Lue keskustelun säännöt.
Ottakaa kantaa, olenko mä ihan hullu, kun suunittelen
25.08.2006 |
Mä elän todella huonossa suhteessa, emme enää edes nuku yhdessä, itse- ja tappouhkaukset ovat arkipäivää. Mieheni on psyykkisesti sairas. Olen yrittänyt monta kertaa puhumalla saada muutosta, tuntuu että kaikki on turhaa. Mikään ei muutu. Meillä on kaksi lasta, jotka tietenkin kärsivät tilanteesta.
Nyt olen tavannut miehen, joka saa minut tuntemaan taas ihmiseksi, olen valmis elämään hänen kanssaan. Olen suunnitellut jättäväni aivan kaikki taakseni, miehen ja lapset. Kyllä mieheni pystyy lapsista huolehtimaan, he ovat jo sen verran isoja.
Olenko mä ihan järjiltäni, kun tällaista suunnittelen? En jaksaisi ottaa lapsia mukaan, olen niin väsynyt ja rikki ja he joutuisivat aivan uuteen ympäristöön ja tiedän, että siitä tulee vaikeuksia. Olen suunitellut että tämä " muutto" tapahtuisi ensi vuoden puolella, on vielä aikaa miettiä ja pohtia, mitä tekisin. Onko kukaan ollut vastaanlaisessa tilanteessa ja mitä on tehnyt loppujen lopuksi?
Ja sitten en kaipaa kommentteja sävyyn " kuinka äiti voi jättää lapsensa, onpas huono ja kelvoton äiti" ! Ja en todellakaan tiedä vielä voinko ikinä jättää lapsiani.
Kertokaa ajatuksianne
Kommentit (23)
En ole mikään innokas syyllistäjä, mutta täytyy kyllä sanoa, etten nyt ymmärrä tuota suunnitelmaasi ollenkaan! Lähde ja ota lapset kainaloosi, _siinä_ olisi jo paljon enemmän järkeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten voit edes harkita sitä? mene itseesi, kanna vastuusi ja jos lähdet, lähdet lasten kanssa.
Vai onko hän teidän perheen pääasiallinen lastenhoitaja nytkin?
sehän vois vaikka tappaa ne jos päättäisi itsensä tappaa tai jotain!
ota lapset mukaan. varmasti se on heillekin helpompaa. ja lapset varmasti muuttuvat " parenmmiksi" kun ympäristö on turvallinen.
minä muuttaisin HETI sinuna pois sieltä lasten kanssa. TOIMI!! ajattele lapsiasi, olivat he kuinka isoja tahansa.
Mielestäni sinun tulisi poistua talosta hetimiten, lasten kanssa. Muuttaa omaan asuntoon, ei minkään uuden miehen luokse suoraan. Katsella sieltä sitten maailmaa uusin silmin ja jatkaa suhdetta uuteen mieheen, jos niikseen tulee. Ei kannata tarrautua johonkin ihmiseen ja ajatella, että hän pelastaa sinut puolestasi.
Lähde pois miehesi luota, lähteminen on vaikeinta, sen jälkeen kaikki sujuu helposti ja huomaat, että vanha minäsi löytää taas päivävaloon.
Vaatiiko uusi mies, ettet saa ottaa lapsiasi mukaan? Vihjaako, että olisi parempi, jos eivät tulisi? Jos näin, suosittelen, että jätät moisen kasvamaan.
Missään nimessä et voi äitinä (se sinä olet, vaikket aina jaksaisikaan) jättää lapsiasi mielisairalle ja psyykkisesti epätasapainoiselle ihmiselle asumaan.
Voimia oikeaan ratkaisuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitat vain asunnon hakuun ja lähdet ja tietysti otat lapset mukaan. Elät rauhassa lasten kanssa ja samalla seurustelet uuden suhteesi kanssa. Aiot siis vain muuttaa suoraan uuden suhteesi luo? Kyllä minun mielestä aina suhteen jälkeen jokaisen pitäisi asua omillaan ja saada asiat ja ajatukset selviksi ja sitten aloittaa uusi suhden kunnolla.
Jos lapset ovat jo NIIN isoja niin hoida opiskelu- tai muut kämpät heille heidän kanssaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän on parempi mielestäni olla tutussa ympäristössä, koulussa ja saavat säilyttää kaverinsa, kuin että minä nappaisin heidät ihan outoon kaupunkiin ja kouluun, se on minusta vaikeuksien kerjäämistä. ja toinen asia, he eivät halua lähteä mukaani vedoten juuri kavereihin, kouluun ja tuttuun ympäristöön. Te ette tunne miestäni isänä, hän kyllä pärjäisi ja saisinhan minä tapaamisoikeuden, joten voisin hieman vahtia tilannetta.
ap
Nyt haet vuokra asuntoa sinulle ja lapsillesi tai laitat miehen pihalle.
Kamalaa ajatella että lapset joutuisivat kärsimään isänsä toilailuista nyt yksin kun sinä et olisi siellä. Lapset mukaan, voit näin antaa heille paremman elämä, muutat sitten lapsiesi kanssa asumaan tai heidän kanssaan uuden mies ystävän luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on klamydia. Voiko se aiheuttaa ongelmia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset tottuu uusiin kavereihin ja kouluun. Selitä lapsillesi tilanne. Etkö voisi muuttaa niin että koulu ja kaveri yhteydet pitää tai sitten mies pihalle.
Tarvitsette kummatkin miehesi ja sinä apua. Ota yhteyttä vaikka perheneuvolaan tai psykiatriin.
Et voi missään nimessä jättää lapsia psyykkisesti sairaalle ihmiselle.
Ajattele nyt vähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä ei valitettavasti ole provo. työn takia en voi heti lähteä, tämä on pikku maalaispaikka, en ikinä jäisi tänne enää eron jälkeen.
ap
Mutta tässä tilanteessa en jättäisi lapsia miehelle, jonka ongelmat ihan varmasti kärjistyvät vaimon lähdettyä...ja vielä toisen miehen mukaan! Se ei ole miehelle helppo pala ja seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
järkevämmältä kuulosta se, että moinen käytös on aina epäsopivaa. Avioero on yleisestiottaen hieman eri homma, kuin karkaaminen perheen luota uuden kumppanin kainaloon haavoja nuolemaan.
" tule takaisin tai tapan lapset" .
Luuletko ettei miehesi uhkaile varsinkin kun suoraa muutat uuden miehen luo. hän tajuaa että häntä on petetty mikä aiheuttaa suurempaa vihaa. no, pääset hyvällä tuurilla sekä miehestä ja lapsista. eihän tuon tarvi kuin tuikata talo tuleen itsensä ja lasten kera. vai.
jos olet tosissasi, olet sairas ihminen. hanki apua.
Mutta entäpä jos se on ainoa tapa millä mä jään henkiin, millä mä jaksan? Kun aikaa menee ja saan itseni taas kokoon, asiaa voi ajatella uudestaan, jos siihen on tarvetta.
ap
Mutta en jaksa enää väitellä asiasta, kun ette usko. Ette te elä tässä tilanteessa ja hyvä niin, pikkuisen empatiaa olisi ollut paikallaan ja halitkin olisivat auttaneet tosi paljon!
Mutta mä lopetan nyt tähän, taas tuli todistetuksi, ettei täältä mitään heru, kun on todella vaikea tilanne. Ja olen ihan varma, etten ole ensimmäinen enkä viimeinenkään, kuka tällaisia pohtii ja suunnittelee.
ap
Sun on ajateltava lastesi hyvinvointia, kun olet ne maailmaan saattanut. Voimia sinulle todella vaikeiden asioiden edessä! Ajattele lastesi parasta!