Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
On tämä keski-ikäisen elämä tylsää! Ero? Sivusuhde? Uusi vauva? Mikä auttaa, 36v syntymäpäivä ahdistus
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:ta vuoden vanhempi, mutta vaikea samaistua. Voisiko kyse olla masennuksesta, jos mikään uusikaan juttu ei huvita? Tai ehkä itselläni on sama edessä joskus kymmenen vuoden päästä. Minä ja mies otettiin nuoruudesta kaikki irti ja biletettiin, kouluttauduttiin, tehtiin uraa, reissattiin ja asuttiinkin ulkomailla muutamia vuosia. Vasta päälle kolmekymppisenä alkoi tuntua, että sellainen elämä alkaa olla nähty, ja alettiin perustaa perhettä kun olin 34v. Nyt meillä on toinen lapsi tulossa ja oma talo vasta hankittu, elämässä tuntuu olevan välillä liiankin kanssa kaikkea.
Ei masenna, vaan on varmaan kateutta. 90% ystävistä, jotka ovat myös olleet 15v samassa parisuhteessa
ovat eronneet, elävät uuden kumppanin kanssa joka toinen viikko lapsivapaata, nauttivat elämästä kaksin.
Me miehen kanssa jumissa kotona. Mun Mies katsoo puhelinta tai pelaa pleikkaa. Tuntuu, että kaverit jättäneet perhe elämän taakse ja aloittaneet uuden nuoruudennja vapauden uuden miehen kanssa... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävä elämänvaihe! Olen samanikäinen kuin ap. Työelämä ja lapset vievät kaikki mehut. Välillä mietin pitäisikö vain päättää päivänsä, kun omaa aikaa ei tule olemaan moneen vuoteen.
Niin eikä ole some ahdistus, ei ole instaa. (koska mun elämä ei ole insta kelpoinen)
Ja fb:n poistin jo, kun täytin 35v. Ihan vaan siksi, kun muilla omanikäsillä meni paremmin.
Mutta ei sekään tätä oloa Poista. Ap
Katsoin vain otsikon mutta 5/5 ja huutonaurua aloitukselle. Eiköhän tästä seitsemän sivua synny. Niin monta elementtiä jo otsikossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni nainen eroaa tuossa vaiheessa, enkä ole monenkaan kuullut katuvan valintaansa. Ainoastaan raha-asioista olen kuullut huonoa. Kannattaa alkaa jemmaamaan rahaa piiloon, avioeroa varten jos ei ole avioehtoa. Myös lastenvaljojan luo kannattaa mennä heti erilleen muuton jälkeen sopimaan elatusmaksuista.
Entäs jos mietitte miehesi kanssa jonkun uuden yhteisen harrastuksen? Vois tulla vähän uutta kipinää suhteeseenne. Vaikka joku semmoinen, mistä kumpikaan ei osaa mitään ja voitte heittäytyä juttuun kun voi mennä ihan pieleen tai sitten ei, mutta tulipahan kokeiltua! Työttömänä voisit jutella työkkärin ammatinvalinnanohjaajan kanssa tai pyytää muuta valmentajaa/sparraajaa, jonka kanssa ideoida mikä työkuvio voisi kiinnostaa ja mennä rohkeasti kokeilemaan jotain uutta. Ei ikinä tiedä mitä hyvää voi seurata jos kokeilee. Eipä kokeilemisessa paljoa menetä, mutta saisi jotain uutta näkökulmaa elämään ja hauskan tarinan, vaikka homma ei toimisi. Voi olla, että yllätät itsesikin sen suhteen, ettet olekaan niin ujo kuin nyt luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä sitten sopii ihmetellä, että miksi nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa. Kyllä lapsi sen vaistoaa, että äiti tai isi on nyt niin onnellinen, kun ei enää joudu elämään ydinperheessä. Pääsee minusta välillä eroon. Sitten sitä ollaan niin rakastunutta niin rakastunutta. Kahden kodin väliä ramppaavat lapset ovat niitä jotka sitten myöhemmin oireilevat. Koittakaa nyt aikuiset ihmiset jollain muulla keinoin ratkaista oma tylsyytenne kuin se, että lähdette sukuelimet edellä elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko 36 keski-ikäinen? Luulin, että joku 50+ vasta. Nyt alkoi itseäkin ahdistaa.
No kyllä se on. Harva elää 100 vuotiaaksi.
Aikuisen 20 - 80 elämän keski-ikä on 50. Nuo lapsuus- ja teinivuodet voi jättää pois, ne on ihan eri elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä sitten sopii ihmetellä, että miksi nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa. Kyllä lapsi sen vaistoaa, että äiti tai isi on nyt niin onnellinen, kun ei enää joudu elämään ydinperheessä. Pääsee minusta välillä eroon. Sitten sitä ollaan niin rakastunutta niin rakastunutta. Kahden kodin väliä ramppaavat lapset ovat niitä jotka sitten myöhemmin oireilevat. Koittakaa nyt aikuiset ihmiset jollain muulla keinoin ratkaista oma tylsyytenne kuin se, että lähdette sukuelimet edellä elämään.
Eli lasten takia ei saisi elää, ainutlaatuista elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset ei enää tee vauvoja.
Yli 35-vuotias on keski-ikäinen ja noin 25 % vauvoista syntyy näille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wherever you go, there you are.
Sun elämä on just sellaista kuin itse olet.
No, oliko sun elämä jotenkin upeaa sen nuorekkaamman naaman kanssa? Veikkaan, että märisit ihan samaan tyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset ei enää tee vauvoja.
Tein vauvan 44v iässä.
Mutta, kysypä nykyajan 65v ikäiseltä että oletko keski-ikäinen? Se sanoo että en ole, olen nuori aikuinen!
Isäni alkoi pitää itseään vanhana vasta täytettyään 80, joten nuorekkuus on kiinni omasta mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36
Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...
ApOletko työelämässä?
En, kun en kelpaa minnekään. Kaksi turhaa amistutkintoa. Ap
No sitten opiskelemaan! Tulee tosi paljon sisältöä elämään, kun opiskelet alaa joka kiinnostaa. Lisäksi saatat löytää uusia ystäviä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä sitten sopii ihmetellä, että miksi nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa. Kyllä lapsi sen vaistoaa, että äiti tai isi on nyt niin onnellinen, kun ei enää joudu elämään ydinperheessä. Pääsee minusta välillä eroon. Sitten sitä ollaan niin rakastunutta niin rakastunutta. Kahden kodin väliä ramppaavat lapset ovat niitä jotka sitten myöhemmin oireilevat. Koittakaa nyt aikuiset ihmiset jollain muulla keinoin ratkaista oma tylsyytenne kuin se, että lähdette sukuelimet edellä elämään.
Eli lasten takia ei saisi elää, ainutlaatuista elämäänsä?
Saa elää, mutta lasten etu on mentävä oman edun edelle. Nussia ehdit vielä sen jälkeenkin, kun lapset ovat lentäneet pesästä.
Vauva on hyvä idea. Se on nyt muodikastakin. Kaikki haluaa vauvoja just nyt. Olisit trendien aallonharjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:ta vuoden vanhempi, mutta vaikea samaistua. Voisiko kyse olla masennuksesta, jos mikään uusikaan juttu ei huvita? Tai ehkä itselläni on sama edessä joskus kymmenen vuoden päästä. Minä ja mies otettiin nuoruudesta kaikki irti ja biletettiin, kouluttauduttiin, tehtiin uraa, reissattiin ja asuttiinkin ulkomailla muutamia vuosia. Vasta päälle kolmekymppisenä alkoi tuntua, että sellainen elämä alkaa olla nähty, ja alettiin perustaa perhettä kun olin 34v. Nyt meillä on toinen lapsi tulossa ja oma talo vasta hankittu, elämässä tuntuu olevan välillä liiankin kanssa kaikkea.
Ei masenna, vaan on varmaan kateutta. 90% ystävistä, jotka ovat myös olleet 15v samassa parisuhteessa
ovat eronneet, elävät uuden kumppanin kanssa joka toinen viikko lapsivapaata, nauttivat elämästä kaksin.
Me miehen kanssa jumissa kotona. Mun Mies katsoo puhelinta tai pelaa pleikkaa. Tuntuu, että kaverit jättäneet perhe elämän taakse ja aloittaneet uuden nuoruudennja vapauden uuden miehen kanssa... Ap
Eli ongelma on se, että istutte kotona tuijottamassa puhelimia. Ne eronneet kaverit eivät tee sitä niiden uuden miesten kanssa. Tsempatkaa tekin ja lopettakaa se pelailu ja tehkää yhdessä jotain.
Mä en kyllä eroaisi vain tylsyyden vuoksi saadakseni lapsivapaata joka toinen viikko, koska olisi ihan yksin joka toinen viikko niiden vastuiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No, oliko sun elämä jotenkin upeaa sen nuorekkaamman naaman kanssa? Veikkaan, että märisit ihan samaan tyyliin.
Kivoja nuoria miehiä riitti :)
Ny paskaa vanhan naisen elämää
Ap
Alue: Aihe vapaa
Olen ap:ta vuoden vanhempi, mutta vaikea samaistua. Voisiko kyse olla masennuksesta, jos mikään uusikaan juttu ei huvita? Tai ehkä itselläni on sama edessä joskus kymmenen vuoden päästä. Minä ja mies otettiin nuoruudesta kaikki irti ja biletettiin, kouluttauduttiin, tehtiin uraa, reissattiin ja asuttiinkin ulkomailla muutamia vuosia. Vasta päälle kolmekymppisenä alkoi tuntua, että sellainen elämä alkaa olla nähty, ja alettiin perustaa perhettä kun olin 34v. Nyt meillä on toinen lapsi tulossa ja oma talo vasta hankittu, elämässä tuntuu olevan välillä liiankin kanssa kaikkea.