Diilinmetsästäjät asuntokaupoilla

Myin keväällä asuntoni, ja koska esittelin asuntoa itse, jouduin tapaamaan kaikenlaista porukkaa näytöillä. Suurin osa oli fiksuja, mut joukossa oli muutama ihmistyyppi, jotka pistivät ärsyttämään.

Oma lukunsa on epäolennaisuuksiin takertuvat "en tykkää seinän väristä"-tyypit, mutta eniten ehkä ärsytti "löytöjen metsästäjät".

Tällä tarkoitan porukkaa, joka yrittää tehdä hyvän löydön, ts. asunnon, jonka omistaja syystä tai toisesta myy halvemmalla kuin todellinen markkinahinta/arvo. Ilmeisesti tässä on taustalla, että halutaan itse hyötyä myöhemmin?

Itse tein paljon taustatutkimusta hintapyyntöä varten - kysyin useilta välittäjiltä, tutkin toteutuneet myyntihinnat ja mm. kysyin remppafirmoilta valmiiksi arvioita pintaremontin hinnasta.
Hintapyyntö oli hieman alhaisempi kuin alueen keskitaso, koska olin huomioinut asunnon kunnon (pintaremppaa tarvitseva).

Silti jotkut tekivät todella matalan tarjouksen, joka ei ollut millään lailla linjassa alueen hintatasoon. Yksikin tällainen tarjoaja tosin nosti lopulta reilusti tarjoustaan, mutta päätin myydä toiselle, koska alkoi ärsyttämään tuo asenne.

Miksi ihmeessä myyjän pitäisi myydä asuntonsa pilkkahintaan?

Toinen näytöllä kävijä puolestaan haukkui tarjouskauppa-käytännön täysin (oli toinen kohde, omaani en siis myynyt tarjouskaupalla).
Kuulemma tarjouskaupassa petetään ostajaa, kun laitetaan alhainen lähtöhinta, mutta ei kuitenkaan suostuta myymään halvalla.

Anteeksi, mutta miksi pitäisikään myydä halvalla?

Onneksi löytyi realistisia ostajia, ja sain myytyä asunnon hyvään hintaan joka oli täysin reilu molemmille osapuolille.

Tämä nyt oli vaan tällainen avautuminen.