Onko teidän vaaleat suomipojat löytäneen puolisoa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kielitaitoinen suomalainen mies/poika löytää kumppanin ulkomailta, kun vaan rohkeasti lähtee etsimään. Vaaleuskin on useimmissa maissa eksoottista ja siten plussaa.

Jaa. Minä en ole kyllä löytänyt;D Vaalea, pitkä ja ruma. Olen KTM, puhun kuutta kieltä sujuvasti ja asunut viidessä eri maassa. 

M34

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla normaalitilanne tänä päivänä, että 22-30v mies ei ole koskaan seurustellut ja että naiskokemuksia on minimaalisesti tai ei yhtään. Feminismi/netti pilas naiset ja porno/netti miehet.

Nykyään onkin n tyypillisemoää, että nuorten, niin poikien kuin tyttöjenkin, kaveripiireihin kuuluu niin tyttöjä kuin poikia. Tällöin nuoret kasvaa normaaleiksi suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen eikä siinä toisessa sukupuolesta ole mitään ihmeellistä sitä kuten nepsyjen palstaulien mielestä on. Tällöin myös normaalien ihmissuhteiden rakentaminen on helpompaa Toista se on niillä, jotka on nuoruutensa hakanneet konsoli tai tietsikkapelejä 24/7 huutaen kill, kill, kill..

Noin vakavasti puhuen:

yksi sellainen asia, mikä on kokenut mielestäni arvonnousun on vaaleahiuksinen mies (blondi, tuhkanharmaa, vaal.ruskea, maantienvärinen).

Ennen muinoin (olen syntynyt 60-luvulla) tummatukkaiset ja -silmäiset olivat eksotiikkaa ja harvinaisuuksia ja niitä ihailtiin. Miesfilmitähden piti olla tummahiuksinen, vaaleat olivat harvinaisempia. 

Noh, nyt on tummatukkaisia ja tummasilmäisiä niin paljon, että eksotiikka on kaikonnut ja tumma väritys kokenut pahanlaisen inflaation. Kyllä sitä katsoo nykyään ihan toisella tapaa vaaleita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kielitaitoinen suomalainen mies/poika löytää kumppanin ulkomailta, kun vaan rohkeasti lähtee etsimään. Vaaleuskin on useimmissa maissa eksoottista ja siten plussaa.

Mikäli on samanlainen tuppusuu jurottaja siellä ulkomailla kuten kotimaassakin niin taatusti ei löydy kumppania tai seuraa mistään. Muualla maailmassa arvostetaan sivistyneitä käytöstapoja ja kykyä keskustella vielä enemmän kuin täällä Suomessa.

Kumpikaan ei ole vielä naimisissa, toinen on sanonut, että on puhunut aiheesta tyttöystävänsä kanssa. Toinen on seurustellut rippikouluikäisestä asti pitempiä ja lyhyempiä aikoja ja kaikki suhteet ovat tulleet tyttöjen aloitteesta. Kyllä naiset ovat aina tienneet, että pitää itse olla aktiivinen, jos jonkun tietyn haluaa. Vuosikymmeniä sitten naisen aktiivisuus ei ole ollut soveliasta, mutta siihenkin on keinot olleet.

Pidän itseäni feministinä ja olen opettanut pojat siihen, että koti ei ole kenenkään hotelli. Taidoista on ollut apua parisuhteissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla normaalitilanne tänä päivänä, että 22-30v mies ei ole koskaan seurustellut ja että naiskokemuksia on minimaalisesti tai ei yhtään. Feminismi/netti pilas naiset ja porno/netti miehet.

Nykyään onkin n tyypillisemoää, että nuorten, niin poikien kuin tyttöjenkin, kaveripiireihin kuuluu niin tyttöjä kuin poikia. Tällöin nuoret kasvaa normaaleiksi suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen eikä siinä toisessa sukupuolesta ole mitään ihmeellistä sitä kuten nepsyjen palstaulien mielestä on. Tällöin myös normaalien ihmissuhteiden rakentaminen on helpompaa Toista se on niillä, jotka on nuoruutensa hakanneet konsoli tai tietsikkapelejä 24/7 huutaen kill, kill, kill..

Tämä. Sillä on ihan hirveän paljon merkitystä, että näkee naisen ihmisenä eikä tissiparina tai plluna.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Molemmat ovat sosiaalisia ja heillä on harrastuksia ja kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Mitä sillä kaveripiirillä tekee kun se vaihtuu kokoajan muutenkin. Yläasteelta lukioon vaihtuu kaverit, lukion jälkeen lähtee opiskelemaan ja taas vaihtuu kaverit. Opiskelujen jälkeen kaikki muuttaa työn perässä milloin mihinkin ja taas pitää hankkia uusi kaveripiiri. Ja nykyään samassa työpaikassa pysytään se 2 vuotta, jonka jälkeen vaihdetaan työpaikkaa ja kenties myös paikkakuntaa tai jopa maata. Nykymaailma on yhtä paikasta toiseen muuttamista ja se on väsyttävää hankkia joka vuosi uusi kaveripiiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla normaalitilanne tänä päivänä, että 22-30v mies ei ole koskaan seurustellut ja että naiskokemuksia on minimaalisesti tai ei yhtään. Feminismi/netti pilas naiset ja porno/netti miehet.

Nykyään onkin n tyypillisemoää, että nuorten, niin poikien kuin tyttöjenkin, kaveripiireihin kuuluu niin tyttöjä kuin poikia. Tällöin nuoret kasvaa normaaleiksi suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen eikä siinä toisessa sukupuolesta ole mitään ihmeellistä sitä kuten nepsyjen palstaulien mielestä on. Tällöin myös normaalien ihmissuhteiden rakentaminen on helpompaa Toista se on niillä, jotka on nuoruutensa hakanneet konsoli tai tietsikkapelejä 24/7 huutaen kill, kill, kill..

Tämä. Sillä on ihan hirveän paljon merkitystä, että näkee naisen ihmisenä eikä tissiparina tai plluna.

Itse juttelen naisille kyllä ihan samalla tavalla kuin miehille. Mukavia keskusteluja elämästä, yhteiskunnasta, elokuvista ja vaikka mistä. Noh, käteen ei ole koskaan jäänyt käteen mitään muuta kuin kaverikortti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla normaalitilanne tänä päivänä, että 22-30v mies ei ole koskaan seurustellut ja että naiskokemuksia on minimaalisesti tai ei yhtään. Feminismi/netti pilas naiset ja porno/netti miehet.

Nykyään onkin n tyypillisemoää, että nuorten, niin poikien kuin tyttöjenkin, kaveripiireihin kuuluu niin tyttöjä kuin poikia. Tällöin nuoret kasvaa normaaleiksi suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen eikä siinä toisessa sukupuolesta ole mitään ihmeellistä sitä kuten nepsyjen palstaulien mielestä on. Tällöin myös normaalien ihmissuhteiden rakentaminen on helpompaa Toista se on niillä, jotka on nuoruutensa hakanneet konsoli tai tietsikkapelejä 24/7 huutaen kill, kill, kill..

Tämä. Sillä on ihan hirveän paljon merkitystä, että näkee naisen ihmisenä eikä tissiparina tai plluna.

Itse juttelen naisille kyllä ihan samalla tavalla kuin miehille. Mukavia keskusteluja elämästä, yhteiskunnasta, elokuvista ja vaikka mistä. Noh, käteen ei ole koskaan jäänyt käteen mitään muuta kuin kaverikortti.

Sinulla on kuitenkin kontakteja naisiin. On kavereita, kavereiden kavereita, miespuolisten ystävien siskoja ja heidän kavereita. Itsekin löysin miehen, joka sanoi, että hänestä tykkäävät lähinnä kaikkien äidit. No, tykkäsi yksi nuorempikin. Vai etsitkö itse enemmän määrää kuin yhtä sopivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Mitä sillä kaveripiirillä tekee kun se vaihtuu kokoajan muutenkin. Yläasteelta lukioon vaihtuu kaverit, lukion jälkeen lähtee opiskelemaan ja taas vaihtuu kaverit. Opiskelujen jälkeen kaikki muuttaa työn perässä milloin mihinkin ja taas pitää hankkia uusi kaveripiiri. Ja nykyään samassa työpaikassa pysytään se 2 vuotta, jonka jälkeen vaihdetaan työpaikkaa ja kenties myös paikkakuntaa tai jopa maata. Nykymaailma on yhtä paikasta toiseen muuttamista ja se on väsyttävää hankkia joka vuosi uusi kaveripiiri.

Kaveruutta voi ylläpitää vaikka ei IR oltaisi kokoajan tekemässä samoja asioita. Omalla esikoisellani on kaksi hyvää ystävää. Tutustuivat tarhassa. Menivät samaan eskariin ja samalle luokalle peruskouluun. Peruskoulun jälkeen yksi meni lukioon, yksi suorittamaan kaksoustutkintoa ja yksi amikseen. Amistyypoi on reissutöissä, yot meni AMKiin eri paikkakunnille. Nyt kolmekymppisenä kaksi asuu taas omissa kodeissaan täällä kotipaikkakunnullaan ja yksi maakuntakeskuksrssa. Yhdellä on perhettä kaksi muuta ovat seurustelleet ja eronneet. Kaikesta huolimatta yhteys on kokoajan säilynyt. Viettävät yhteisiä saunailtoja , pitävät remppatalkoita milloin kenenkin luonna. Pikkupoikana rakentelivat mäkiautoja ja majoja ja myöhemmin rassailivat mopoja yhdessä. Nykyisin aikuisina puuhailevat autoprojekteissa tai ajelevat moottoripyörillä. On ihan ihmisen oma vika mikälii ei saa luotua ja ylläpidettävä edes pysyviä ystävyyssuhteita. Miten sellainen pystyisi sitten parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Mitä sillä kaveripiirillä tekee kun se vaihtuu kokoajan muutenkin. Yläasteelta lukioon vaihtuu kaverit, lukion jälkeen lähtee opiskelemaan ja taas vaihtuu kaverit. Opiskelujen jälkeen kaikki muuttaa työn perässä milloin mihinkin ja taas pitää hankkia uusi kaveripiiri. Ja nykyään samassa työpaikassa pysytään se 2 vuotta, jonka jälkeen vaihdetaan työpaikkaa ja kenties myös paikkakuntaa tai jopa maata. Nykymaailma on yhtä paikasta toiseen muuttamista ja se on väsyttävää hankkia joka vuosi uusi kaveripiiri.

Kaveruutta voi ylläpitää vaikka ei IR oltaisi kokoajan tekemässä samoja asioita. Omalla esikoisellani on kaksi hyvää ystävää. Tutustuivat tarhassa. Menivät samaan eskariin ja samalle luokalle peruskouluun. Peruskoulun jälkeen yksi meni lukioon, yksi suorittamaan kaksoustutkintoa ja yksi amikseen. Amistyypoi on reissutöissä, yot meni AMKiin eri paikkakunnille. Nyt kolmekymppisenä kaksi asuu taas omissa kodeissaan täällä kotipaikkakunnullaan ja yksi maakuntakeskuksrssa. Yhdellä on perhettä kaksi muuta ovat seurustelleet ja eronneet. Kaikesta huolimatta yhteys on kokoajan säilynyt. Viettävät yhteisiä saunailtoja , pitävät remppatalkoita milloin kenenkin luonna. Pikkupoikana rakentelivat mäkiautoja ja majoja ja myöhemmin rassailivat mopoja yhdessä. Nykyisin aikuisina puuhailevat autoprojekteissa tai ajelevat moottoripyörillä. On ihan ihmisen oma vika mikälii ei saa luotua ja ylläpidettävä edes pysyviä ystävyyssuhteita. Miten sellainen pystyisi sitten parisuhteeseen.

No aika harva voi muuttaa takaisin omalle kotikunnalleen, koska ei siellä pellon keskellä ole töitä. Lapsuuden kaverit ja opiskelukaverit asuvat kaikki satojen tai tuhansien kilometrien päässä. Ennen koronaa kävin yhtä morjestamassa Lontoossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi poikaa, toinen tumma ja toinen blondi. Molemmat vajaa kolmekymppisiä eivätkä ole seurustelleet koskaan.

Ja tästä voi kasvattaja syyttää itseään. Lapset varsinkin pojat pitää pienestä pitäen kasvattaa sosiaaliseksi kuten koiranpennut. Altistaa uusille tilanteelle ja opettaa vuorovaikutustaidot. Kannattaa kannustaa harrastuksiin ja auttaa saamaan kaveripiiri.

Mitä sillä kaveripiirillä tekee kun se vaihtuu kokoajan muutenkin. Yläasteelta lukioon vaihtuu kaverit, lukion jälkeen lähtee opiskelemaan ja taas vaihtuu kaverit. Opiskelujen jälkeen kaikki muuttaa työn perässä milloin mihinkin ja taas pitää hankkia uusi kaveripiiri. Ja nykyään samassa työpaikassa pysytään se 2 vuotta, jonka jälkeen vaihdetaan työpaikkaa ja kenties myös paikkakuntaa tai jopa maata. Nykymaailma on yhtä paikasta toiseen muuttamista ja se on väsyttävää hankkia joka vuosi uusi kaveripiiri.

Kaveruutta voi ylläpitää vaikka ei IR oltaisi kokoajan tekemässä samoja asioita. Omalla esikoisellani on kaksi hyvää ystävää. Tutustuivat tarhassa. Menivät samaan eskariin ja samalle luokalle peruskouluun. Peruskoulun jälkeen yksi meni lukioon, yksi suorittamaan kaksoustutkintoa ja yksi amikseen. Amistyypoi on reissutöissä, yot meni AMKiin eri paikkakunnille. Nyt kolmekymppisenä kaksi asuu taas omissa kodeissaan täällä kotipaikkakunnullaan ja yksi maakuntakeskuksrssa. Yhdellä on perhettä kaksi muuta ovat seurustelleet ja eronneet. Kaikesta huolimatta yhteys on kokoajan säilynyt. Viettävät yhteisiä saunailtoja , pitävät remppatalkoita milloin kenenkin luonna. Pikkupoikana rakentelivat mäkiautoja ja majoja ja myöhemmin rassailivat mopoja yhdessä. Nykyisin aikuisina puuhailevat autoprojekteissa tai ajelevat moottoripyörillä. On ihan ihmisen oma vika mikälii ei saa luotua ja ylläpidettävä edes pysyviä ystävyyssuhteita. Miten sellainen pystyisi sitten parisuhteeseen.

No aika harva voi muuttaa takaisin omalle kotikunnalleen, koska ei siellä pellon keskellä ole töitä. Lapsuuden kaverit ja opiskelukaverit asuvat kaikki satojen tai tuhansien kilometrien päässä. Ennen koronaa kävin yhtä morjestamassa Lontoossa.

Emme asu pellon keskellä vaan länsirannikolla. Täältä löytyy teknisen alan työpaikkoja hyvin.ja etäisyydet ovat lyhyitä. Amis kaveri käy viikot reissutöissä 300 km pohjoisempana. Firma maksaa matkat ja vapaitakin kertyy. Omistaa talon täältä. Oma lapsi käy naapurikaupungissa töissä .Kolmas kaveri asuu ja työskentelee 100 km päässä. On ihan ihmisestä itsestä kiinni onko valmis näkemään vaivaa yhteyden säilyttämiseen.

Lienee sattumaa?

Vaalealla, vaatimattoman näköisellä (eli ei millään mittapuulla komealla) ja ujolla sukulaismiehelläni on vaimo ja lapsia, mies siis -92 syntynyt.

Samoin tuon miehen -01 syntyneellä, tavallisen näköisellä, hiljaisella ja vaalealla pikkuveljelläkin on tyttöystävä, jonka kanssa ollut yhdessä jo pari vuotta.

Ujojen raittiiden miesten kannattaa suunnata ulkomaille etsimään kumppania. Vaaleuskin on monessa maassa eksoottista ja siten etu. Naisetkin osaavat käyttäytyä eikä heitä tervehtiessä vastaus ole "painu v_ttuun!"

Suomalainen mies on ahdingossa! Nyt suomalaisten miesten linnakkeen on valtaamassa nainen joka on RKPn myyrä!

Vierailija kirjoitti:

Ujojen raittiiden miesten kannattaa suunnata ulkomaille etsimään kumppania. Vaaleuskin on monessa maassa eksoottista ja siten etu. Naisetkin osaavat käyttäytyä eikä heitä tervehtiessä vastaus ole "painu v_ttuun!"

Edelleenkin, jätä teinit rauhaan. Olet niille täysin yli-ikäinen niin kuin näkyy.

Onko miehen vika, jos aikuiset suomalaiset naiset käyttäytyvät kuin teinit?

Vierailija kirjoitti:

Onko miehen vika, jos aikuiset suomalaiset naiset käyttäytyvät kuin teinit?

Jos sulle sanotaan jatkuvasti peinu veehen teet jotain todella pahasti pieleen. FAKTA. Voit valittaa vaikka maailman tappiin suomalaisista naisista mutta vastaus löytyy peilistä.