Onko kenelläkään kokemusta siitä, että kun on jo luopunut toivosta löytää kumppani, eikä jaksa enää edes yrittää, niin kohtalo puuttuukin peliin
ja tuleva kumppani tupsahtaakin vastaa aivan yllättäen?
Kommentit (33)
Itseä ainakin v-tuttaa ne, kun jotkut lässyttää, että kyllä varmasti löydät vielä jonkun ihanan lässynlässynlää, tulee vastaan sitten, kun vähiten sitä odottaa lässynlässynlää...
Jep. Ja astuin elämäni isoimpaan paskaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä🙋
Miten tapahtui?
Ei ole. Tämän parin vuoden aikana on kyllä muutama yllättävissä tilanteissa yrittänyt, mutta ei kukaan sinne päinkään potentiaalinen.
Kaverini löysi elämänsä ensimmäisen naisystävän 60-vuotiaana, joten aina on toivoa.
Vierestä seurannut kirjoitti:
Kaverini löysi elämänsä ensimmäisen naisystävän 60-vuotiaana, joten aina on toivoa.
Voitti lotossa ja sen jälkeen ihan sattumalta löytyi kuuma 20v nainen rinnalle?
Vierailija kirjoitti:
Itseä ainakin v-tuttaa ne, kun jotkut lässyttää, että kyllä varmasti löydät vielä jonkun ihanan lässynlässynlää, tulee vastaan sitten, kun vähiten sitä odottaa lässynlässynlää...
Joo älä. Kun ihan fakta on että kaikki eivät löydä.
N* v**** p********* k********....!
Vierailija kirjoitti:
Itseä ainakin v-tuttaa ne, kun jotkut lässyttää, että kyllä varmasti löydät vielä jonkun ihanan lässynlässynlää, tulee vastaan sitten, kun vähiten sitä odottaa lässynlässynlää...
Itselleni tuo toteutui. Tunnuin aina jäävän friend zonelle eli olin ehkä itseäni kiinnostaville naisille lähes bestis / luottoystävä tms. mutta heidän rakkautensa tai haaveensa kohde oli joku muu. Nautin toki myös vapaudesta sinkkuna, pystyin matkustamaan jne. keneltäkään kysymättä, mutta kaipasin myös tosirakkautta. Aivan yllättäen lähemmäs viisikymppisenä kohtasin naisen, jolle olin ja olen ykkönen. Nyt onnellisesti naimisissa. Monelle tämä käy aikaisemmin, mutta ikinä ei kannata toivoa menettää.
Kyllä. Kävin kaverin kanssa lainaamassa virvelin vanhalta tutulta, jota en ollut nähnyt 10 vuoteen. Nykyään tuo vanha tuttu tuhisee mun vieressä jo kolmatta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kävin kaverin kanssa lainaamassa virvelin vanhalta tutulta, jota en ollut nähnyt 10 vuoteen. Nykyään tuo vanha tuttu tuhisee mun vieressä jo kolmatta vuotta.
Elämä on yllätyksiä täynnä:)
Olen mies, eli ei.
Miehenä tiedät että sinun on yritettävä, oltava aktiivinen ja nieltävät pettymykset, ilman että itsevarmuus kärsii tippaakaan.
Muussa tapauksessa et tule koskaan saamaan naista.
Naisten kokemukset ovat varmastikin erilaisia. Kun "asiat vain tapahtuvat" sinulle, miehen tehtävänä oli laittaa ne tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, eli ei.
Miehenä tiedät että sinun on yritettävä, oltava aktiivinen ja nieltävät pettymykset, ilman että itsevarmuus kärsii tippaakaan.
Muussa tapauksessa et tule koskaan saamaan naista.
Naisten kokemukset ovat varmastikin erilaisia. Kun "asiat vain tapahtuvat" sinulle, miehen tehtävänä oli laittaa ne tapahtumaan.
Voit löytää tulevan puolison täysin odottamatta, kun tässäkin ketjussa on kuvattu, mutta toki jotakin on tehtävä itse, eli oltava jollakin tavalla aktiivinen sitä löytämäänsä ihmistä kohtaan, olitpa sitten mies tai nainen.
Kyllä. Olin jo hyväksynyt ikuisen sinkkuuden (9 vuoden yrittämisen jälkeen) ja sitten olikin flirttiä ilmassa nuoren sijaisen kanssa töissä. Ajattelin että voisi ottaa siitä hauskan yhden illan jutun, mutta nyt ollaankin oltu jo 10 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, eli ei.
Miehenä tiedät että sinun on yritettävä, oltava aktiivinen ja nieltävät pettymykset, ilman että itsevarmuus kärsii tippaakaan.
Muussa tapauksessa et tule koskaan saamaan naista.
Naisten kokemukset ovat varmastikin erilaisia. Kun "asiat vain tapahtuvat" sinulle, miehen tehtävänä oli laittaa ne tapahtumaan.
Voit löytää tulevan puolison täysin odottamatta, kun tässäkin ketjussa on kuvattu, mutta toki jotakin on tehtävä itse, eli oltava jollakin tavalla aktiivinen sitä löytämäänsä ihmistä kohtaan, olitpa sitten mies tai nainen.
Naisen ei tarvitse olla aktiivinen, tai edes katsella ympärilleen. Sen kuin vaan elellään tavallista elämää ja mies tulee tekemään tuttavuutta.
Naisellehan on nöyryytys jos itse joutuu olemaan aktiivinen, osa kieltäytyy siitä kokonaan.
On. Se oli aivan ihanaa! En oikein usko vieläkään että kaikki elämässä vaihtui niin yhtäkkisesti parempaan. Todellakin olin luopunut toivosta.
Vierestä seurannut kirjoitti:
Kaverini löysi elämänsä ensimmäisen naisystävän 60-vuotiaana, joten aina on toivoa.
Samoin, en edes kuvitellutkaan että joku musta alkaisi kiinnostua vielä vanhana papparaisena.
Joo elämä oli sellaista etten tähän helvettiin halunnutkaan ketään tuoda kärsimään, työtä työtä ja taas työtä 7 päivää viikossa, ei sellainen ole enää ihmisarvoista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, eli ei.
Miehenä tiedät että sinun on yritettävä, oltava aktiivinen ja nieltävät pettymykset, ilman että itsevarmuus kärsii tippaakaan.
Muussa tapauksessa et tule koskaan saamaan naista.
Naisten kokemukset ovat varmastikin erilaisia. Kun "asiat vain tapahtuvat" sinulle, miehen tehtävänä oli laittaa ne tapahtumaan.
Voit löytää tulevan puolison täysin odottamatta, kun tässäkin ketjussa on kuvattu, mutta toki jotakin on tehtävä itse, eli oltava jollakin tavalla aktiivinen sitä löytämäänsä ihmistä kohtaan, olitpa sitten mies tai nainen.
Naisen ei tarvitse olla aktiivinen, tai edes katsella ympärilleen. Sen kuin vaan elellään tavallista elämää ja mies tulee tekemään tuttavuutta.
Naisellehan on nöyryytys jos itse joutuu olemaan aktiivinen, osa kieltäytyy siitä kokonaan.
Miksi nainen ei saa olla aktiivinen, hyvällehän se tuntuisi jos nainen olis vaikka se joka aloitteen tekisi.
N* v**** p********* k********....!