Hirveä vauvakuume mutta kolmas lapsi ei olisi hyvä idea
Kysymys siis miten tukahdutan tämän hirveän vauvakuumeen? Olen 38v. ja meillä on 3 ja 5v. lapset. Olisihan kolmonen ihana mutta järkisyitä jättää saamatta on monia.
Asunto ja rahat juuri ja juuri riittävät tämän kokoonpanon elättämiseen, olen viiden kotivuoden jälkeen jo todella valmis palaamaan työelämään, molemmat raskaudet ovat olleet hankalia, kroppa eikä pää varmaan kestäisi kolmatta lasta. Ikä ja mukavuudenhalu painaa päälle ja näissä kahdessa on jo ihan tarpeeksi kasvatustyötä. Mies on sanonut että kolmonen saa tulla jos on tullakseen ja minä "fyysisesti" himoan vauvaa mutta kyseenalaistan tällaisen valinnan järkevyyttä ja ajattelen että olisi parasta kaikille vaan mennä elämässä eteenpäin, mutta miten?
Kommentit (21)
Me tehtiin kolmas ja olihan se raskaus raskasta ym, mutta kolmannesta lapsesta oli todella helppoa vain nauttia :). Meillä eka ja toka olivat kolmannen syntyessä 5 ja 3 v.
Ei meilläkään järjellä ajateltuna ollut mitään syytä hankkia kolmatta. Tavaroita voi kierättää, autoon mahtuu, huoneita voi jakaa, rakkautta riittää ym ym.
Meille tuli myöhemmin myös neljäs... Ja hyvin menee.
Kyllähän kolmas vielä menee mut mä haluisin neljännen :(
kokeile ihmeessä ap, et välttämättä tuossa iässä enää edes saa vauvaa.
Meille tuli pitkän harkinnan jälkeen kolmas lapsi kun olin 36v. Sisarukset silloin 10 ja 7. Onneksi saimme hänet, päivääkään en ole tätä päätöstä katunut. Asuntolainaa oli, sen jälkeen piti ostaa toinen auto, mies osittain lomautettuna. Mutta hyvin pärjättiin, se vaan on niin että kulutus sopeutuu käytössä oleviin tuloihin.
Nyt tyttö on 13v... Sen olin jo autuaasti unohtanut minkälaista on murrosikäisen kanssa ;) Onneksi tämäkin on ohimenevää!
No ne järkisyyt todellakin on se mikä pitää huomioida, se on osa vastuullista aikuisuutta ja vanhemmuutta jo olemassaoleviakin lapsia kohtaan!
En ymmärrä miestäsi, eikö hän välitä taloutenne tilanteesta, siitä mitä voitte tarjota 2 tai sitten 3 lapselle, jaksamisestasi, entä hänen jaksaminen?
Minäkin 38v ja kolmosta ei tule, juurikin rahasyistä, ja en jaksaisi aloittaa ns alusta sitö rumbaa.
Itse olen juuri sairaalassa. Kolmas lapsemme syntyi eilen. Vanhemmat lapset 5 ja pian 3v. Voi tätä onnen määrää <3 <3..
Minäkin kuumeilen, mutta neljättä. Haluaisin vauvan todella paljon. Kolmannen piti olla ehdottomasti viimeinen, mutta tässä sitä ollaan taas... Yritän järkeillä itseni pois kuumeilemasta. Ei niin helppoa, ymmärrän tuskasi ap. Joka päivä olen onnellinen olemassaolevista lapsistani ja SILTI mietin monta kertaa päivässä vauvaa. Asiaa ei yhtään helpota, että ikää on vasta 29... Mies toivoi neljää, mutta neljä lasta on monta. Ei tästä järkeilemällä taida parantua :(
Me saimme neljännenkin. :)
Teidän pitää vain miettiä, mitä haluatte enemmän? Kolmannen lapsen vai kinkkua ja juustoa leivän päälle.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 08:19"]Minäkin kuumeilen, mutta neljättä. Haluaisin vauvan todella paljon. Kolmannen piti olla ehdottomasti viimeinen, mutta tässä sitä ollaan taas... Yritän järkeillä itseni pois kuumeilemasta. Ei niin helppoa, ymmärrän tuskasi ap. Joka päivä olen onnellinen olemassaolevista lapsistani ja SILTI mietin monta kertaa päivässä vauvaa. Asiaa ei yhtään helpota, että ikää on vasta 29... Mies toivoi neljää, mutta neljä lasta on monta. Ei tästä järkeilemällä taida parantua :(
[/quote]
Yrittäkää rohkeasti vielä neljättä. Olet niin nuori, että hyvin sen jaksat. Taloudelliset asiat yleensä järjestyvät.
T. 4 lapsen isä
Lapsiluku on harvemmin järkeen perustuva valinta, jos lapsia on enemmän kuin kaksi. Toisen lapsen voi vielä perustella sillä, että esikoiselle tarvitaan sisarus.
Enemmän vauvakuumeen ohjaama valinta.. Meille odotetaan kuudetta lasta, olen lapsistani ikionnellinen. Toki on täytynyt tinkiä tietyistä asioista lapsiluvun myötä, mutta ei kaduta tai ahdista. Lapsilukumme on tämän kuudennen myötä täysi, palaan työelämään nuorimman kasvaessa.
T. Kohta 3-kymppinen suurperheen äiti :)
Ettekö ole tälläkin palstalla lukenut, miten perheellä ei rahat riitä edes perusleämiseen, velkaa on, teinit syö liikaa, pitäisi tarjota mopokorttia ja ostaa meikkejä mutta kun ei ole rahaa jne. Ihan aina siinä ketjussa ihmetellään, että kun tulot eivät ole koskaan riittäneet, miksi ihmeessä on hankittu niin monta lasta. Se on vastuutonta ja itsekästä.
Vaikka lapset eivät maksaisikaan paljon, niin keskimäärin suomalaisen teinin elättämiseen menee noin 600 eurroa kuukaudessa. Tämä siis tarkoittaa sellaista normaalia teiniä, jonka vanhemmilla on häneen varaa. Tottakai on niitä, jotka elätetään pienemmällä summalla ja niitä, joita elätetään suuremmalla summalla. Miltähän mahtaa teinistä tuntua, jos häneen ei ylipäätään ole lainkaan varaa? Vaikka pikkulapsen ja vielä pikkukoululaisenkin vaatteet voi kierrättää ja ruoankin käyttö on olematonta, niin teinit syövät oikeasti paljon, tarvitsevat kasvun takia jatkuvasti uusia vaatteita, saattavat kasvaa isommiksi kuin sisaruksensa, ovat eri vartalomallia, tarvitsevat kouluun urheiluvälineitä, kännykkää, tietokonetta.
Kannattaa oikeasti miettiä ohi sen vauvavuoden ja taaperovuoden ja miettiä, onko oikeasti varaa siihen lapseen, jolla on oikeus rakkauden lisäksi saada muutakin. Elämässä ei kaikkea voi saada ja pettymysten tarjoaminen lapsille kuuluu elämään, mutta onkohan nyt niin, että vanhemmat itse eivät ole koskaan saaneet pettymyksiä ja siksi halauvat vaikka kuunkin taivaalta, vaikka se ei olisi järkevää eikä vastuullista.
"asunto ja rahat juuri ja juuri riittävät", kirjoitit ap noin.
Eiköhän siinä ole sinulle vastaus miten tulee toimia.
Ikuinen vauvakuume täälläkin, uskon että se on useimpiin naisiin sisään rakennettu juttu, että niin kauan kuin vain hedelmällisiä ollaan niin juuri niin kauan sitä vauvakuumetta pukkaa. Mutta kun ne ei ole vauvoja aina, ne kasvaa ja rahanmeno kasvaa ja kaikki kasvaa. Vauva menee pikkusummalla varsinkin jos täysimettää mahd pitkään ja äm ainoa maito siihen 1v ikään asti ja käyttää kestovaippoja (ensin niihin satsattuaan) ja ostaa kirppikseltä potkuhousuja tai kierrättää sisarusten/sukulaisten mutta sen jälk "hieman" eri asia.
Me päätettiin yrittää kolmatta. Jaksaminen ja muu ei huoleta, taloudelliset asiat kieltämättä hiukan. Raskaudet ovat olleet vaikeita eri tavoin mutta lopputulos on palkitseva. Kaduttais jos ei yritettäis edes. Olen aina haaveillut isosta perheestä, vähintään neljästä, mutta järkisyistä jätämme siihen kolmeen jos se meille suodaan. Uskon vakaasti että selviydymme kolmen kanssa. Jostain asioista joutuu tinkimään mutta mikä sitten on kellekin tärkeää ja mistä pystyy luopumaan. Esim matkustelu jne.
Niiltä lapsiltakin jotka perheessä jo on, voisi kysyä haluaisivatko he uuden lapsen perheeseen vai ylähuulen lisäksi leivälle kinkkua ja peräti juustoa tai jopa vielä kasviksia niiden kanssa..
Me meinattiin jättää lapsiluku kahteen, kunnes tulikin molemmille kuume ja nyt meillä 10v, 8v ja 10kk ikäiset lapset.
Tuntuu että nuorempana ei ollut näin raskasta ja tuo kolmas ollu hivenen vaativampi tapaus, mutta ihanaa kun saatiin vielä tuo kolmas:)
Välillä käyny mielessä että pitäisikö yrittää neljättä mutta Se menis jo vaikeammaks kun Pitäis kaikki laittaa uusiks.
Jotkut näemmä vaatii liikaa kaikkea materiaa. Mä olen työtön, mies käy töissä (ihan duunari). Meillä on neljä lasta (joista 2 teinejä) ja kyllä niille ruokaa riittää ja kaikki tarvittavat (ja ei tarvittavat myös) vaatteet ym. Meillä on ihan hyvä auto, lapset jakaa huoneet ja matkustellaankin välillä. Ei niiden elämä ole mitenkään kurjaa taloudellisestikaan. Muusta nyt puhumattakaan :D.
Ja mun v
Ihan samoja miettinyt. Nyt ikää 36v myös. Kuumeillut kolmatta jo pari vuotta. Eikä loppua näy. Minulla kuume menee ja tulee vaihdellen. Välillä 2 tuntuu sopivalta määrältä lapsia ja välillä taas tulee hirveä vaivakuume. Meillä on omakotitalo mutta huoneet riittää juuri tälle poppoolle. Eli lapsilla olisi omat huoneet. Ihan kädestä suuhun elämme. Lapsia ei vaan tehdä järkisyistä vaan tunteella. Nyt olevat lapset on jo 8 ja 10 eli mietin tuleeko liian iso ikäerokin. Huoh, vaikeaa....haluisin niin lapsen vielä.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:08"]
Jotkut näemmä vaatii liikaa kaikkea materiaa. Mä olen työtön, mies käy töissä (ihan duunari). Meillä on neljä lasta (joista 2 teinejä) ja kyllä niille ruokaa riittää ja kaikki tarvittavat (ja ei tarvittavat myös) vaatteet ym. Meillä on ihan hyvä auto, lapset jakaa huoneet ja matkustellaankin välillä. Ei niiden elämä ole mitenkään kurjaa taloudellisestikaan. Muusta nyt puhumattakaan :D.
Ja mun v
[/quote]
No riippuu paljon muistakin seikoista mihin on kelläkin varaa. Sulla on asumiskulut ilmeisesti aika pienet? Ap on selvästi sanonut että nyt kahden pienen kanssa juuri ja juuri riittää rahat, varmasti olisivat kolmen teinin kanssa tiukilla ellei joku asia muutu. Paitsi ikäeroa esikoisen ja kuopuksen välillä olisi kuusi vuotta eli kaikki eivat tosiaankaan olisi kauaa teinejä samaan aikaan.
Voihan sitä luopua kaikenlaisesta jos todella haluaa sen kolmannen lapsen, elämä on valintoja täynnä. Itse en kolmosta hankkisi koska asumme Helsingin keskustassa ja täältä emme halua muuttaa pois. Neliön asumiskulut ... huuu.
Mun mielestä aloittaja vastaa otsikossa itse itselleen. "
kolmas lapsi ei olisi hyvä idea"
Mulla on ystävä, joka kuvasi erästä miestä näin: "Ei meidän suhteesta koskaan mitään tule, mutta..." silti sen kanssa seurustelee/hengailee. Ärsyttää kaverin tyhmyys, että pitää aikaa tuhlata mieheen, joka on parisuhteeseen kelvoton pidemmän päälle.
Vähän sama asia ap:n tilanteessakin. Tosiasiat on tosiasioita ja jos otat riskin, varaudu siihen, että joudut nipistämään nykyisten lastesi elintasosta. Minä odottaisin sinuna ainakin pari vuotta ja harkitsisin asian kunnolla loppuun!
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 09:26"]
Mun mielestä aloittaja vastaa otsikossa itse itselleen. "
kolmas lapsi ei olisi hyvä idea"
Mulla on ystävä, joka kuvasi erästä miestä näin: "Ei meidän suhteesta koskaan mitään tule, mutta..." silti sen kanssa seurustelee/hengailee. Ärsyttää kaverin tyhmyys, että pitää aikaa tuhlata mieheen, joka on parisuhteeseen kelvoton pidemmän päälle.
Vähän sama asia ap:n tilanteessakin. Tosiasiat on tosiasioita ja jos otat riskin, varaudu siihen, että joudut nipistämään nykyisten lastesi elintasosta. Minä odottaisin sinuna ainakin pari vuotta ja harkitsisin asian kunnolla loppuun!
[/quote]
Paitsi että ap on jo 38v., kenties lähempänä 39v. Jos ap sen kolmannen haluaa, sen aika on nyt eikä myöhemmin.
Miehesi tavoin tse sanoisin että jättäkää ehkäisy pois ja antakaa luonnon valita. Kadutte jos ette edes yritä.
Minä tein kolmannen ja täytyy sanoa että on ollut raskasta... Rahat on tiukilla ja univelkaa aivan helvetisti. Siitä huolimatta tuo meidän kuopus on aivan uskomaton tyyppi, niin rakas koko perheelle. Minulla on monesti sellainen tunne että tämän lapsen piti syntyä meille.