Kun mummini kuoli..
Niin eniten on jäänyt vaivaamaan kun viimesen kerran näin en hellittänyt lähtiessä vaikka aina ennen niin olin tehnyt, ja kun vilkaisin taakseni niin mielestäni mummi heilutti mutta mä vaan kävelin pois.. jo pihalla tuli olo että entä jos tää oli viimenen kerta enkä edes heiluttanut..ja niinhän se sitten oli. En ymmärrä, mutta tämä asia saa aina paskan fiiliksen. Ja kyllä oon teini, että saattaa olla outo ajatusmaailma..
Kommentit (8)
Siis sori en heiluttanut* kännykkä muuttaa sanoja..
Siis sori en heiluttanut* kännykkä muuttaa sanoja..
Olit mummillesi niin paljon enemmän kuin viimeinen kohtaamisenne. Muistele sinäkin hyviä hetkiänne.
Mulla vähän saman tapaista syyllisyyden tunnetta. Hieman eri tilanne. Koin pitkään syyllisyyttä siitä että en itkenyt kun näin kuolleen isovanhempani. En oikeastaan tuntenut mitään, en kai edes tajunnut koko tilannetta. Olin tuolloin tosin ala-asteella, mutta jälkikäteen tuli monesti itkettyä, sillä syyllisyys painoi. Kaipa se turhaa oli, mutta ei mahda minkään.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 04:27"]Mulla vähän saman tapaista syyllisyyden tunnetta. Hieman eri tilanne. Koin pitkään syyllisyyttä siitä että en itkenyt kun näin kuolleen isovanhempani. En oikeastaan tuntenut mitään, en kai edes tajunnut koko tilannetta. Olin tuolloin tosin ala-asteella, mutta jälkikäteen tuli monesti itkettyä, sillä syyllisyys painoi. Kaipa se turhaa oli, mutta ei mahda minkään.
[/quote] Itsekin oon tuntenu syyllisyyttä, koska ekoina päivinä itkin sitten nyt vasta parin kuukauden jälkeen itkin kunnolla sen asian takia..
Siis sori en heiluttanut* kännykkä muuttaa sanoja..