Mies ei suostunut toiseen lapseen.

Onko suru siis se, ettei lapsella ole sisaruksia vai se, ettet saanut toista lasta?

Oma mieheni epäröi vielä toista ja enemmän ajattelen asiaa omalta kannaltani. Toista lasta en tekisi siksi, että ensimmäinen tarvii sisaruksen. Sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, toki erilaisia kuin sisarussuhteet, mutta kaikilla meillä on erilaiset ihmiskontaktit.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:37"]

Onko suru siis se, ettei lapsella ole sisaruksia vai se, ettet saanut toista lasta?

Oma mieheni epäröi vielä toista ja enemmän ajattelen asiaa omalta kannaltani. Toista lasta en tekisi siksi, että ensimmäinen tarvii sisaruksen. Sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, toki erilaisia kuin sisarussuhteet, mutta kaikilla meillä on erilaiset ihmiskontaktit.

[/quote]

sitä suren etten saanut toista lasta ja ikää minulla jo yli neljäkymppiä niin haaveeksi jäi toinen lapsi.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:40"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:37"]

Onko suru siis se, ettei lapsella ole sisaruksia vai se, ettet saanut toista lasta?

Oma mieheni epäröi vielä toista ja enemmän ajattelen asiaa omalta kannaltani. Toista lasta en tekisi siksi, että ensimmäinen tarvii sisaruksen. Sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, toki erilaisia kuin sisarussuhteet, mutta kaikilla meillä on erilaiset ihmiskontaktit.

[/quote]

sitä suren etten saanut toista lasta ja ikää minulla jo yli neljäkymppiä niin haaveeksi jäi toinen lapsi.

[/quote]

Olen pahoillani. Naisen pitäisi saada mieluiten niin paljon lapsia kuin hän haluaa. Mutta kyllä ennen liittoa on hyvä sopia joku ehdoton minimimäärä. Meillä se oli kaksi. Kahden jälkeen kyllä ihan yhteisestä päätöksestä halusimme kolmannen.

Löysitkö miehesi jotenkin myöhään vai miksi alkaa jo ikä tulla vastaan? Ei jää paljon tinkaamisaikaa.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:37"]

Onko suru siis se, ettei lapsella ole sisaruksia vai se, ettet saanut toista lasta?

Oma mieheni epäröi vielä toista ja enemmän ajattelen asiaa omalta kannaltani. Toista lasta en tekisi siksi, että ensimmäinen tarvii sisaruksen. Sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, toki erilaisia kuin sisarussuhteet, mutta kaikilla meillä on erilaiset ihmiskontaktit.

[/quote]

Kyllä me tehtiin toinen lapsi jotta esikoisemme saa sisaruksen, mielestäni siinä ei ole mitään väärää? Sisarussuhde on kuitenkin sellainen mitä ei voi MILLÄÄN korvata!!

Meillä on kaksi lasta ja haluaisin niin kovin vielä sen kolmannen. Miehellä on ehdoton ei. Minulla olisi sylissä vielä tilaa sille yhdelle. Tuntuisi, että sitten olisi perhe täysi. Me aloimme seurustelmaan 18-vuotiaina, ei siinä vaiheessa vielä lapsilukua suunniteltu. Lapset teimme päälle kolmekymppisinä, joten pian pitäisi tehdä jos sen viimeisen haluaisi. Jossain vaiheessa puhuimme, että 2-3 olisi hyvä määrä. Mutta siihen kahteen taisi jäädä.

Mies suorastaan suuttuu, jos mainitsen, että asia surettaa minua. Miten sellaista voi surra, mitä ei ole, on miehen kanta. Mutta kyllä sitä voi, olisi se yksi paikka vielä sylissä jäljellä. Ja minä ainakin haluaisin vielä yhden lapsen, en pelkästään sisarusta muille lapsille, toki plussaa sekin on eikä huono syy sekään (itse olin ainoa lapsi ja toivoin aina sisaruksia). Jokainen lapsi on oma ihana itsensa, ja on ollut ihana seurata näiden kahden erilaisen lapsosen kasvua ja ajatusten kehittymistä. Onneksi on sentään nämä kaksi, mutta se kolmas ja suru sen uupumisesta ja siitä ettei asiasta edes puhuta on elefantti olkkarissamme. Tosin mies ei taida sitäkään tajuta... :/

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:57"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:40"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:37"]

Onko suru siis se, ettei lapsella ole sisaruksia vai se, ettet saanut toista lasta?

Oma mieheni epäröi vielä toista ja enemmän ajattelen asiaa omalta kannaltani. Toista lasta en tekisi siksi, että ensimmäinen tarvii sisaruksen. Sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, toki erilaisia kuin sisarussuhteet, mutta kaikilla meillä on erilaiset ihmiskontaktit.

[/quote]

sitä suren etten saanut toista lasta ja ikää minulla jo yli neljäkymppiä niin haaveeksi jäi toinen lapsi.

[/quote]

Olen pahoillani. Naisen pitäisi saada mieluiten niin paljon lapsia kuin hän haluaa. Mutta kyllä ennen liittoa on hyvä sopia joku ehdoton minimimäärä. Meillä se oli kaksi. Kahden jälkeen kyllä ihan yhteisestä päätöksestä halusimme kolmannen.

Löysitkö miehesi jotenkin myöhään vai miksi alkaa jo ikä tulla vastaan? Ei jää paljon tinkaamisaikaa.

[/quote]

Löysin reippaasti yli kolmikymppisenä ja mies halusi aluksi kaksi lasta mutta lapsi oli haastava, oli koliikkiaja refluksia yms ja taloustilannekkin muuttui huonompaan niin ei enää halunnut toista lasta.

Lopeta ehkäisy, kerro miehelle että sinun puolestasi lapsi saa tulla, ja että jos mies ei halua lasta, hän saa hoitaa ehkäisyn. Kerrot myös, että mikäli ehkäisy pettää et tee aborttia. Muistathan myös kertoa miehellesi miksi haluat vielä lapsen.

Jos nuo ei käy, potkit miehen pihalle ja menet yksin hedelmöityshoitoon, jos mahdollista. Tai etsit vain uuden miehen. 

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 08:20"]

Lopeta ehkäisy, kerro miehelle että sinun puolestasi lapsi saa tulla, ja että jos mies ei halua lasta, hän saa hoitaa ehkäisyn. Kerrot myös, että mikäli ehkäisy pettää et tee aborttia. Muistathan myös kertoa miehellesi miksi haluat vielä lapsen.

Jos nuo ei käy, potkit miehen pihalle ja menet yksin hedelmöityshoitoon, jos mahdollista. Tai etsit vain uuden miehen. 

[/quote]

Mulle ei hormonaalinen ehkäisy sovi joten mies on aina käyttänyt kondomia ehkäisynä ja kun ikää jo 41v niin tuskin enää toista saan millään konstilla ja miehelle ei keskustelut auta millään lailla tässä lapsiasiassa.

Olen pahoillani puolestasi. Itse olisin varmaan lähtenyt parisuhteesta jos mies ei olisi halunnut yhtä lasta enempää...olen aina halunnut ison perheen koska olen itse saanut sellaisessa kasvaa ja oli onnellinen lapsuus., Se ei toki tarkoita sitä ap etteikö sun ainokaisella olisi onnellinen lapsuus!

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 08:20"]Lopeta ehkäisy, kerro miehelle että sinun puolestasi lapsi saa tulla, ja että jos mies ei halua lasta, hän saa hoitaa ehkäisyn. Kerrot myös, että mikäli ehkäisy pettää et tee aborttia. Muistathan myös kertoa miehellesi miksi haluat vielä lapsen.

Jos nuo ei käy, potkit miehen pihalle ja menet yksin hedelmöityshoitoon, jos mahdollista. Tai etsit vain uuden miehen. 

[/quote]

No, siinä tapauksessa lapsi jää ilman sisarusta, nämä puolimitkälie ovat vain häpeätahroja elon tiellä.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 08:28"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 08:20"]

Lopeta ehkäisy, kerro miehelle että sinun puolestasi lapsi saa tulla, ja että jos mies ei halua lasta, hän saa hoitaa ehkäisyn. Kerrot myös, että mikäli ehkäisy pettää et tee aborttia. Muistathan myös kertoa miehellesi miksi haluat vielä lapsen.

Jos nuo ei käy, potkit miehen pihalle ja menet yksin hedelmöityshoitoon, jos mahdollista. Tai etsit vain uuden miehen. 

[/quote]

Mulle ei hormonaalinen ehkäisy sovi joten mies on aina käyttänyt kondomia ehkäisynä ja kun ikää jo 41v niin tuskin enää toista saan millään konstilla ja miehelle ei keskustelut auta millään lailla tässä lapsiasiassa.

[/quote]

Voi, kyllä saat. Ei 41 ole vielä niin vanha. Työkaveri sai esikoisensa 42 v ja toisen lapsensa 45 v. Kertooko miehesi miksi hän ei halua toista?

Potkit sitten sen ukon pihalle, ja uusi mies mukaan. Tai kaverimies, joka suostuu muumimukimenetelmään. Miten tämä kamu sitten olisi lapsen elämässä, etteköhän pysty siitä sopimaan.

Kompromissi on hiukan hankala näissä, kun ei puolikasta lasta saa. Entä adoptio?

Ja itselläni on sisarus (pikkuveli), eikä sitä suhdetta saa mistään muualta kuin sisarukselta (biologinen tai ei).

Kysy itseltäsi mitä haluat? Jos todella haluat toista lasta, oletko valmis luopumaan siitä haaveesta. Kadutko myöhemmin? Itse en suostuisi seksiin, jos haluaisin toisen lapsen ja mies ei. En vain pystyisi antautumaan.

Meillä toisinpäin, minä en halua toista. Mies on nyt hiljalleen sopeutunut tähän.

Eikö lapsellasi ole sisaruspuoli, jonka annoit adoptioon?

[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 07:22"]

Jäi sitten lapsemme ilman sisaruksia. Muita keillä mies halunnut vain yhden lapsen?

[/quote]  mitä sinä mieheltä kysyt tuollaisia haluaako vai ei mutta haluaa kuitenkin sua naida. Ainahan voi pilleri pettää hmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm

En ymmärrä miksi jotkut haluaa vain sen yhden... tietysti se kaksi ainakin, ei se elämä niin paljon muutu siitä toisesta, mutta lapselle voi olla hyvin tärkeää elämässä että on edes yksi sisarus.

Meille tuli yksi, sitten toinen haluttiin muutaman vuoden päästä, kolmatta mies vähän mietti mutta ei paljoa, kolmas siis tulossa vaikka toinen on vasta vauva :)

On ne niin ainutlaatuisia, sanoinkin miehelle että pakko sitä on saada vielä yksi meiän yhdistelmä kun nämä niin upeita on! :)

Juuri tätä en ymmärrä. Miksi antaa toisen ihmisen sanella oman elämän merkittävimmät päätökset?

Minä olen hankkinut lapseni yksin, ihan ilman mitään määräilevää idioottimiestä. Saanpa ainakin päättää ihan itse, kuinka monta haluan. Säälin apta ja muita kaltaisiaan, jotka prinsessahäähaaveidensa ja heterounelmansa takia päätyvät elämään koko elämänsä tossukkana.

Eikö tämä ole ammattivalittaja? Ammattivalittajahan ei halunnut lasta, teki sellaisen vain miehen takia, mutta nyt olisi pitänyt saada toinenkin. Hämmentävää.

Kamalia vastauksia! Ihanko tosissanne neuvotte pihtaamaan seksiä, huijaamaan ehkäisyllä tai vaihtamaan miestä?! Että sen yhden lapsen perhe pitäisi rikkoa ja perustaa palstan kammoama uusperhe, vain jotta saisi toisen lapsen. Huh huh naiset!

Meillä mies haluaisi toisen, minä en. Ja mahdoton se on lasta ruveta väkisin tekemään, jos ei ole ollenkaan vauvakuume. Lopullista päätöstä ei ole tehty, sillä haluan pitää ovet avoimena, jos vielä rupeaisi lasta tekemään mieli. Onneksi mies ei painosta, vaikka toinen lapsi hänen hartain toiveensa  onkin.

Meillä on nyt parisuhde katkolla miesystävän kanssa. Itselläni on kaksi jo isoksi kasvanutta lasta, miehellä ei yhtään. Oli puhe että tehtäisi 1-2 lasta miehen kanssa vielä (kummallakin ikää melkoisesti). Nyt mies onkin perunut, taloudellinen tilanne ei kuulemma ole tarpeeksi hyvä? Sanoin että jos en edes yhtä lasta saa niin lähden. Mies on nyt nk. ulkoruokinnassa asiaa miettimässä. Mietin otanko edes takaisin koska suurin syy hänen kanssa oli juuri se että halusi perheen ja on "isämatskua". Mulla ihan vakavissaan aika loppuu, ei voi jäädä vuosiksi odottamaan mitään taantuman loppumisia tmv. paskaa. Mistä näitä naisten ajan tuhlaajia oikein riittää :/