onkin myös siitä kuka saa kaupungin subventoimaa asumista.

Mitäs se sellainen on?

Kaupungin vuokra-asunto tietenkin.

Ensinnäkin, niitä vuokrataan ilomielin myös työssäkäyville. Toiseksi, se ei ole mitään subventoimista. Näytä minulle kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö joka ei tuota voittoa tässä maassa. Ehkä kannattaa ennemmin kysyä mihin kaikki se ekstra katoaa mitä vapailla markkinoilla nyhdetään.

Ensinnäkin, on ihan pirun vaikea saada. Toiseksi, subventiota se on veronmaksajien takaaman lainan matalat korkokulutkin, vaikka et sitä itse tajuakaan.

Kannattaa käyttää kunnallista äänioikeutta. Ja hyvä vitsi hei toi lainatakaus, sehän on veronmaksajalle todella suuri riski kun puhutaan yhtiöstä, joka takoo 10% liikevoittoa. Noin muuten pätee mitä sanoin, joku lainatakaus ei selitä niiden vuokrien eroja.

Kai sä oikeasti ymmärrät pääomakustannusten merkityksen niinkin pääomaintensiivisellä alalla kuin rakentamisessa?

Ja kai sä ymmärrät mitä tollaset liikevoittoprosentit tarkoittaa sellaisella alalla? Lisäksi, kurkkaa korkotasoja ja itke vähän lisää.

Se ei ole mitään subventoitua asumista eikä vapaiden markkinoiden riistovuokrilla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Liikevoittoprosentissa ei ole huomioitu vielä korkoja, ihan vaan tiedoksi.

Vierailija kirjoitti:

Miten Tescon kassa pärjää Lontoon keskustassa tai ICA:n kassa Tukholman keskustassa? Eipä se pärjää, jostain reunalta sitä asuntoa on katsottava. Pitää olla työtön ja asumistuen varassa, sitten vasta pärjää.

Miten olisi ihan kunnon työpaikka josta maksetaan hyvin?

Viranomaisten hajasijoituksella. En ymmärrä miksi esim. GTK ei voi olla Oulussa, siellä opiskellaan geotieteita, siellä on teknillinen tiedekunta ja se on sen verran iso yliopistokaupunki että elämänkumppanikin voi saada sieltä työtä (huom, en ole oululainen).

Eläinlääketieteellisenkin siirto Helsingistä vastustettiin kuin käärme pyssyssä.

Ei ole mikään perusoikeus asua Helsingissä metron tai ratikan vieressä.

Ei Helsingissä ole enää varaa asua kuin rikkailla ja tuilla elävillä. Normiduunarin on asuttava jossain kauempana tai tyydyttävä siihen, että suurin osa palkasta menee jossain romuyksiössä asumiseen. Tosi huonokuntoisiakin vuokra-asunnot nykyään. Kaikki uudiskohteet menee nuorille ja tuilla eläville.

Helsinkiin? Ei kai kukaan enää siellä halua asua, kun se on jo niin passe. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskin koskaan saadaan halpoja asuntoja Helsinkiin. Toisaalta miksi köyhien pitäisi asua Helsingissä kun lähiseudulla on halpoja asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Mikä on se lähiseutu tänä päivänä, missä olisi halpoja asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä? Kuinka kauas "lähiseutuun" pitää lähteä, jotta löytää edes kohtuullisen hintaisen asunnon?

Jos nyt jätetään kokonaan pois laskuista kunnan ja kaupungin asunnot, koska niihin on vaikeaa päästä, ellei täytä tiettyjä kriteereitä (itse olen asunut viimeksi 90-luvulla Vantaan kaupungin asunnossa, siitä muutin VVO:n asuntoon ja sen jälkeen ei ole enää VAV:n asuntoa annettu, vaikka olen ollut välillä monia vuosia jonossa), niin jää jäljelle yksityiset, VVO/Kojamo/mikä lie, Sato, M2-kodit, mitäs muita tulee mieleen? Näissä em. on nykyään ihan tolkuttomat vuokrat, jopa täällä Vantaan perukoilla.

Olen muuttamassa pois Vantaalta, koska tämä VVO:n pieni kaksio maksaa 800e. Tänä vuonna nousi 40 eurolla vuokra ja se on liikaa. Asunto ei ole edes hyvässä kunnossa, keittiökopperokin on alkuperäisessä 80-luvun kuosissa. Kaikki vähän rempallaan ja tietty tämä on vähän tällainen paperitalo, kaikki kuuluu kaikkialle. Alue on ihan ok, julkiset toimii ihan hyvin ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Uusi asunto uudelta paikkakunnalta on isompi kaksio, paremmassa kunnossa, uusittu pintoja ym., vuokra 400e.

30 päivää enää tässä läävässä, uusi elämä alkaa ja töitäkin on tarjottu, mitä tuskin olisi tapahtunut pk-seudulla vähään aikaan. Olen onnellinen.

Juuri noin: hajauttamalla valtion toimintoja pitkin maata.

Toinen on etätyön kasvu: siinä kohtaa kun 100% (tai lähes) etätyö monilla onnistuu, herää kysymys MIKSI asua pk-seudulla. Päivittäin esim. 2h/suunta työmatka ei onnistu, mutta jos kyse on satunnaisista käynneistä niin ihan ok. Vielä kun tuohon voi ehkä yhdistää samaan vapaa-ajan menoja (näkee tuttuja/käy teatterissa tmv.) ja viettää ehkä yön hotellissa.

Samalla rahalla mitä pk-seutu saa syrjemmästä saa paljon isomman/paremman asunnon halvemmalla. Toisin kun luullaan, monilla pienillä paikkakunnilla (jos ei ihan Kainuun "katoaviin" pikkukyliin mennä) myös kunnanpalvelut toimivat paremmin.

Esim. terveyskeskukseen saa ajan nopeasti (vert. esim. Espoon tilanne!) usein hoitaja/lääkäri pysyy samana, kirjastoista saa uutuuskirjan nopsasti lainaan (ei satoja muita jonottamassa samaa kirjaa) uima-hallit, kuntosalit ovat edullisia ja niissä on hyvin tilaa jne.

Samoin koulut ovat pienempiä, ja oppilasaines erilaista, jo siksi että pienillä paikkakunnilla yleensä "tunnetaan" toiset ja on vielä sellaista koko kylä kasvattaa yhteisöllisyyttä.

No Johan on ketju! Loisia siellä ja täällä, kun itse ollaan niin erinomaisia.. Kertoo teistä enemmän, kuin solvaamistanne ihmisistä.

Hei vinkki heittäydy vapaasti työttömäksi ja katso, kuinka punainenmatto levitetään eteesi ja oho herätyskello soi ei menny niinkuin visvaisissa kuvitelmissasi.

Vierailija kirjoitti:

Juuri noin: hajauttamalla valtion toimintoja pitkin maata.

Toinen on etätyön kasvu: siinä kohtaa kun 100% (tai lähes) etätyö monilla onnistuu, herää kysymys MIKSI asua pk-seudulla. Päivittäin esim. 2h/suunta työmatka ei onnistu, mutta jos kyse on satunnaisista käynneistä niin ihan ok. Vielä kun tuohon voi ehkä yhdistää samaan vapaa-ajan menoja (näkee tuttuja/käy teatterissa tmv.) ja viettää ehkä yön hotellissa.

Samalla rahalla mitä pk-seutu saa syrjemmästä saa paljon isomman/paremman asunnon halvemmalla. Toisin kun luullaan, monilla pienillä paikkakunnilla (jos ei ihan Kainuun "katoaviin" pikkukyliin mennä) myös kunnanpalvelut toimivat paremmin.

Esim. terveyskeskukseen saa ajan nopeasti (vert. esim. Espoon tilanne!) usein hoitaja/lääkäri pysyy samana, kirjastoista saa uutuuskirjan nopsasti lainaan (ei satoja muita jonottamassa samaa kirjaa) uima-hallit, kuntosalit ovat edullisia ja niissä on hyvin tilaa jne.

Samoin koulut ovat pienempiä, ja oppilasaines erilaista, jo siksi että pienillä paikkakunnilla yleensä "tunnetaan" toiset ja on vielä sellaista koko kylä kasvattaa yhteisöllisyyttä.

Viranomaisten hajasijoituksessa tulee tietenkin käyttää järkeä, en laittaisi niitä ihan pikkukaupunkeihin, mutta suurimpiin yliopistokaupunkeihin ilman muuta. Sillä olisi vaikutusta myös niiden ympäryskuntiin, silloin voisi periaatteessa asua ihan maallakin, tai siiten nauttia n. 150-200 000 asukkaan kaupungin palveluista sekä rauhallisemmasta, helpommasta ja edullisemmasta arjesta kuin Helsingissä.

Miksi jokaisen halukkaan pitäisi voida asua Helsingissä? Esimerkiksi Kirkkonummen ja Keravan kieppeillä on kohtuuhintaisia asuntoja hyvien junayhteyksien päässä Helsingistä.

Liian korkeat tasovaatimukset myös nostavat rakennuskustannuksia, yksi syy tässä.

Eivät pääkaupungin asunnot tästä enää halpene, eli saat alvalla jos nyt ostat / vuokraat.

Kun kukaan ei enää osta näitä huippukalliita. Silloin hinnat laskevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Tescon kassa pärjää Lontoon keskustassa tai ICA:n kassa Tukholman keskustassa? Eipä se pärjää, jostain reunalta sitä asuntoa on katsottava. Pitää olla työtön ja asumistuen varassa, sitten vasta pärjää.

Ihan saman rahan se työssäkäyväkin vähintään saa.

Paitsi ettei tarvitse olla kovin ihmeellinen palkka niin et saa asumistukea. Lisäksi itse rahansa ansaitse alta tuesta jo lähtökohtaisesti vähennetään omavastuuosuus 20%. Hullua on, ettei esim opiskelijatkaan saa asumistukea täysimääräisenä ja opintotuki on kumminkin pienempi kuin työttömän tuet.. Työmarkkinatuella olevat saa.

Ihan sama raha jää käteen, tämä on fakta.

Ja tämä ei ole oikein. Työssäkäyvällä pitäisi olla parempi elintaso kuin loisilla. Kunnollinen asumistuki vain palkkatuloa saaville vähentäisi tätä epäoikeudenmukaisuutta.

Ei tässä ollut kyse mistään oikeasta ja väärästä vaan siitä että ylempänä väitettiin että työttömällä on varaa asua jossain missä työssäkäyvällä ei ole. Se on aivan silkkaa puppua.

Toimeentulotukiasiakkuuden alkuvaiheessa Kela maksaa vaikka kahden tonnin vuokran. Tätä jatkuu periaatteessa ikuisesti, ellei mokaa jättämällä sen muodollisen asuntohakemuksen uusimatta. Eli vuokraa ylikallis asunto, jää työttömäksi, ja nauti laadukkaasta asumisesta, johon ei olisi omilla tuloilla ikinä varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Tescon kassa pärjää Lontoon keskustassa tai ICA:n kassa Tukholman keskustassa? Eipä se pärjää, jostain reunalta sitä asuntoa on katsottava. Pitää olla työtön ja asumistuen varassa, sitten vasta pärjää.

Tässähän se ongelma on. Työssäkäyvän tulee kustantaa itse omat menonsa ja käyttää tunteja työmatkaan, kun sosiaalitapaukset saavat kaiken ilmaiseksi ja asuvat paremmalla seudulla.

Saman verran sitä rahaa on joka tapauksessa käytettävissä asumiseen. Ei tämä argumentti nyt toimi.

Toimii. Työssäkäyvä joutuu maksamaan asumisen siitä palkastaan ja yhteiskunnan loiset maksattaa asumisensa veronmaksajille. Tämä on väärin.

Puhut nyt aivan jostain eri asiasta. Keskustelu lähti väitteestä ”Pitää olla työtön ja asumistuen varassa, sitten vasta pärjää.” Työssäkäyvä kuin työssäkäyvä pärjää rahallisesti siinä missä työtön. Työssäkäyvällä on aivan samat oikeudet tukiin jos tulot jäävät liian pieniksi.

Työssäkäyvä ei ehdi tehdä verottomia viraapelitöitä kavereille, joten tulot laahaavat jäljessä.

Tässä on muutama rakenteellinen ongelma, josta puhutaan yllättävän vähän:

- Paikallispolitikot ovat usein myös asuntosijoittajia, joten heillä ei ole henkilökohtaisesta motiivia kuin nostaa hintoja

- Helsingin kaupungin yksi suurin tulonlähde on vuokratulot, joiden maksua valtio tukee, eli kaupungilla ei ole kiinnostusta laskea asuntojen hintoja

- Kokealla tonttimaan hinnalla saadaan mukavasti rahaa kaupungin kassaan

Ei ikinä. Hinnat vain nousee.

Myin Oulusta rivitalokaksion. Ostin sillä rahalla kaksion Helsingistä. Väliraha oli 20 000 e.

Sitten kun sieltä on muuttanut 100 000 ihmistä pois.