Lapsi alkoi itkeä rokotteessa, pistäjä vähätteli lapsen hätää "sä taisit nyt vaan pelästyä"

Eli olisit toivonut että pistäjä olisi pahentanut tilannetta ja vetänyt kunnon draamat lapsen pienestä itkusta kun hän vähän säikähti pientä nipistykseen verrattavissa olevaa tuntemusta. Lapselle olisi siis pitänyt opettaa sillä draamailulla että hänellä oli hätä ja jatkossa pitää pelätä lääkäriä/hoitajaa/neuvolaa vaikka mitään hätää oikeasti ei ollut.

Tuo on itseasiassa virhe väittää lapselle, ettei pistäminen satu, koska kyllähän me kaikki tiedetään, että se VOI sattua. Onpa kiva, että lapsi oppii aikuisten valehtelevan tuollaisessa tilanteessa ja kohta ei sitten usko mitään rauhoitteluja.

Jospa hoitaja oli oikeasti sitä mieltä että typerä hemmoteltu lapsi tekee suuren numeron turhasta? Mitä hoitajan olisi pitänyt mielestäsi tehdä? Alkaa suureen ääneen voivotella ja vänistä että juu, olet kyllä oikeassa, kyllä tämä sattuu niin hirveästi ja on ihan kamalaa? Se varmaan olisi lasta suuresti lohduttanut.

Sellainen curling-vanhemman kirjoitus tällä kertaa.

Etkö ole aikaisemmin rokotuttanut lastasi?

Tuo, että pokkana väitetään että eipäs sattunut, kun joku valittaa kipua, on täysin persauksista. Kurjaa aikuisellekin. Siinä nollataan täysin toisen kokemus. Parempi olisi sanoa rehellisesti jo etukäteen, että vähän voi sattua, mutta se ei ole vaarallista, ja menee pian ohi.

Vierailija kirjoitti:

Jospa hoitaja oli oikeasti sitä mieltä että typerä hemmoteltu lapsi tekee suuren numeron turhasta? Mitä hoitajan olisi pitänyt mielestäsi tehdä? Alkaa suureen ääneen voivotella ja vänistä että juu, olet kyllä oikeassa, kyllä tämä sattuu niin hirveästi ja on ihan kamalaa? Se varmaan olisi lasta suuresti lohduttanut.

”No niin, nyt se on ohi, eikä satu enää. Olitpa reipas.”

Vierailija kirjoitti:

Tuo, että pokkana väitetään että eipäs sattunut, kun joku valittaa kipua, on täysin persauksista. Kurjaa aikuisellekin. Siinä nollataan täysin toisen kokemus. Parempi olisi sanoa rehellisesti jo etukäteen, että vähän voi sattua, mutta se ei ole vaarallista, ja menee pian ohi.

  Persaukinen tarkoittaa sitä, ettei ole rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika sentään, jokainen jota neulalla tökitään kokee sen,  jos tunto on tallella vähintäänkin epämiellyttävänä. Lapsi alkaa itkemään tietysti.

No mitä sitten? Kyllä se itku siitä loppuu sanottiin siinä tilanteessa ihan mitä vaan. 

Ei siinä silti tarvitse alkaa vittuilemaan.

Omilta kouluajoilta muistan miten moni selitti kauhuissaan kuinka hammaslääkäri vaan jatkoi vaikka lapsi olisi itkenyt, sanoi vaan että ei tämä satu. Ne kommentit olivat monelle pahimpia asioita koko hammaslääkärikäynnissä ja aiheuttivat turhia pelkoja.

Monelle tuli pelko siitä, että kipuani ei uskota eikä hätääni kuulla.

Oli aloitus provo tai ei, ihmetyttää nää vanhemmat jotka paisuttelee lapsensa "hätää" (rokotus, pyörällä kaatuminen jne). Vaikka lasta ei välttämättä edes sattuisi, ei itke, jatketaan eteenpäin. Mutta ei, vanhempi alkaa panikoimaan että "nyt kyllä sattui", tartuttaa paniikin lapseen, lapsi ajattelee että "nyt tapahtui jotain kauheaa, pakko itkeä" ja sitten itkee. Miksi teette näin?

Vierailija kirjoitti:

Antaa sen pistäjän tehdä työnsä, vanhempien tehtävä on lohduttaa itkevää lasta haluamallaan tavalla. Ehkä jos vanhemmat olisivat hoitaneet lapsen lohduttamisen, ei pistäjän olisi tarvinnut puuttua asiaan millään kommentilla?

Minusta tossa tilanteessa ei kannata lohduttaa, vaan puhua rempseästi, ja vaihtaa aihe vaikka siihen mitä seuraavaksi lähdetään tekemään. Ikäänkuin ei huomiois koko rokotusta. Turha siihen on jäädä vellomaan, kuin kyse ois jostain kamalasta koettelemuksesta.

Joillain ihmisillä, niin lapsilla, kuin aikuisillakin on matala kipukynnys.

Tällöin pieneltäkin tuntuva pistos saattaa sattua, tai vähintäänkin tuntua epämiellyttävältä.

Ihmettelen vähättelijöitä ...

Mutta toisaalta, onpahan heilläkin jotain, millä päteä, ja tuntea itsensä ylivertaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Oli aloitus provo tai ei, ihmetyttää nää vanhemmat jotka paisuttelee lapsensa "hätää" (rokotus, pyörällä kaatuminen jne). Vaikka lasta ei välttämättä edes sattuisi, ei itke, jatketaan eteenpäin. Mutta ei, vanhempi alkaa panikoimaan että "nyt kyllä sattui", tartuttaa paniikin lapseen, lapsi ajattelee että "nyt tapahtui jotain kauheaa, pakko itkeä" ja sitten itkee. Miksi teette näin?

Juu, esim siskoni on tällanen.. Lapsi ei ole usein edes itkenyt, ennen kuin siskoni opn paisutellut asiaa, heittäytynyt suremaan miten kävi. 

Minun kanssa sama lapsi ei ole ehtinyt jonkun kommelluksen kanssa itseä, kun suhtaudun ihan eri asenteella, vähän kuin huvittuneesti, ja jatkan sitä mitä on aiemmin tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika sentään, jokainen jota neulalla tökitään kokee sen,  jos tunto on tallella vähintäänkin epämiellyttävänä. Lapsi alkaa itkemään tietysti.

Voi pyhä Jeesus eihän tässä siitä ollut kyse vaan siitä, että siitä ei tehty hirvittäävää numeroa. 

Ei se ole mikään hirvittävä numero jos sanoo vaikka, että nyt se on kuitenkin ohi, eihän satu enää.

Itsellä on hoitokammo, joka johtuu just jostain tällasesta tädistä joka vähätteli oireita. Nykyään pyörryn verikokeessa ja rokotuksen otin joskus siten ettei ollu 3v jäykkis voimassa. Kannattaa antaa palaute jotenkin ettei lapsi kuule että on toimittu väärin mielestäni. Lapselle asiasta pitäisikin tehdä mahdollisimman arkinen ja mitätön juttu. Neuloja ei turhaan huidota tai esitellä lapsille.

Hoitajan olisi varmaankin pitänyt sanoa: Ei ole ihme, että itket, kun tällainen hirveän kokoinen meisseli työnnetään sun ihos alle,  odottapa kun saat seuraavan rokotteen, se se vasta onkin oikea purasin. 

Vierailija kirjoitti:

Oli aloitus provo tai ei, ihmetyttää nää vanhemmat jotka paisuttelee lapsensa "hätää" (rokotus, pyörällä kaatuminen jne). Vaikka lasta ei välttämättä edes sattuisi, ei itke, jatketaan eteenpäin. Mutta ei, vanhempi alkaa panikoimaan että "nyt kyllä sattui", tartuttaa paniikin lapseen, lapsi ajattelee että "nyt tapahtui jotain kauheaa, pakko itkeä" ja sitten itkee. Miksi teette näin?

Joillakin lapsilla on aistialiherkkyyttä ja aistihakuisuutta. He voivat satuttaa itseään tarkoituksella. Heille täytyy paisutella, että oppisivat edes vähän varomaan eivätkä aiheuttaisi itselleen pahoja vammoja.

Helppohan se toki on sivusta huudella ja paheksua kun ei tiedä lapsen eikä perheen tilannetta.

Omalla lapsella on aistiyliherkkyyttä ja hän tarvitsee pienistäkin kolhuista sen, että aikuinen katsoo kipeää kohtaa ja vaikka kysyy, että pystytkö kävelemään. Siinä lapsi saa empatiaa ja samalla saa ajatukset toisaalle.

Hoitaja sanoitti lapselle tunteita. Ihan kuulosti hyvältä näin lastentarhanopettajan korvaan. Rokotushan on pelottava tilanne!

Aikamoinen rokotekammo olisi varmaan jäänyt jos olisi puhunut lapselle että nyt sinä itket koska sinuun sattuu tämä terävä piikki.