On tämä keski-ikäisen elämä tylsää! Ero? Sivusuhde? Uusi vauva? Mikä auttaa, 36v syntymäpäivä ahdistus

Johtuisko tilanne tästä korona-ajasta kuitenkin? Olen 37v ja mulla on tämä korona-aika ollut tosi tylsää kun ei ole ollut samanlaista elämisen ja suunnittelun ja haaveilun vapautta kuin normaalisti. Olen normaalisti semi-aktiivinen; käyn yksikseen paikoissa ihan kahvilla tai leffassa tai jumpassa tmv tai sitten teen niitä puolison tai ystävien kanssa. Nyt täytyy jotenkin koko ajan olla menojen kanssa jotenkin varpaillaan, että mitä kaikkea voi tehdä, mikä on järkevää ja suotavaa…. Etätyötä tehnyt 100 % viime maaliskuusta saakka ja se on tosi tylsää. Työelämä ei ole herkkua muutenkaan mutta nyt jäänyt kaikki plussapuolet kuten työmatkat ja työkaverien kohtaaminen siitäkin pois.. Parisuhdekin on tylsä kun koko ajan kykitään vaan kotiympyröissä kahdestaan…

Että kyllä mä ainakin odotan tähän tylsyyden parantajaksi tämän korona-rajoitusajan poistumista tai taka-alalle jäämistä!

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36

Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...

Ap

Sinulla on paha ikävaihe. Ei enää nuori, ei  nuori aikuinen, toiveet perheestä ja ehkä unelmakodistakin saavutettu. Elämä on siis saatu mallilleen toivon mukaan kuin myös taloudellisestikin ehkä sujuu ok. Kaikki ne nuorena jännältä tuntuneet jutut on nyt käyty läpi ja muuttuvat arkiseksi. Kaikesta myös omasta mielestään tietää ja vuosia on sen verran, että voi jo kertoa omista kokemuksistaan syvällä rintaäänellä. Asioiden tiedostaminen on vahvaa ja omat näkemykset vankemmalla pohjalla niin, ettei tarvitse ottaa erityisesti vaikutteita enää lähipiirin mielipiteistä. Erottaa hyvät ja vähemmän hyvät kaverit toisistaan, joten ihmissuhteissakin on melko stabiilia. Suurin osa tuttavapiiristä jurnuttaa samanlaisissa kuvioissa ja ainoa vaihtelu on se, että joku ostaa jotakin tai matkustaa jonnekin. Ehkä vauvojakin tulee vielä joihinkin perheisiin? Eroa on mielenkiintoista miettiä, sillä se on yksi näkökulma millaiseksi elämä saattaisi muuttua eron jälkeen.

Lupaan kuitenkin sinua vanhempana ihmisenä, että elämässäsi tulee tapahtumaan asioita halusit tai et. Tämän hetkisten päiviesi arvo on suuri, kun joku päivä joudut kokemaan surua, ikävää, menetyksiä, luopumista, rakkaittesi kuolemaa, uusia ihmiskuntaa ravistelevia sairauksia tai vaikkapa saat diagnoosin keskivaikeasta masennuksesta. 

Tee asioita, joita olet aina halunnut tehdä. Nyt kun jaksat ja pystyt. Turhautumisesi on oire siitä, miten aidoin sinä haluaa myöskin elää. Mene jonnekin yksin, edes puoleksi tunniksi, ja kuuntele sisikuntaasi. Se voi haluta tekemään jotakin ihan hullua ja hassua tai oppia kaiken sudenkorennoista. Tai tajuat, että olet aina halunnut kilpailla kumparelaskussa. Ne ulos pyrkivät toiveet sinua kiusaavat ja joita saatat vähän pelätä.- Joudut silloin poikkeamaan kaikesta "tylsästä"- 

Vierailija kirjoitti:

Ero, uusi mies ja uusi vauva!

Päivääkään en ole katunut. Jos perhe-elämä tylsää, hanki uusperhe. Joka toinen viikko helpottaa.

N38

Tätä on moni ystävä tehnyt. Elävät nyt jossain onnen kuplassa. Itselläni tätä samaa vaan.. Ap

Tuntuu jotenkin niin onnelliselta ettei mulla oo tollanen olo :D Mut kai suurimman osan pitää jossain kohtaa elää joku kunnon ikäkriisi läpi.

N35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36

Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...

Ap

Oletko työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36

Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...

Ap

Oletko työelämässä?

En, kun en kelpaa minnekään. Kaksi turhaa amistutkintoa. Ap

Elämäsi tarvitsee selvästi normaalia aikuisen ihmisen elämän sisältöä. Ala harrastamaan liikuntaa, tapaa ystäviä, ulkoile, lue kirjaa, opiskele jotain (vaikkapa uusi kieli ja haaveile matkasta jossa pääset sitä käyttämään kun koronasta päästään), kehitä itseäsi, tee vapaaehtoistyötä. Näistä tulee merkityksellisyyden tunnetta ja tavoitteista ja niiden saavuttamisesta sitä kaipaamasi huumaa. Vielä parempi jos löydät puolison kanssa yhteisen projektin niin saatte suhteeseenkin kipinää ja sisältöä jos se tuntuu olevan kadoksissa.

Oman jutun löytäminen ei ole helppoa, joten kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia asioita, myös sellaisia mitä et olisi koskaan ajatellutkaan kokeilevasi. Kerää 10 kohdan lista asioista joita kokeilet ainakin kerran seuraavan vuoden aikana, mukana myös sellaisia jotka ei erityisesti kiinnosta. Mene seinäkiipeilyn alkeiskurssille, ota kansalaisopistosta venäjän kielen kurssi, kysy 5 tuttavaltasi heidän lempikirjansa ja lue ne, opettele tapetoimaan tai maalaamaan seinä itse (YouTubesta löytää ohjeita), ota yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen ja kysy miten voisit auttaa . Kokemukset ei mene koskaan hukkaan, jos et tykkääkään niin olet yhtä kokemusta rikkaampi josta todennäköisesti saa hauskan tarinan. Ja vastapainona saatat löytää uutta upeaa sisältöä elämääsi.

36-vuotias elää elämänsä parasta aikaa, elämä ei todellakaan ole ohi vaan aikuisen elämä vasta alussa. Peiliin ei kannata tuijotella, nuorena haetaan niitä asioita mitä saa ulkonäöllä, vanhempana niitä mitä saa elämänkokemuksella, tiedolla, taidoilla ja asenteella.

Vierailija kirjoitti:

Sivusuhde on paras noista vaihtoehdoista.

Mulla oli mutta kyllästyin siihenkin :D

Voi harmi. Itse täytän 37 ja koen olevani nuori. Tosin mulla ei ole lapsia jotka vanhentaa ja tekee elämästä kurjaa. Anna lapset huostaan äläkä enää näe niitä niin saat elää taas!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36

Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...

Ap

Ota vaikka tavoitteeksi fyysisen olemuksen parantaminen. Kerran olet niin tyytymätön omaan ulkonäköön.

En ole se ketä lainasit, mutta olen samanikäinen ja samanikäiset lapset. On ihanaa kun on enemmän aikaa harrastaa. Olen aloittanut golf:n. Ja koska lapset on jo sen verran isompia, voin lähteä kierrokselle vaikka myös mies olisi poissa kotoa. Oma ura on myös hyvässä nousussa. Ja nyt opiskelenkin vapaa-ajalla oman alan kursseja netissä. Jotta olisin vielä parempi omassa työssä ja etenisin vielä enemmän uralla. Joten monen meidän ikäisen mielestä elämä on parhaimmillaan tässä iässä.

Lopeta se elämän sisällön hakeminen parisuhteesta tai uusista lapsista. Etsi jotain omaa, jota voit harrastaa/kehittää itseäsi loppu elämän.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäiset ei enää tee vauvoja.

Tein vauvan 44v iässä.

Mutta, kysypä nykyajan 65v ikäiseltä että oletko keski-ikäinen? Se sanoo että en ole, olen nuori aikuinen!

Vierailija kirjoitti:

Voi harmi. Itse täytän 37 ja koen olevani nuori. Tosin mulla ei ole lapsia jotka vanhentaa ja tekee elämästä kurjaa. Anna lapset huostaan äläkä enää näe niitä niin saat elää taas!

Lapset kyllä nuorentaa, siis siinä vaiheessa kun olet raskaana. Keho tuottaa paljon kantasoluja ja rypyt häviää, tukka kiiltää, iho hehkuu. Olen tehnyt 2 lasta yli 40v ja olen paljon nuoremman näköinen kuin muuten olisin.

Mutta, siihen en nyt ota kantaa että mitä yövalvomiset tekee ja stressi ja huoli tekee…

Herranjestas. Olen 30 ja mies 36 eikä kyllä ole käynyt mielessäkään, että tässä elettäisiin jotain keski-ikäisen elämää. Ollaan lapsettomia, juhlitaan, harrastetaan, ei ole tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Onko 36 keski-ikäinen? Luulin, että joku 50+ vasta. Nyt alkoi itseäkin ahdistaa.

Gerontologian näkökulmasta 36-vuotias ei ole keski-ikäinen.

T: Gerontologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eikö sulla ole harrastuksia?

Pyöräilen, uin ja leivon. Sitäkö se loppuelämä on? Harrastuksia? Ei uutta miestä, alkuhuumaa? Ei vauvakuplaa ja imetyksen onnea? Nyt olen vanha nainen, eli turha.

Ja täytin 36v kuukausia sitten, mutta edelleen itkettää :(

Pikkusisko 22v elää täyttä elämää, nuori, kaikki edessä. Mulla kaikki ohi.

Ap

Nuo harrastukset ovat aika yksinäisiä. Muutenkin tuntuu, että odotat, että joku tulee sinne kotiin tuomaan säpinää. Ala kehittämään itseäsi fyysisesti tai henkisesti. Hanki joku ryhmäharrastus, missä tapaa ihmisiä ja kehitetään taitoja tai opitaan yhdessä ja ehkä antaa mahdollisuuden aktiiviselle toiminnalle. Ala harrastaa miehesi kanssa gourmet-ravintoloita tai teatterikäyntejä tai konsertteja (sikäli kun mahdollista). Tehkää lista kohteista ja seuratkaa sitä. Kun matkustaminen on mahdollista, tee ystäviesi kanssa säännöllisiä reissuja. 

Lapsekin kanssa tekeminen paranee tullessaan kouluikään, jos niitä ei jätä oman onnensa nojaan. Yhdessä voi tehdä vaikka mitä kivaa. 

Olen yli 40-vuotias, enkä ole vielä tähän ikään mennessä ehtinyt pysähtyä. Ei koko elämä voi olla alkuhuumaa, mutta onneksi on koettu ne himohuumat, yhteiset seikkailut, biletysputket vauvakupla, nyt menossa lapsen kouluikäistyminen ja yhteinen tekeminen, parisuhteelle annettu aika ja huomio, matkustelu, uudessa harrastuksessa kehittyminen, ruoanlaittoharrastus, kaveriperheiden kanssa hauskanpito, kropasta huolehtiminen ja itsensä hemmottelu. 

En kyllä haluaisi takaisin siihen elämään, jota 22-vuotiaana vietin. Sitäpaitsi minulla on paljon enemmän rahaakin kaiken kivan toteuttamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäiset ei enää tee vauvoja.

Mites sitten ne tuhannet ihmiset Suomessa ja maailmalla jotka tekee lapsia keski-ikäisenä?

Vierailija kirjoitti:

Parempaa kohti kirjoitti:

Minusta elämä on aina vain muuttunut paremmaksi. Harrasta, matkaile, opiskele, hanki uusia ystäviä jne.

Matkalle, korona aikana?

Mikä estää? Rajat on auki ja lentoja on. Moni on jo rokotettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla on kivaa. Lapset 10 v ja 12 v eli nyt on aika itselle. Ei ole tylsää. T. N36

Ok, mitä teet? Nuorin menee kouluun, tyhjä olo. En keksi tekemistä, joka veisi tän tyhjyyden tunteen pois. Peilikuvankin hirvittää, kun vertaa 10v takaisiin kuviin. Itkettää...

Ap

Ota vaikka tavoitteeksi fyysisen olemuksen parantaminen. Kerran olet niin tyytymätön omaan ulkonäköön.

En ole se ketä lainasit, mutta olen samanikäinen ja samanikäiset lapset. On ihanaa kun on enemmän aikaa harrastaa. Olen aloittanut golf:n. Ja koska lapset on jo sen verran isompia, voin lähteä kierrokselle vaikka myös mies olisi poissa kotoa. Oma ura on myös hyvässä nousussa. Ja nyt opiskelenkin vapaa-ajalla oman alan kursseja netissä. Jotta olisin vielä parempi omassa työssä ja etenisin vielä enemmän uralla. Joten monen meidän ikäisen mielestä elämä on parhaimmillaan tässä iässä.

Lopeta se elämän sisällön hakeminen parisuhteesta tai uusista lapsista. Etsi jotain omaa, jota voit harrastaa/kehittää itseäsi loppu elämän.

Pitää kai keksiä jotain muuta, kuin uinti ja pyöräily. Mutta eipä se vanhaa naamaa 25 vuotiaaksi muuta :(

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eikö sulla ole harrastuksia?

Pyöräilen, uin ja leivon. Sitäkö se loppuelämä on? Harrastuksia? Ei uutta miestä, alkuhuumaa? Ei vauvakuplaa ja imetyksen onnea? Nyt olen vanha nainen, eli turha.

Ja täytin 36v kuukausia sitten, mutta edelleen itkettää :(

Pikkusisko 22v elää täyttä elämää, nuori, kaikki edessä. Mulla kaikki ohi.

Ap

Nuo harrastukset ovat aika yksinäisiä. Muutenkin tuntuu, että odotat, että joku tulee sinne kotiin tuomaan säpinää. Ala kehittämään itseäsi fyysisesti tai henkisesti. Hanki joku ryhmäharrastus, missä tapaa ihmisiä ja kehitetään taitoja tai opitaan yhdessä ja ehkä antaa mahdollisuuden aktiiviselle toiminnalle. Ala harrastaa miehesi kanssa gourmet-ravintoloita tai teatterikäyntejä tai konsertteja (sikäli kun mahdollista). Tehkää lista kohteista ja seuratkaa sitä. Kun matkustaminen on mahdollista, tee ystäviesi kanssa säännöllisiä reissuja. 

Lapsekin kanssa tekeminen paranee tullessaan kouluikään, jos niitä ei jätä oman onnensa nojaan. Yhdessä voi tehdä vaikka mitä kivaa. 

Olen yli 40-vuotias, enkä ole vielä tähän ikään mennessä ehtinyt pysähtyä. Ei koko elämä voi olla alkuhuumaa, mutta onneksi on koettu ne himohuumat, yhteiset seikkailut, biletysputket vauvakupla, nyt menossa lapsen kouluikäistyminen ja yhteinen tekeminen, parisuhteelle annettu aika ja huomio, matkustelu, uudessa harrastuksessa kehittyminen, ruoanlaittoharrastus, kaveriperheiden kanssa hauskanpito, kropasta huolehtiminen ja itsensä hemmottelu. 

En kyllä haluaisi takaisin siihen elämään, jota 22-vuotiaana vietin. Sitäpaitsi minulla on paljon enemmän rahaakin kaiken kivan toteuttamiseen. 

Mun harrastukset on syystäkin yksinäisiä, olen ujo ja arka, siksi välttelen viimeiseen asti kaikkea ryhmässä tehtävää.

Ja ei ole sen enempää rahaa kuin 22 vuotiaana. Silloin ainakin oli naama plussaa, nyt silläkään ei tee mitään ku hirveät uurteet silmien alla. Ap