Miten jaatte vanhempainvapaan/hoitovapaan kumppanin kanssa?

Me ollaan aina jaettu vanhempainvapaa ja mies ollut lisäksi hoitovapaalla. Meillä on yhteiset rahat ja yhteinen asuntolaina. Jos toiselta loppuu rahat tililtä, toinen siirtää. Hoitovapaalla rahat toki tiukoilla.

Meillä äiti oli molempien lasten kanssa n. 18 kk kotona. Isä oli molempien kanssa 7 kk. Isän tulot n. 50 % suuremmat. Maksoi hoitovapaan aikana äidille rahastoon kuukausittain tietyn summan kompensoimaan eläkekertymän pienenemistä. Itse halusi. Samoin tulojen suhteessa on hoidettu yhteiset menot.

Minä olin lapsen kanssa kotona 10 kk ja mies jatko siitä ja oli reilun vuoden. Meidän taloudessa on vain yksi kassalipas.

Äiti piti vanhempainvapaat, paremmasta palkasta paremmat päivärahat kuin isällä olisi ollut.

Äiti piti vuoden hoitovapaata omasta halustaan, jonka jälkeen isä olisi saanut toisen vuoden, mutta halusi olla vain puoli vuotta.

Äidin hoitovapaan aikana tulot riitti perusmenoihin ja huvit tms maksettiin säästöistä. Isän hoitovapaalla jäi taas säästöjäkin.

Vain tämä 1 lapsi.

Mä olin 8 kk ja mies 5 kk. Ei ollut mitään muita tasoituksia, kun suunnilleen sama palkka ja sain äitiyslomasta palkkaa.

Oma lapseni syntyi 1980-luvun loppupuolella ja silloin oli vielä nykyistäkin yleisempää, että äiti jäi kotiin, joten en nuorena (25-vuotiaana) osannut sitä edes kyseenalaistaa. Isä käytti vain silloisen kahden viikon isyysloman ja minä olin kotona kunnes lapsi oli 1,5-vuotias. Toista lasta en koskaan halunnut mutta sen verran olin kypsynyt, että jotta olisin toisen halunnut niin isän olisi pitänyt vuorostaan jäädä kotiin ainakin jälkimmäisiksi yhdeksäksi kuukaudeksi (minä 9 kk ja isä 9 kk).

Kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla ja äiti on yhteensä 5v kotona eli täydet hoitovapaat. Isä maksaa kaiken tuona aikana eli ruoat, asumisen, laskut jne... Myös isompia hankintoja, jos rahaa on jäänyt. Kummallekaan ei kerry enempää tai vähempää säästöjä tai omaisuutta, koska kaikki menee mitä tulee. Meille näin paras ja lasten paras edellä, ei mitään tasa-arvo vääntöä tai joustamista ja taipumista.

Vähän vielä mietinnässä hoitovapaa, mutta luultavasti pidän senkin, mies pitää isyysvapaat. Mies tienaa paremmin ja hänellä on mahdollisuus edetä uralla ja saada palkankorotuksia, joten fiksumpaa on hänen käydä töissä, kuin minun kunnallisella puolella pikkupalkallani. Yhteiset rahat, lainat ja omaisuudet.

Meillä mies ei pitänyt yhtään vapaata. Pakko jonkun oli tuoda rahaa taloon.

Lasteni isällä oli vakituinen työpaikka, minulla ei. Siispä mies piti kaikki mahdolliset vapaat, koska hän saattoi palata takaisin työpaikkaansa. Minulla ei ollut, ja siksi minun piti raapia määräaikaisia töitä aina kun oli mahdollisuus, jotta sain asialliset äitiyspäivärahat ja myöhemmin ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Olimme siis toisinaan yhtä aikaa kotona, minä työttömänä ja mies hoitovapaalla. Hän teki siinä ohessa oman yrityksensä tai pikemminkin harrastuksensa hommia ja minä lähdin töihin aina kun kutsu kuului. Moneen paikkaan saatiin palkkatukea ja sen saamisen edellytys oli se, että oli työtön työnhakija.

Lapsemme syntyivät 1990-luvulla ja mies oli isyys- ja hoitovapailla melkein koko vuosikymmenen.

Olemme kotona suurinpiirtein saman ajan, toisen lapsen kanssa olin itse vähän suunniteltua pidempään johtuen henkilökohtaisesta syistä, sovittiin että molemmille jää sama summa käteen kuussa ja loput yhteiselle tilille, kotihoidontuen aikana. Nyt kun mies palaa töihin, häm jää osittaiselle hoitovapaalla niin hänen eläke ottaa vähän osumaa.