Lääkiksen pääsykoehan näyttääkin aika helpolta. Aina luullut että se olisi jotain ydinfysiikkaa

Lääkikseen valitaan yli 700 opiskelijaa vuodessa.

Ei hakijat hae fyysikoiksi, vaan lääkäreiksi. Ja pääsykoe juuri perustuu lukion bilsaan, fysiikkaan ja kemiaan, jolloin lukion oppimäärällä kuuluukin pärjötä pääsykokeessa

Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärään. Se ei ole rakettitiedettä. Mutta pääsykoe on laaja käytettävissä olevaan aikaan nähden, joten tarvitaan tosi hyvä laskurutiini koska aikaa korvallisen raapimiseen kokeessa ei ole. 

Ei sinne oikeasti olekaan niin vaikea päästä, kuin mitä ihmiset kuvittelee. Aina on se tarina jostain rikkaan perheen lapsesta joka haki 6 vuotta eikä päässyt, mutta emme tiedä harjoitteliko oikeasti kunnolla vai hakiko vain koska vanhemmat käski.

Radiologia on erikoisala, jonne suuntaudutaan. Ei tavallisen lääkärin tarvitse niistä tietää.

No nykyäänhän, joa sulla on L rivi ma/fy/ke/bi niin tepastelet sisään ilman pääsykoetta.

Haastavampi koe on varmaan niille, jotka ovat lukiossa arvostaneet myös muita aineita ja ovat ehkä laajemmin multitalentteja kuin ihan perus mstikkanörtit.

Mutta ap, eipä muuta kuin lukematta sisään ensi keväänä sitten, tsempit sulle.

Vierailija kirjoitti:

No nykyäänhän, joa sulla on L rivi ma/fy/ke/bi niin tepastelet sisään ilman pääsykoetta.

Haastavampi koe on varmaan niille, jotka ovat lukiossa arvostaneet myös muita aineita ja ovat ehkä laajemmin multitalentteja kuin ihan perus mstikkanörtit.

Mutta ap, eipä muuta kuin lukematta sisään ensi keväänä sitten, tsempit sulle.

Toi just, eli nykyisin jos olet hyvä em aineissa, kirjoitat niistä lukiossa L:t ja sisään ilman pääsykoetta. Jos et, niin sit pääsykokeeseen ja se on haastava tälle hakijaryhmälle.

En ole itse menossa, olen jo luonnontieteistä maisteri. Katselin huvikseni vaan. ap

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärään. Se ei ole rakettitiedettä. Mutta pääsykoe on laaja käytettävissä olevaan aikaan nähden, joten tarvitaan tosi hyvä laskurutiini koska aikaa korvallisen raapimiseen kokeessa ei ole. 

Tämä. Kysymyksiä on todella paljon ja täytyy ymmärtää pelin henki. Oikeasta vastauksesta saa pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta menettää pisteen. Tyttären kaveri haki lääkikseen ja sai pääsykokeesta -28 pistettä.

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Tämä!

Useampaankin kertaan ollut kyseenalainen ilo asioida lääkärillä jonka sosiaaliset taidot, ja sitä myöten ihan peruskäytöstavat (kuten tervehtiminen, silmiin katsominen potilaan asioista puhuttaessa jne) olleet hyvin puutteelliset tai puuttuneet jopa kokonaan.

Itsekin ns alalla ja olen mielessäni tuumannut, että kas, siinäpä selvä itseään ylevämpänä pitävä asperger-lääkäri tai jonkin muun autismin kirjon diagnoosin omaava.

Sitten on myös niitä jotka pitävät vain itseään niin paljon "parempina" kuin joku muu ja antavat sen näkyä myös työssään vaikkei se ammatillista olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion fysiikan, kemian ja bilsan oppimäärään. Se ei ole rakettitiedettä. Mutta pääsykoe on laaja käytettävissä olevaan aikaan nähden, joten tarvitaan tosi hyvä laskurutiini koska aikaa korvallisen raapimiseen kokeessa ei ole. 

Tämä. Kysymyksiä on todella paljon ja täytyy ymmärtää pelin henki. Oikeasta vastauksesta saa pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta menettää pisteen. Tyttären kaveri haki lääkikseen ja sai pääsykokeesta -28 pistettä.

Jos noin huonot pisteet saa vaikka olisi pää hiessä harjoitellut, niin ehkäpä kannattaisi harkita jotain ihan muuta alaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei hakijat hae fyysikoiksi, vaan lääkäreiksi. Ja pääsykoe juuri perustuu lukion bilsaan, fysiikkaan ja kemiaan, jolloin lukion oppimäärällä kuuluukin pärjötä pääsykokeessa

Minäkin olen ihmetellyt mihin kallista valmennuskurssia tarvitaan. Kävin lukiossa pitkän matikan ja fysiikan, mut työssäni en niitä ole erityisesti tarvinnut (logistiikka-ala) ja sen jälkeen kun kummipoika ekalla yrittämällä ilman mitään valmennuskurssia ja keskinkertaisilla arvosanoilla pääsi lääkikseen, tein pari kertaa pääsykoetehtävät kun lehdet niistä raportoi. Heittämällä sisään ko. vuoden pisterajoilla.

Aikaisemmin sinne oli erillinen pääsykoekirja nimeltä Galenos joka piti opetella. Nykyään riittää kun lukiossa lukee tarvittavat aineet hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

Isompi ongelma noin valmiin ja nuoria kouluttavan terveyskeskuslääkärin näkökulmasta on se, että nykykritereillä sisään pääseee papereiden perusteella ns. kympin tytöt.  He ovat lahjakkaita, ahkeria ja usein sosiaalisestikin ihan ok, mutta monesti perfektionistejä luonteeltaan ja epävarmuuden sietokyky on huono. Itse työ on heille tosi raskasta, kun pitäisi oikeasti tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Pääsykoe kuitenkin mittaa myös stressinsietokykyä ja se jos joku on lääkärin työssä tarpeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen

jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

 

Isompi ongelma noin valmiin ja nuoria kouluttavan terveyskeskuslääkärin näkökulmasta on se, että nykykritereillä sisään pääseee papereiden perusteella ns. kympin tytöt.  He ovat lahjakkaita, ahkeria ja usein sosiaalisestikin ihan ok, mutta monesti perfektionistejä luonteeltaan ja epävarmuuden sietokyky on huono. Itse työ on heille tosi raskasta, kun pitäisi oikeasti tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Pääsykoe kuitenkin mittaa myös stressinsietokykyä ja se jos joku on lääkärin työssä tarpeen. 

Tavallaan lääkiksessä pitäisi olla kaksi eri linjaa: tutkijaprofessori-linja (johon sopii kaikki perfektionistit ja autistit) ja sitten "terveyskeskuslääkäri-linja, johon pääsevät olisi ehkä sosiaalisesti kyvykkäämpiä aika empaattisempia ja jotka saisi vaikka sitouttaa suorittamaan uraa terveyskeskuksissa ja muussa perusterveydenhuollossa, ensin ihan perustyössä ja sitten vaikkapa siinä nuorien noviisien takatukena toimien, vähän Tanskan malliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

 

Isompi ongelma noin valmiin ja nuoria kouluttavan terveyskeskuslääkärin näkökulmasta on se, että nykykritereillä sisään pääseee papereiden perusteella ns. kympin tytöt.  He ovat lahjakkaita, ahkeria ja usein sosiaalisestikin ihan ok, mutta monesti perfektionistejä luonteeltaan ja epävarmuuden sietokyky on huono. Itse työ on heille tosi raskasta, kun pitäisi oikeasti tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Pääsykoe kuitenkin mittaa myös stressinsietokykyä ja se jos joku on lääkärin työssä tarpeen. 

Aivan. Pääsykokeessa stressaavassa tilanteessa täytyy nopeasti pystyä valitsemaan tiedänkö kyseisen tehtävän ratkaisun oikein vai jätänkö vastaamatta. Aikaa ei ole jäädä arpomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

 

Isompi ongelma noin valmiin ja nuoria kouluttavan terveyskeskuslääkärin näkökulmasta on se, että nykykritereillä sisään pääseee papereiden perusteella ns. kympin tytöt.  He ovat lahjakkaita, ahkeria ja usein sosiaalisestikin ihan ok, mutta monesti perfektionistejä luonteeltaan ja epävarmuuden sietokyky on huono. Itse työ on heille tosi raskasta, kun pitäisi oikeasti tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Pääsykoe kuitenkin mittaa myös stressinsietokykyä ja se jos joku on lääkärin työssä tarpeen. 

Eikö ylioppilaskokeet mittaa stressinsietokykyä?

Lisäksi olen sitä mieltä että tämä pitäisi mitata ihan jollain muulla tavalla, kokeessa voi olla hidas vaikka stressinsietokyky olisikin erinomainen. Ja paikka jää saamatta vain siksi että ei ehdi kun koeaika on laitettu lyhyeksi jotta voidaan testata stressinsietokykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Pääset sisään lääkikseen jos kirjoitat yo- kokeessa L:n paperit.

Toinen kysymys on sitten se, että psykologisia testejä ei ole. Joten siksi lääkäreistä löytyy niitä normaaliin sosiaaliseen ystävälliseen kanssakäymiseen kykenemättömiä tapauksia. Se riittää, että olet hyvä oppimaan kirjoista, viis sosiaalisista kyvyistä.

Lääkärin ei tarvitse olla ystävällinen, vaan pätevä. Lässyttelijät ei pärjää . Eikä myöskään auta potilasta.

 

Isompi ongelma noin valmiin ja nuoria kouluttavan terveyskeskuslääkärin näkökulmasta on se, että nykykritereillä sisään pääseee papereiden perusteella ns. kympin tytöt.  He ovat lahjakkaita, ahkeria ja usein sosiaalisestikin ihan ok, mutta monesti perfektionistejä luonteeltaan ja epävarmuuden sietokyky on huono. Itse työ on heille tosi raskasta, kun pitäisi oikeasti tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Pääsykoe kuitenkin mittaa myös stressinsietokykyä ja se jos joku on lääkärin työssä tarpeen. 

Eikö ylioppilaskokeet mittaa stressinsietokykyä?

Lisäksi olen sitä mieltä että tämä pitäisi mitata ihan jollain muulla tavalla, kokeessa voi olla hidas vaikka stressinsietokyky olisikin erinomainen. Ja paikka jää saamatta vain siksi että ei ehdi kun koeaika on laitettu lyhyeksi jotta voidaan testata stressinsietokykyä.

Ei. Ei yo-kokeet suuremmin mittaa oikean elämän stressinsietokykyä. Siellä mitataan osaamista ja ulkoaopettelemiskykyä, jonkin verran soveltamistaitoa mutta hyvin rajatuissa aihepiirissä, johon kokelas on usean vuoden ajan osannut valmistautua.

Siellä lääkärinvastaanotolla, tai muuten oikeassa elämässä, ei ole mitään kirjasarjaa, minkä osaamalla osaan ratkaista kaikki tilanteet oikein, ja usein olet hyvin yksin tekemässä päätöksen hyvin nopeasti. Lääkärillä on aina suuri vastuu, hän voi pilata toisen elämän, jopa aiheuttaa kuoleman, mutta lääkärin pitää pystyä nopeasti perustelemaan itselleen, miksi ratkaisu minkä tämän potilaan kohdalla teen on kaiken minulla olevan tiedon ja oletuksen varassa oikein ja paras ratkaisu tälle potilaalle. Valitettavasti jokainen meistä, myös jokainen lääkäri, tekee joskus väärän päätöksen, ja niiden väärien päätöstenkin kanssa ihmisen pitää pystyä elämään (erittäin vaikeaa perfektionistille...)