Lue keskustelun säännöt.
Mies ei huomioi ollenkaan - siis ollenkaan - vauvan syntymisen jälkeen
28.07.2014 |
Pakko kirjoittaa, koska meillä on ihan käsittämätön tilanne. Yleensä kai tämä menee toisin päin, eli että nainen uppoaa vauvaan, mutta meillä mies on täysin uppoutunut vauvaan. Kyseessä on hänen ensimmäinen lapsensa ja minulle toinen. Vauvan syntymän jälkeen hän ei oikeastaan edes huomaa, että olen olemassa. Ei kosketusta, ei kivoja sanoja, ei edes seksiä, vaikka itse olin siihen valmis noin pari kuukautta synnytyksestä.
Olen yrittänyt puhua, mutta mies menee aivan lukkoon. Kysyin, johtuuko seksittömyys synnytyksen näkemisestä, ja näin ei kuulemma ole. Olen myös samoissa mitoissa kuin ennen raskautta ja hoikka olen. Nyt 6kk ikäistä vauvaa mies hoitaa todella hyvin, lepertelee jne, ja voin hyvillä mielin jättää vauvan hänelle, jos on omia menoja.
Mikä ihme tässä voi olla? Onko kenellekään muulla kokemusta tämmöisestä?
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:12"]
miehesi on löytänyt homoutensa. piste.
[/quote]
Yli nelikymppinen mies. Toi se vasta oliskin yllätys. Tosin jos noin olisi niin sekin olisi helpompi hyväksyä kuin tällainen täydellinen ohittaminen.
- ap
[/quote]
miehesi anus on herkkua ; )
t. kimmo
[/quote]
no hyvää suhdetta sitten sulle "kimmo" mieheni kanssa. toivottavasti sua ei haittaa, että hänellä on vauva. tuo mies nimittäin ei suostuisi etäisäksi, jos meille ero tulisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
Aloituksessa kerron, että mulla on jo yksi lapsi, joten tasan tarkkaan tiedän, miten aikaa vievää pikkulapsiaika on. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan liikaa odotettu, että tuostakin huolimatta voisi vaikka kerran viikossa halata tai sanoa tykkäävänsä, tai ylipäätään edes puhua jostakin. Tällä hetkellä olen näet täysin ilmaa.
Anna sille miehelle tilaa hengittää! Mies ei välttämättä vielä tiedosta kaikkia tunteita, joita isyys on tuonut tullessaan. Et sinä päivästä toiseen jankuttammalla sitä vastausta saa. Keskittykää vauvaa ja mies puhuu kyllä kun on siihen valmis. Mieskin voi masentua synnyksen jälkeen ja tuntea riittämättömyyden tunnetta, kun pitäisi huolehtia vauvasta, äidistä, töistä, taloudesta jne...eikä jaksa kaikkea. Mieskin on tunteva ihminen, eikä mikään kone jonka tulis jaksaa valittamatta kaikki.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
No on varmasti tingittävä joo mutta ei tarvitse ihmetellä jos ero tulee kun kumppania ei enää huomioi mitenkään. Ei koko muu elämä voi pysähtyä siihen lapsen saamiseen. Parisuhteesta on silti pidettävä huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
Aloituksessa kerron, että mulla on jo yksi lapsi, joten tasan tarkkaan tiedän, miten aikaa vievää pikkulapsiaika on. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan liikaa odotettu, että tuostakin huolimatta voisi vaikka kerran viikossa halata tai sanoa tykkäävänsä, tai ylipäätään edes puhua jostakin. Tällä hetkellä olen näet täysin ilmaa.
[/quote]
Eli sinä haluat kuullua, jotakin jota mies ei välttämättä enää tunne?! Mies yrittää olla hyvä jätkä, eikä sano suoraan mitä ajattelee ja tuntee?! Mies pelkää menettävänsä lapsensa, jos kertoo että et merkitse hänelle enää mitään?!
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
No on varmasti tingittävä joo mutta ei tarvitse ihmetellä jos ero tulee kun kumppania ei enää huomioi mitenkään. Ei koko muu elämä voi pysähtyä siihen lapsen saamiseen. Parisuhteesta on silti pidettävä huolta.
[/quote]
Tai kumppani käy vieraissa...Olisi ollut jännä nähdä vastausket tilanne käännettynä toisinpäin. Äiti ei anna isälle huomiota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
Aloituksessa kerron, että mulla on jo yksi lapsi, joten tasan tarkkaan tiedän, miten aikaa vievää pikkulapsiaika on. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan liikaa odotettu, että tuostakin huolimatta voisi vaikka kerran viikossa halata tai sanoa tykkäävänsä, tai ylipäätään edes puhua jostakin. Tällä hetkellä olen näet täysin ilmaa.
[/quote]
Eli sinä haluat kuullua, jotakin jota mies ei välttämättä enää tunne?! Mies yrittää olla hyvä jätkä, eikä sano suoraan mitä ajattelee ja tuntee?! Mies pelkää menettävänsä lapsensa, jos kertoo että et merkitse hänelle enää mitään?!
[/quote]
Olen kyllä varautunut siihen, että näinkin asia voi olla. Tottakai mietin, mikä mussa on vikana, kun en yhtäkki tunnu olevan miehen mielestä edes halauksen arvoinen. Haluaisin rehellisyyttä, mitä se sitten ikinä pitääkin sisällään.
"Ei, ei olisi. Tietenkään. Ei kai vauvan hoitaminen ja avovaimon huomioiminen ole toisensa pois sulkevat asiat?"
Jos vaihdat sanan avovaimo tilalle sanan avomies niin huomiotta jättäminen on palstamammojen mielestä täysin luonnollinen ja väistämätön asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama tilanne esikoisen syntymän jälkeen. Vuosi syntymästä oli jo aikamoista riitelyä, kun mikään ei ollut muuttunut parempaan. Lopulta mies myönsi, että synnytys oli järkyttänyt (vaikka oli ihan helppo synnytys). Kun saatiin lopulta puheyhteys, alkoi läheisyys lisääntyä pikkuhiljaa. Noin kaksi vuotta synnytyksestä kaikki oli taas hyvin. :)
Joillain voi kestää hieman pidempään, että saavat käsiteltyä asioita ja uskaltavat sanoa suoraan. Yritin saada miestä mukaan neuvolaan ja puhumaan asiasta siellä jos sitä kautta olisi saanut apua. Ei suostunut, mutta voisit kokeilla miehesi kanssa?
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:57"]
Meillä oli sama tilanne esikoisen syntymän jälkeen. Vuosi syntymästä oli jo aikamoista riitelyä, kun mikään ei ollut muuttunut parempaan. Lopulta mies myönsi, että synnytys oli järkyttänyt (vaikka oli ihan helppo synnytys). Kun saatiin lopulta puheyhteys, alkoi läheisyys lisääntyä pikkuhiljaa. Noin kaksi vuotta synnytyksestä kaikki oli taas hyvin. :)
Joillain voi kestää hieman pidempään, että saavat käsiteltyä asioita ja uskaltavat sanoa suoraan. Yritin saada miestä mukaan neuvolaan ja puhumaan asiasta siellä jos sitä kautta olisi saanut apua. Ei suostunut, mutta voisit kokeilla miehesi kanssa?
[/quote]
Kiitos tästä viestistä ja ihana kuulla, että teillä tilanne päättyi noin hyvin! Mulla oli myös helppo ja tosi nopea synnytys, mutta olen miettinyt, että saattaa se silti muuttaa sitä, miten mies mut näkee.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:54"]
"Ei, ei olisi. Tietenkään. Ei kai vauvan hoitaminen ja avovaimon huomioiminen ole toisensa pois sulkevat asiat?"
Jos vaihdat sanan avovaimo tilalle sanan avomies niin huomiotta jättäminen on palstamammojen mielestä täysin luonnollinen ja väistämätön asia.
[/quote]
tarkoitat mitä `?
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 12:39"]Aika tyypillinen tilanne. Parisuhde on yleensä jäähyllä vauvan tullessa perheeseen, pienokainen vaatii kuitenkin niin paljon. Onko mies töissä vai teidän kanssa kotona?! Isän hoivaava asenne vie liikaa huomiota parisuhteelta ja lapsen kanssa kotona olevana vanhempana sinusta on epäoikeudenmukaista ja tunnet itsesi nyt hylätyksi. Eli parisuhde on aina kahden kauppa ja pelkän yhden osapuolen "syyllistämisen" sijaan, tulisikin aina miettiä olisiko kummassakin "vikaa" Peilaan myös sitä omaan käytöstäsi ja asetu miehesi asemaan. Puhukaa ja kuunelkaa. Ottakaa aikaa vaikka pari iltaa ensin toinen puhuu ja toinen kuuntelee tuomitsematta.
[/quote]
Tiedättekö, luin Tiede-lehdestä artikkelin jossa oli tutkittu kuinka miesten testosteroniarvot laskee hänen saadessaan perheen. Arvojen laskua ilmeisesti tarvitaan jotta mies rauhoittuisi huolehtimaan jälkeläisistään, mutta kääntöpuolena tulee esim. seksihalujen lasku yms... Artikkeli ei kertonut tosin otoksesta tai maasta missä tutkimus oli tehty, mutta luulisin ilmiön olevan ohan yleismaallinen kun tässä kuitenkin ihmisrotua ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:26"]
Olet vihainen ja kiukuttelet miehelle ja ihmettelet, että et saa huomiota. Ensinmäiset vuodet lapsiperheessä on lapsi keskeistä aikaa, jolloin se parisuhde on toissijainen kun opetellaan niitä uusia rooleja äiteinä ja iseinä. Lapsella on oikeus huomioon molemmilta vanhemmilta. Mieti, että itse olisit poissa lapsen luota päivän. Mikä olisi sinulle tärkeää, olla lapsen kanssa antaen toisen levätä vai peiton heiluttaminen ja aikuiselle huomionantaminen?! Ajan kanssa sitä parisuhde aikaa jää enemmän, nyt siitä on vaan tingittävä.
[/quote]
Aloituksessa kerron, että mulla on jo yksi lapsi, joten tasan tarkkaan tiedän, miten aikaa vievää pikkulapsiaika on. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan liikaa odotettu, että tuostakin huolimatta voisi vaikka kerran viikossa halata tai sanoa tykkäävänsä, tai ylipäätään edes puhua jostakin. Tällä hetkellä olen näet täysin ilmaa.
[/quote]
Eli sinä haluat kuullua, jotakin jota mies ei välttämättä enää tunne?! Mies yrittää olla hyvä jätkä, eikä sano suoraan mitä ajattelee ja tuntee?! Mies pelkää menettävänsä lapsensa, jos kertoo että et merkitse hänelle enää mitään?!
[/quote]
Miksi lapsen saanti auttamatta tarkoittaa ettei "tunne enää äitiä kohtaan mitään?". Ootteko te miehet muka joku yksisoluinen otus joka ei pysty tuntemaan kuin yhtä asiaa ja yhtä kohtaan koko ajan. Sääliksi käy kuopukset kun isältä ei riitä rakkautta kuin vain 1 perheenjäseneen kerrallaan.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:12"]
miehesi on löytänyt homoutensa. piste.
[/quote]
Yli nelikymppinen mies. Toi se vasta oliskin yllätys. Tosin jos noin olisi niin sekin olisi helpompi hyväksyä kuin tällainen täydellinen ohittaminen.
- ap
[/quote]
miehesi anus on herkkua ; )
t. kimmo