Lue keskustelun säännöt.
SYL vaatii ikuisen opinto-oikeuden palauttamista yliopistoihin ja korkeakouluihin
20.07.2021 |
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto-opiskelu on ihan leppoisaa, vaikka sen tekisi siinä 5 vuodessakin, joten mitään syytä tuolle pidennykselle ei ole.
Itse suoritin yliopistotutkinnon 5 vuodessa täysipäiväisen työn ohessa ja minulla on lapsia. Viiden vuoden aikana oli yksi puolenvuoden tauko kun ei huvittanut opiskella enkä tehnyt koulun eteen mitään, aika leppoisaa touhua se oli silti.
Joten lapseton täysipäiväinen opiskelija on vaan täydellisen saamaton jos ei tuohon pysty. Itse en palkkaisi ketään, jolla yliopistossa kulunut yli 6vHöpsis olet mitään suorittanut. Nyt on niin hatusta vedettyä tarinointia ettei tosikaan.
Höpöhöpö itsellesi. Itse suoritin maisterin tutkinnon 2.5 vuodessa samalla kokoaikaista 8-16 työpäivää tehden. Ihmettelen miten on ihmisiä jotka ei saa yhtä maisterintutkintoa aikaan edes 10 vuodessa kokoaikaisesti opiskellen tai puoliaikaisesti töissä tehden.
Emme me edelleenkään usko sinua tai osta keksittyjä höpinöitäsi. Että höpöhöpö vaan itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, että opinto-oikeuden kestoa rajattiin. Nykyisinkin opinto-oikeuteen saa helposti haettua lisäaikaa. Ei ole mitään järkeä, että ihmiset roikkuvat vuosikymmeniä opiskelijastatuksella ilman ajatustakaan valmistua. Osa käytti aiemmin opiskelijaoikeutta vain opiskelijaetujen, kuten opiskelijalounaat, -matkat, -asunnot, -kirjat jne ja laadukkaampiin terveydenhuoltopalveluiden saamiseen. Mielestäni on oikein, että työssä käyvät maksavat esim. asumisestaan isompaa hintaa ja opiskelija-asunnot ja tuetut opiskelijalounaat suunnataan oikeasti opiskelijoille.
Ja jos haluat opiskella lisää, voit valmistumisesi jälkeen hakea jatko-opintoihin, toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen tai opiskella avoimessa yliopistossa niin paljon kuin haluat.
Tällainen toiminta pelkkien etujen perässä on toki väärin ja sellainen pitäisi jollain konstilla saada toki estettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, että opinto-oikeuden kestoa rajattiin. Nykyisinkin opinto-oikeuteen saa helposti haettua lisäaikaa. Ei ole mitään järkeä, että ihmiset roikkuvat vuosikymmeniä opiskelijastatuksella ilman ajatustakaan valmistua. Osa käytti aiemmin opiskelijaoikeutta vain opiskelijaetujen, kuten opiskelijalounaat, -matkat, -asunnot, -kirjat jne ja laadukkaampiin terveydenhuoltopalveluiden saamiseen. Mielestäni on oikein, että työssä käyvät maksavat esim. asumisestaan isompaa hintaa ja opiskelija-asunnot ja tuetut opiskelijalounaat suunnataan oikeasti opiskelijoille.
Ja jos haluat opiskella lisää, voit valmistumisesi jälkeen hakea jatko-opintoihin, toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen tai opiskella avoimessa yliopistossa niin paljon kuin haluat.
Tällainen toiminta pelkkien etujen perässä on toki väärin ja sellainen pitäisi jollain konstilla saada toki estettyä.
Se estettiin sillä, että opiskeluoikeutta rajattiin ja ne jotka oikeasti aikovat opiskella, voivat hakea lisäaikaa.
Aloitin opinnot vuonna 2008, mutta jäin pois pian elämänmuutoksen myötä. En ehtinyt opiskella juuri mitään. Yritin monta kertaa, eikä opintoaikaa ole enää. Nyt elämäntilanne on eri, ja pystyisin opiskella tutkintoni. Se tuskin lienee enää mahdollista, vaikka en koskaan virallisesti eronnut yliopistolta?
Vierailija kirjoitti:
Aloitin opinnot vuonna 2008, mutta jäin pois pian elämänmuutoksen myötä. En ehtinyt opiskella juuri mitään. Yritin monta kertaa, eikä opintoaikaa ole enää. Nyt elämäntilanne on eri, ja pystyisin opiskella tutkintoni. Se tuskin lienee enää mahdollista, vaikka en koskaan virallisesti eronnut yliopistolta?
Kannattaa mennä ottamaan selvää! Hölmöintä on olla kysymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porukat opiskelisivat eläkeikään asti ja kukaan ei kävisi töissä. Sen verran hyvät opintososiaaliset etuudet meillä on.
En tajua mistä porukka luulee, että rahat hyvinvointivaltion ylläpitämiseen tulee jos kukaan ei käy duuunissa.
Jos ei halua käydä duunissa, niin opiskelu on vihoviimeinen juttu. Paljon paremmat tuet saa työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Melkein sanoisin että se 6 vuotta on aika maksimiaika tavalliselle tutkinnolle (300op). Itse olen ollut aivan saamattoman laiska ja silti valmistun tuohon, välissä on tehty töitä täysipäiväisenä 3 vuotta ja osa-aikaisena toiset 3 opiskelun alusta asti. Jos en olisi niin laiskanpulskea ja mukavuuden haluinen olisi tutkinto ollut viidessä vuodessa kasassa.
Opiskelitko jotain kauppatiedettä tai sosiaalipsykaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein sanoisin että se 6 vuotta on aika maksimiaika tavalliselle tutkinnolle (300op). Itse olen ollut aivan saamattoman laiska ja silti valmistun tuohon, välissä on tehty töitä täysipäiväisenä 3 vuotta ja osa-aikaisena toiset 3 opiskelun alusta asti. Jos en olisi niin laiskanpulskea ja mukavuuden haluinen olisi tutkinto ollut viidessä vuodessa kasassa.
Opiskelitko jotain kauppatiedettä tai sosiaalipsykaa?
Mitä väliä, mitä on opiskellut? Ne valmistuvat ketkä saavat opintonsa tehtyä. Muut hakevat jatkoaikaa, ja jos ei kiinnosta opiskelu, tai et pääse opintojasi läpi, niin vaihdat alaa tai menet töihin. Ei yliopisto ole mikään leikkikoulu, jossa tuetaan kaikki läpi. Jos et saa opintojasi tehtyä, niin sitten teet jotain muuta. Yleensä noihin kauppatieteisiin ja kasvatustieteisiin, psykologiaan jne on vielä aika paljon vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein sanoisin että se 6 vuotta on aika maksimiaika tavalliselle tutkinnolle (300op). Itse olen ollut aivan saamattoman laiska ja silti valmistun tuohon, välissä on tehty töitä täysipäiväisenä 3 vuotta ja osa-aikaisena toiset 3 opiskelun alusta asti. Jos en olisi niin laiskanpulskea ja mukavuuden haluinen olisi tutkinto ollut viidessä vuodessa kasassa.
Opiskelitko jotain kauppatiedettä tai sosiaalipsykaa?
Mitä väliä, mitä on opiskellut? Ne valmistuvat ketkä saavat opintonsa tehtyä. Muut hakevat jatkoaikaa, ja jos ei kiinnosta opiskelu, tai et pääse opintojasi läpi, niin vaihdat alaa tai menet töihin. Ei yliopisto ole mikään leikkikoulu, jossa tuetaan kaikki läpi. Jos et saa opintojasi tehtyä, niin sitten teet jotain muuta. Yleensä noihin kauppatieteisiin ja kasvatustieteisiin, psykologiaan jne on vielä aika paljon vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mietin vain koska itse olen opiskellut aika lailla laidasta laitaan. Työmäärät vaihtelevat aineittain ja kursseittain niin paljon, että ensimmäisen viestin kaltaiset yleistykset ovat aika pölhöjä. Mulla meni yhteen koodauskurssiin yhtä paljon aikaa kuin koko erkkapedan perusopintopakettiin. Sisäänpääsy ei kerro mitään opintojen haastavuudesta tai työläydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porukat opiskelisivat eläkeikään asti ja kukaan ei kävisi töissä. Sen verran hyvät opintososiaaliset etuudet meillä on.
En tajua mistä porukka luulee, että rahat hyvinvointivaltion ylläpitämiseen tulee jos kukaan ei käy duuunissa.
Miksiköhän tahvon pitää tulla ulisemaan typeryyttään tänne, kun ei noin piinallisen selvästi tiedä koko asiasta yhtään mitään? Nyt ei ensinnäkään ollut edes kyse opintososiaalisista etuuksista vaan opinto-oikeudesta. Ne ovat eri asia, mitä et näytä kykenevän ymmärtämään. Opintotukia saa nykyisin enää juuri ja juuri muutaman kuukauden yli sen normin mukaisen valmistumisajan, joten niissä ei ole käytännössä yhtään joustoa enää, joten jos joku siellä opiskelee pidempään, opiskelee hän ylipäätään muilla rahoilla kuin opintotuilla. Ja ne "sen verran hyvät" opintososiaaliset etuudet ovat suurimmaksi osaksi lainaa elämiseen. Mistään ei löydy niin tyhmää ihmistä sinua ilmeisesti lukuun ottamatta, että kuvittelee niillä elävän herroiksi ja huvikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein sanoisin että se 6 vuotta on aika maksimiaika tavalliselle tutkinnolle (300op). Itse olen ollut aivan saamattoman laiska ja silti valmistun tuohon, välissä on tehty töitä täysipäiväisenä 3 vuotta ja osa-aikaisena toiset 3 opiskelun alusta asti. Jos en olisi niin laiskanpulskea ja mukavuuden haluinen olisi tutkinto ollut viidessä vuodessa kasassa.
Opiskelitko jotain kauppatiedettä tai sosiaalipsykaa?
Mitä väliä, mitä on opiskellut? Ne valmistuvat ketkä saavat opintonsa tehtyä. Muut hakevat jatkoaikaa, ja jos ei kiinnosta opiskelu, tai et pääse opintojasi läpi, niin vaihdat alaa tai menet töihin. Ei yliopisto ole mikään leikkikoulu, jossa tuetaan kaikki läpi. Jos et saa opintojasi tehtyä, niin sitten teet jotain muuta. Yleensä noihin kauppatieteisiin ja kasvatustieteisiin, psykologiaan jne on vielä aika paljon vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mietin vain koska itse olen opiskellut aika lailla laidasta laitaan. Työmäärät vaihtelevat aineittain ja kursseittain niin paljon, että ensimmäisen viestin kaltaiset yleistykset ovat aika pölhöjä. Mulla meni yhteen koodauskurssiin yhtä paljon aikaa kuin koko erkkapedan perusopintopakettiin. Sisäänpääsy ei kerro mitään opintojen haastavuudesta tai työläydestä.
Tietysti vaihtelee, ja vaihtelee paljon myös pelkän opettajankin mukaan; osa päästää helpommin läpi kuin toinen. Mutta kyllä mä luulen, että se on laskettu aika hyvin, että työläämmissäkin aineissa se opiskeluoikeus riittää. Ja lisäaikaa saa tarvittaessa. Lisäksi se aineen työläys riippuu paljon myös opiskelijasta. Mulle esim. kirjoittaminen on ollut aina helppoa, joten 20 sivun essee syntyy hetkessä. Sitten taas 500 sivuisen englannin kielisen neuropsykologian kirjan lukeminen oli muistaakseni aika tuskaa, samoin kuin paksun ruotsin kielisen tenttikirjan, joka muuten oli siitä "helposta" erityispedagogiikasta. Oikiksen tehtävät ovat myös olleet periaatteessa aika työläitä, mutta verrattavissa kasvatustieteen esseevastauksiin, koska pituusvaatimus oikiksessa oli vain 1-2 sivua. Että en mä nyt sanoisi, että yliopistolla mikään kurssi olisi ollut täysin ylivoimaisen työläs tai, että jotain kursseja olisi päässyt läpi vain istumalla. Esim. Amk:ssa tekniikan alalla tuli opintopisteet sillä kunhan istui pulpetissa.
Sitten taas jos joku on oikein lahjakas matematiikassa, niin sillehän ne matematiikan tehtävät on helppoja. Minä varmaan joutuisin uusimaan niitä kursseja vuodesta toiseen, vaikka pitkän matikan kirjoittanut olenkin. Ne kurssit ovat kuulemma vaikeita, mutta silloin varmaan itse miettisin myös, että olenko ylipäätään oikealla alalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 vuotta (1997-2003) meni yliopistolla matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa enkä juuri perusopintoja pidemmälle päässyt pääaineessani matematiikassa, vaikka pitkä matematiikka ja siitä E olivatkin lähtöeväät. En vaan tajunnut niitä juttuja, vaikka kuinka istuin ja kuuntelin luennoilla, yritin ymmärtää ja laskea. Järkytys oli melkoinen, kun aloin huomata, etten oikeastaan osaa enkä opi yhtään mitään, mutta suomalaisella sisulla yritin pärjätä. No, en pärjännyt enkä koskaan valmistunut. En saanut edes HuK-papereita. (Enkä enää edes välitä, vaikka minulla olisikin olemassa ikuinen opinto-oikeus.)
Höpöhöpö itsellesi. Itse suoritin maisterin tutkinnon 2.5 vuodessa samalla kokoaikaista 8-16 työpäivää tehden. Ihmettelen miten on ihmisiä jotka ei saa yhtä maisterintutkintoa aikaan edes 10 vuodessa kokoaikaisesti opiskellen tai puoliaikaisesti töissä tehden.