Lue keskustelun säännöt.
Mihin vapaasti virtaavan kosken energia "hukkuu"? Esim. Imatrankosken voimala tuottaa melken 200 MW (vrt. Loviisan yksi ydinreaktori 500 MW) eli
16.07.2021 |
kyseessä on mieletön määrä energiaa.
Kun koski virtaa vapaana, mitä tälle energialle tapahtuu? Lämpeneekö vesi kuohuessaan tms?
Kommentit (43)
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiketi imatran seudun sähkö myy tätä energiaa.ihanko oisin näin lukenut jostain.tämä ei ole varma tieto.
Niipa kirjoitti:
Kaiketi imatran seudun sähkö myy tätä energiaa.ihanko oisin näin lukenut jostain.tämä ei ole varma tieto.
Öh, kysymys koskikin sitä, että jos voimalan tilalla olisi vapaa koski se sama energiamäärä vapautuisi johonkin, mutta mihin.
Sinähän siellä sähkäö tuhlaat, kun tänne kirjoittelet. Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Eli väitätkö, että veden nopeus jää suuremmaksi vapaan kosken jälkeen? Ja koko 200 MW:n energia jää siihen vesimassan nopeuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niipa kirjoitti:
Kaiketi imatran seudun sähkö myy tätä energiaa.ihanko oisin näin lukenut jostain.tämä ei ole varma tieto.
Öh, kysymys koskikin sitä, että jos voimalan tilalla olisi vapaa koski se sama energiamäärä vapautuisi johonkin, mutta mihin.
Se vapautuisi liike-energiaksi. Vapaasti virtaavissa koskissa ja joissa on aika kova voima.
Liike-energia muuttuu lämmöksi. Asteina muutos on olemattoman pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Eli väitätkö, että veden nopeus jää suuremmaksi vapaan kosken jälkeen? Ja koko 200 MW:n energia jää siihen vesimassan nopeuteen?
Energian määrä maailmassa ei muutu, se vain vaihtaa muotoaan. kineetisestäenergiasta tulee potentiaalienergiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niipa kirjoitti:
Kaiketi imatran seudun sähkö myy tätä energiaa.ihanko oisin näin lukenut jostain.tämä ei ole varma tieto.
Öh, kysymys koskikin sitä, että jos voimalan tilalla olisi vapaa koski se sama energiamäärä vapautuisi johonkin, mutta mihin.
Se vapautuisi liike-energiaksi. Vapaasti virtaavissa koskissa ja joissa on aika kova voima.
Liikkuuhan se vesi voimalassakin, vaikka siitä on otettu 200 MW energiaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Eli väitätkö, että veden nopeus jää suuremmaksi vapaan kosken jälkeen? Ja koko 200 MW:n energia jää siihen vesimassan nopeuteen?
Energian määrä maailmassa ei muutu, se vain vaihtaa muotoaan. kineetisestäenergiasta tulee potentiaalienergiaa.
Niin mutta pointti on tässä se, että jos laitat voimalan/kosken kohdalle mustan laatikon ja tarkastelet tilannetta ennen ja jälkeen, niin näetkö eron? Liikkuuko järvessä se vesi hitaammin, joka on tullut voimalan läpi, koska siitä on viety 200 MW tehoa pois?
Pallo vierii mäkeä alas. Ensin potentiaalienergia muuttuu kineettiseksi energiaksi, mutta koko ajan kineettistä energiaa muuttuu kitkan vaikutuksesta lämpöenergiaksi. Tasaiselle päästyään pallon sijainnilla ei ole potentiaalienergiaa suhteessa tasaiseen pintaan, joten liike-energia muuttuu lämpöenergiaksi ja lopulta pallo pysähtyy. Sama koskessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Eli väitätkö, että veden nopeus jää suuremmaksi vapaan kosken jälkeen? Ja koko 200 MW:n energia jää siihen vesimassan nopeuteen?
En ole psykiatri, mutta myös heikoilla voimilla, kuten maan vetovoimalla on vaikutuksensa tähän, siinä missä myös pohjassa olevilla kivilläkin. Virtausta hidastaa siis pohjan muodot, joka varmasti muuttaa energian myös kineettiseksi kivien liikkeeksi tai lämmöksi kivien kulumisen kautta. Vetovoima taas on alaspäin suuntautuva, joka sekin osaltaan hidastaa virtauksen nopeutta sivuttaissuunnassa. Vesimassojen lämpenemistä tuollaisessa ympäristössä en osaa kommentoida, mutta aina kun molekyylit kolhivat toisiaan se vapauttaa energiaa.
Olisiko täällä oikeaa fyysikkoa paikalla, joka voisi varmistaa asian? Onko niin, että osa energiasta muuttuu lämmöksi, kun koski kuohuilee ja hankaa kiviä tms. vasten? Ja osa muuttuu liike-energiaksi niin, että vapaan kosken läpi tullut vesi virtaa siellä alapuolen järvessä nopeammin? Missä suhteessä energia sitten menee näihin kahteen ja meneekö vielä johonkin muuhunkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saataisiinko afrikasta joku asiantuntija selittämään tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kineettisenä energiana etenee kohti merta
Eli väitätkö, että veden nopeus jää suuremmaksi vapaan kosken jälkeen? Ja koko 200 MW:n energia jää siihen vesimassan nopeuteen?
Energian määrä maailmassa ei muutu, se vain vaihtaa muotoaan. kineetisestäenergiasta tulee potentiaalienergiaa.
Niin mutta pointti on tässä se, että jos laitat voimalan/kosken kohdalle mustan laatikon ja tarkastelet tilannetta ennen ja jälkeen, niin näetkö eron? Liikkuuko järvessä se vesi hitaammin, joka on tullut voimalan läpi, koska siitä on viety 200 MW tehoa pois?
Liikkuu hitaammin ja se näkyy oikeastaan veden "vähenemisenä"...
Vierailija kirjoitti:
Pallo vierii mäkeä alas. Ensin potentiaalienergia muuttuu kineettiseksi energiaksi, mutta koko ajan kineettistä energiaa muuttuu kitkan vaikutuksesta lämpöenergiaksi. Tasaiselle päästyään pallon sijainnilla ei ole potentiaalienergiaa suhteessa tasaiseen pintaan, joten liike-energia muuttuu lämpöenergiaksi ja lopulta pallo pysähtyy. Sama koskessa.
Mutta mielestäni tämän kysymyksen pointti on se, että mikä ero on koskella ja voimalalla, kun ulkopuolelta tarkastelulta vedelle käy niissä samalla tavalla: se tulee ylemmästä järvestä alempaan ja jatkaa matkaansa. Mutta voimala ottaa siitä 200 MW sähköä, joka menee koskessa johonkin muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niipa kirjoitti:
Kaiketi imatran seudun sähkö myy tätä energiaa.ihanko oisin näin lukenut jostain.tämä ei ole varma tieto.
Öh, kysymys koskikin sitä, että jos voimalan tilalla olisi vapaa koski se sama energiamäärä vapautuisi johonkin, mutta mihin.
Se vapautuisi liike-energiaksi. Vapaasti virtaavissa koskissa ja joissa on aika kova voima.
Liikkuuhan se vesi voimalassakin, vaikka siitä on otettu 200 MW energiaa pois.
Aika paljon hitaammin. Lisäksi voimalathan rakennetaan yleensä paikkoihin, joissa on luontaista korkeuseroa, joten potentilaalienergiaa vapautuu taas liike-energiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko täällä oikeaa fyysikkoa paikalla, joka voisi varmistaa asian? Onko niin, että osa energiasta muuttuu lämmöksi, kun koski kuohuilee ja hankaa kiviä tms. vasten? Ja osa muuttuu liike-energiaksi niin, että vapaan kosken läpi tullut vesi virtaa siellä alapuolen järvessä nopeammin? Missä suhteessä energia sitten menee näihin kahteen ja meneekö vielä johonkin muuhunkin?
Kitkaa, eli sitä hankailua, ei ole ilman kahden pinnan välistä liikettä. Kyllä, heti kun vesi liikkuu suhteessa pohjaan (kiviin tms.) niin kitka muuttaa liike-energiaa lämmöksi. Vesimolekyylit myös "törmäilevät" toisiinsa ja siinäkin syntyy lämpöä. Syntyy siinä ääntäkin, mutta se taas on ilman molekyylien liikettä, ja nekin "törmäilevät" toisiinsa ja synnyttävät lämpöä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko täällä oikeaa fyysikkoa paikalla, joka voisi varmistaa asian? Onko niin, että osa energiasta muuttuu lämmöksi, kun koski kuohuilee ja hankaa kiviä tms. vasten? Ja osa muuttuu liike-energiaksi niin, että vapaan kosken läpi tullut vesi virtaa siellä alapuolen järvessä nopeammin? Missä suhteessä energia sitten menee näihin kahteen ja meneekö vielä johonkin muuhunkin?
No ei tämän ymmärtääkseen tarvitse mikään fyysikko olla. Fysiikan energiansäilymislaki on ihan peruskouluasiaa
Hyvä kysymys. Tietääkö joku lämpiääkö vesi siinä ja jos ei niin miksi? Vai karkaako energia mölinään? Lämpiävätkö ne kivet joihin vesi törmää?