Nuori haluaa kirjailijaksi joka ei esiinny ollenkaan
Nuori haluaisi romaanikirjailijaksi, joka elättäisi itsensä kirjoillaan, mutta joka ei esiinny ollenkaan. Eli ei tv- tai radiohaastatteluja, ei kirjamessuilla esiintymisiä, ei mitään. Ei myöskään ihmisten kanssa saisi paljon olla tapaamisia, koska hänellä on sosiaalifobia.
Minkään muu ammatti ei sovi. Onko edes mahdollista toteuttaa tällaista?
Kommentit (64)
On, mikäli kirjoittaa hyvin ja tulee muuten kustantajan kanssa toimeen. Siis osattava kirjoittaa, nuorisokieli et siis tota niiku ei käy, äidinkieli osattava ja elämänkokemus olisi hyväksi.
Juha Seppälä - kohtuullisen menestynyt kirjailija. Välttää julkisuutta kuin ruttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän on yleisesti ottaen kielellisesti lahjakas, suosittelen vaihtoehdoksi tai kirjoittamisen rinnalle kääntämistä. Siinä ei tarvitse olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä, mutta on elannon kannalta paljon realistisempi vaihtoehto. Siinä samalla myös kielenkäyttö kehittyy, eli se tukee hyvin kirjailijan ammattia.
Ei välttämättä hyvä idea. Minä olen kääntäjä, ja siinä vaiheessa kun aloitin alan työt, loppui ns. vapaa-ajankirjoittaminen melkein kokonaan. Kun on kahdeksan tuntia istunut koneen ääressä vääntämässä tekstiä, niin ei sitä enää omalla ajalla oikein jaksa.
Kirjailijan työllä ei Suomessa juuri kukaan elä, ei edes niistä menestyneimmistä kirjailijoista. Onnekkaimmat saavat erilaisia apurahoja. Siksi kirjailijalla kannattaa olla ”tylsä ja arkinen” vakkarityö taustalla, vaikka osa-aikaisena, niin että aikaa riittää kirjoittamiseenkin. Ja mielellään sellainen, jossa ei olla koko päivää koneen ääressä. Hyvällä tuurilla sitä omaa alaa voi hyödyntää myös kirjoitustyössä.
Tämä on totta. Minusta tuli toimittaja, koska halusin järkevän työn kirjoittamista tukemaan. Kun on kirjoittanut ja käsitellyt tekstejä koko päivän, illalla tekee mielellään jotain muuta. Viikonloppuisin kirjoitan välillä, mutta sitten joko lauantai tai sunnuntai menee maatessa, koska olen yksinkertaisesti ylikuormittunut.
Ootko palstan päivystävä iltapäivälehden toimittaja? Jos oot, kerro mikä ketju tällä hetkellä on työn alla? Ohis
Onhan se ihan mahdollista mutta vaatii suunnittelua ja markkinointia
E-kirjan julkaiseminen ei paljon maksa ja monet kirjailijat kirjoittavat suoraan äänikirjapalveluihin sarjamuotoisia juttuja. Se vaatii vaan että ensin alkaa kirjoitella tarinaa vaikka blogiin ja maksimoi sen näkyvyyden. Sitten hiioo ja täydentää tarinaa ja julkaisee sen e-kirjana. Jos ja kun kirja menestyy, osan tuotoista sijoittaa osakkeisiin joiden tuotoilla sitten joko ostaa lisää osakkeita tai rahoittaa arkensa. Jos kirjoittaa kirjasarjaa voi myös oheen suunnitella sarjaan liittyvä muita tuotteita.
Joo mäkään en usko, että esiintymättömyys koituu kirjailijuuden suurimmaksi haasteeksi.
Ihan mahdollista. Keksii vain uuden " kirjailijanimen" ja jää suurelle yleisölle tuntemattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihan mahdollista mutta vaatii suunnittelua ja markkinointia
E-kirjan julkaiseminen ei paljon maksa ja monet kirjailijat kirjoittavat suoraan äänikirjapalveluihin sarjamuotoisia juttuja. Se vaatii vaan että ensin alkaa kirjoitella tarinaa vaikka blogiin ja maksimoi sen näkyvyyden. Sitten hiioo ja täydentää tarinaa ja julkaisee sen e-kirjana. Jos ja kun kirja menestyy, osan tuotoista sijoittaa osakkeisiin joiden tuotoilla sitten joko ostaa lisää osakkeita tai rahoittaa arkensa. Jos kirjoittaa kirjasarjaa voi myös oheen suunnitella sarjaan liittyvä muita tuotteita.
Ne tuotot eivät yleensä ole kaksisia. Taskurahaa lähinnä.
Minä olen kirjoittanut useampia kirjoja englanniksi. Ja ne on julkaistu ihan perinteisillä isoilla kansainvölisillä kustantajilla. Toki tiedepuolella.
Kirjoitan siis itse, mutta toki se pitää jonkun natiivin ammattilaisen editoida, koska minä en ole natiivi. Yhden kirjan pituisen tekstin kunnollinen kielieditointi maksaa noin 4000€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaisin nyt sen verran, enkunkielisenä kirjoittaa suuri määrä kirjailijoita joiden äidinkieli enkku ei ole. Ihan indieniminä myös. Amazon on täynnään kirjoja ihmisiltä jotka eivät ole ausseja, brittejä eivätkä amerikkalaisia tms. On erikoista miten aina löytyy ihmisiä yrittämään polkea muita väittäen ettei heistä nyt missään nimessä voi olla mihinkään.
Minun tuttupiirissä ne aussit, britit amerikkalaiset ja muut päälle lmaavat myös editoijat ja kaikki sulassa sovussakäyvät keskusteluja kielenkäytöstä ;) Kukaan ei luule olevansa täydellinen.
Unohdit lisätä, että yksikään heistä ei elätä itseään kirjailijana.
Lähde?
Ei siihen väliin mitään kustantamon löytämistä tarvita. Pitää vain kirjoittaa ja julkaista koko ajan uusia kiivaaseen tahtiin niin että nimi pysyy hyvin esillä top 100:ssa. Kyetä koko ajan uutta pökköä pesään. Laatu tietty kärsii mutta kaikki kirjoittavat nykyään niin, nuori polvi siis. Rajoitteensa se asettaa tietty.
Ei nyt enää eletä sitä aikaa kuin ennen. Suomessa vain ollaan vuosikymmeniä ajasta jäljessä. Jollei ole koskaan lukenut kuin kotimaisten kustantajien läpi käynyttä tavaraa eikä tiedä ulkopuolisesta mitään eihän luonnollisestikaan voi ymmärtää nykyistä viitekehystä.
Ei nyt enää eletä kustantamoista riippuvaista aikaa eikä haistella mitään ihmeen printtikirjojen sivuja eikä maksella muutamia kymppejä opus. Kirjat klikataan Amazonin sivulta ja luetaan kindlellä tai kännykän kindle apilla, kirja on muutamassa sekunnissa luettavana ja hintaa on useimmiten $0-0.99-2.99-4.99 sen kälkeen kun on ladattu ilmainen näyte ja tykätty siitä. Tai vuokrataan alta kympillä kuu kuukausipalvelusta rajaton määrä.
Kannattaa tutustua vähän maailman menoon ennen kuin luulee kaiken pyörivän kuin se on ennen pyörinyt.
Miten niin ei elätä?
Ihan varmasti elättää. Tiedän henk koht 😄
Kyllä se mahdollista on, Ilkka Remes esimerkiksi ei esiinny julkisuudessa juuri lainkaan. Toinen julkisuuttä välttelevä esimerkki on Minna Sundberg, joka tosin on sarjakuvataiteilija eikä perinteinen kirjoittaja, mutta tässä tapauksessa kyse on mielestäni tarpeeksi samasta asiasta. Sundberg siis kuluu siihen harvalukuiseen joukkoon joka pystyy elättämään itsensä täysin sarjakuvillaan.
Tuo olisi minunkin unelmani. Minuakin inhottaisi esiintymisten lisäksi se, että pitäisi olla somessa aktiivinen, koska en käytä niitä. Esiintymiskammo / sosiaalisten tilanteiden pelko löytyy täältäkin. Harmi, että nykyaikana kirjailija ei saa hautautua kammioonsa (jos siis haluaa julkaistakin jotain), vaan pitäisi olla kaiken maailman someissa ihkupihkuttamassa ties mitä ja verkoistua kirjailijapiireihin. Yök.
Hyvä editointi on kyllä kaiken a ja o sen jälkeen kun jotain kiinnostavaa osaa tehdä. Huono editointi karkottaa lukijat.
Kansikuvalla on aivan jumalattoman tärkeä rooli. Jos tiedät hyvän kirjoittajan et toki välitä sen jälkeen vaikka olisi blank cover mutta se ongelma onkin saada aina uusia lukijoita.
Kansi on kuin täky. Sen merkitystä ei voi yliarvioida. Mitään $50-100 hinnalla väännettyjä p*skoja ei missään nimessä. Ja loppuviimein kirjailija on se joka vastaa siitä mikäli kansiartisti on käyttänyt jotain fotoja lisenssiehtojen vastaisesti. Ne asiat kannattaa opetella ja olla itse tarkkana kuin porkkana. Mitään ei sovi käyttää luvitta myöskään. Siitä jää aina kiinni ja mikä p*skamyrsky siitä seuraakaan.
Esimerkiksi Facebookissa FuriousFotog jakaa oikeanlaista valistusta näistä asioista.
Yksi varmaaan tekijä merkityksellisestä kirjasta on on varmaaan tabu ja populäääri aihe.
Taii nuo on niinkuin ns kaupallista matskua muttta jollaintavallahan se täytyyy saada jalka ns oven väliiin.
Vierailija kirjoitti:
Taii nuo on niinkuin ns kaupallista matskua muttta jollaintavallahan se täytyyy saada jalka ns oven väliiin.
Kylllä esim jos kirjoiittaisi esim lentopelosta niin tulisiivat varmaaan joukolla lentoyhhtiöt tohon oven taaaksen kuvainnollisesti ja pieksisiväät siinä.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei elätä?
Ihan varmasti elättää. Tiedän henk koht 😄
No kerropa minkä niminen kirjailija, niin tutkitaan.
Mutta hyvin vaikea uskoa väitettäsi. Minä tunnen työn ja opintojen kautta toistatusinaa suomalaista kirjailijaa, eikä yksikään heistä pysty elämään kirjoja kirjoittamalla, ei edes se jo vähän enemmän nimeä saanut, jonka dekkareita on käännettykin. Joka ainoalla on ns. päivätyö, joka vaihtelee yliopisto-opettajasta varastotyöntekijään.
No älä nyt ainakaan torppaa hänen haaveitaan. Kannusta kirjoittamaan, katso hänen kanssaan yhdessä onko esim. kansalaisopistossa luovan kirjoittamisen kursseja ym. Ja kannusta häntä lukemaan paljon, kaikenlaista. On totta, että erittäin harva elättää itsensä kirjailijana ja on totta, että kustannussopimuksen saaminenkin on todella vaikeaa, mutta nämä eivät ole syitä vähätellä/torpata haavetta. Sillä jos ei yritäkään, ei ainakaan onnistu. Realistinen pitää olla, mutta ei negatiivinen. Tärkeää olisi nyt aluksi siis kirjoittaa mahdollisimman paljon, pyrkiä kehittymään siinä, kurssien avulla tai lukemalla paljon erilaisia kirjoitusoppaita, lisäksi on tärkeää saada teksteistään palautetta muilta kirjoittajilta tai muilta ihmisiltä, jotka kirjoittamisesta jotain ymmärtävät. Sitten kun on saanut romaanikäsikirjoituksen kirjoitettua tarpeeksi hyväksi, lähettää sen kustantamoon. Vasta jos se hyväksytään, kannattaa alkaa edes ajattelemaan noita esiintymisjuttuja ja muita.
Tunnetut kirjailijat esiintyvät paljon, se on osa heidän työtään ja tärkeä osa myös taloudellisesti; kirjastovierailuista ja messuvierailuista yms. saa rahaa. Mikään pakko ei kuitenkaan ole esiintyä, mutta voi toki olla, että kustantamo edellyttää esim. messuvierailua tai vähintään jotain haastatteluntynkää johonkin. Kannattaa sopia niistä kustannussopimusvaiheessa, ettei tule ylläreitä. Mutta siis, näitä tunnettuja kirjailijoita ei ole kauhean paljon. Tavallinen esikoiskirjailija saa olla tyytyväinen, jos oman alueen paikallislehti tekee jutun ja oman alueen kirjasto ottaa vierailijaksi.
Itsekin olen kirjailijuudesta haaveileva, romaani on työstön alla, kustantamoihin en ole vielä lähettänyt. En ole itsekään kovin innostunut noista esiintymisjutuista, mutta tiedostan, että mikäli kirjani julkaistaan, aion pyydetyt esiintymiset tehdä. Esiintymiset kuitenkin käsittelevät kirjaani, ja olen sen asiantuntija. Enemmän inhottaa ajatus siitä, että nykyään kirjailijan pitäisi olla aktiivinen somessa. Siitä en ole ollenkaan kiinnostunut.
Ja siis joo - vaikka sanonkin, että pitää kannustaa nuorta haaveessaan, pitää myös muistaa realiteetit eli se, että ei ole hyvä rakentaa elämäänsä tuon haaveen varaan. Pitää olla "varasuunnitelma", jokin ammatti, työpaikka, jotain. Todennäköisesti nimittäin vaikka kirjan saisi julki, tarvitsisi tuloja muualtakin kuin siitä kirjasta. Suurin osa Suomen kirjailijoista käy myös päivätöissä. Toki nämä voivat liittyä kirjoittamiseen, esim. kirjoituskurssien vetämistä ym.