Olemme eroamassa, miten se käykään ihan sivullisten tunteisiin.
Oikeasti, mitä se kenellekään kuuluu. No meidän aikuisille lapsille ehkä vähän.
Esimerkkejä alla:
-Tajuatko kuinka hyvän miehen päästät menemään. Toki, se on hyvä varmaan jollekin muulle.
-Noin pitkän liiton jälkeen, kannattaako ero. Kyllä, nyt on viime hetket hankkia oma elämä.
-Ettehän te edes riitele. No kun ei kiinnosta edes riidellä.
-Mitä me voitais tehdä(tuttavapariskunta). Ihan vaan olla puuttumatta muiden asioihin.
Kommentit (78)
onnellinen ex kirjoitti:
Kokemusta ihan samanlaisesta.. Erosta aikaa jo kohta 2v ja kaikilla oli hirveesti mielipiteitä siitä mitä pitäis tehdä vaikka itse olin täysin varma - ja olen edelleen.
Kuulin kaikki nämä klassikot:
-mieti kunnolla, sinua alkaa kaduttaa jos teet hätiköityjä päätöksiä
-oletko varma että haluat heittää kaiken yhteisen rakennetun elämän pois
-miten lapset? haluatko että joutuvat elämään rikkinäisessä kodissa
-tulet joutumaan todella tiukille rahallisesti
-turha hypätä mihinkään uuteen suhteeseen, jäät vain kuitenkin yksin
Myös kaikki yhteiset kaverit (yhtä lukuunottamatta) on katkaissut välit sekä miehen perhe ei ole yhteydessä edes lapsiin. Hohhoi.
Miehen perhe eu yhteydessä edes lapsiin? Eikö mies vie lapsia tapaamaan sukuaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avaudut jollekin erostasi, on aivan normaalia, että kuulija kommentoi jotakin. Miksi tällaista ihmetellään yleensäkään?
Nytkin avauduit meille ja kommenttini on, että oletko nyt harkinnut tarkkaan, kohta voi olla myöhäistä?
Miksi maailmassa sinä jonkun toisen eroon sotkeudut? Ei naiset eroa pitkistä suhteista hetken mielijohteesta ja harkitsematta, yleensä vuosia on yritetty kestää lasten vuoksi ja parantaa tilannetta, ja usein avioliitto on pitkittynyt liikaakin. Jos jotakin kadutaan, se on se, ettei erottu ajoissa.
Noin varmaan sanoisin kaikille, joiden ongelmista en tietäisi ja ero tulisi yllätyksenä.
Se on KESKUSTELUA ja tapa reagoida.
Olisiko susta parempi että kuulija sanoisi "Aha" ja vaihtaisi puheenaihetta?
Kyllä, aha on parempi kuin neuvomaan alkaminen. Puheenaihetta ei tarvitse muuttaa, ehkä erosta kertova haluaa jatkaa juttua. tai sitten ei.
Oletko yleensä kaikissa sun keskusteluissa yhtä herkillä ja määräät sanat keskustelukumppanin suuhun?
Alatko sinä aina neuvomaan ihmisiä vaikka he eivät kysy sinulta neuvoja? Katsot olevasi pätevä siihen?
Mitä neuvomista on kysyä, onko keskustelija ihan tosissaan aikeissaan. Varmistan samalla olenko kuullut tai ymmärtänyt asian jotenkin väärin.
Ei kannata avautua henkilökohtaisista asioista, jos ei oikeasti halua niistä puhua.
Sekin on törppö kysymys, ei ero ole mikään vitsi, ja pesee korvansa jos kuulee koko ajan väärin. Mutta se mihin minä kommentoin oli se "oletko miettinyt että voi kaduttaa"- tyhmyys. Sehän kertoo, että kommentoija pitää eroajaa imbesillinä, joka ei edes ole tajunnut miettiä asiaa kunnolla.
Oikeasti lapsiperheessä naiset on taatusti harkinneet asian tarkkaan, mies saattaa lähteä vieraan hameen perään hetken mielijohteestakin.
Ei ole avautumista kertoa fakta, että erotaan. Ulkopuolisen on hyvin törppöä kyseenalaistaa kenenkään eroa, toisten suhteista ei ulkopuoliset koskaan tiedä millaisia ne suhteet todella on.
Olen kanssasi eri mieltä ja sekös sua harmittaa.
Pidä asiasi omana tietonasi, jos et kerta ole valmis keskustelemaan. Nykypäivänä ei voi tosiaankaan olla varma, että kertoja ei ole vaikkapa psykoosissa ja juttele omiaan. Pidän eroajia aika imbesilleinä, elämän tärkeimmissä päätöksissä ei ole varaa erehtyä tai on aika huithapeli.
Uskon karmaan tai vastaavaan. Saattaapa olla että joudut muuttamaan mielipiteitäsi.
Tuo jäppinen ei eroa, koska ei pääse naimisiin sitä ensimmäistäkään kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avaudut jollekin erostasi, on aivan normaalia, että kuulija kommentoi jotakin. Miksi tällaista ihmetellään yleensäkään?
Nytkin avauduit meille ja kommenttini on, että oletko nyt harkinnut tarkkaan, kohta voi olla myöhäistä?
Miksi maailmassa sinä jonkun toisen eroon sotkeudut? Ei naiset eroa pitkistä suhteista hetken mielijohteesta ja harkitsematta, yleensä vuosia on yritetty kestää lasten vuoksi ja parantaa tilannetta, ja usein avioliitto on pitkittynyt liikaakin. Jos jotakin kadutaan, se on se, ettei erottu ajoissa.
Noin varmaan sanoisin kaikille, joiden ongelmista en tietäisi ja ero tulisi yllätyksenä.
Se on KESKUSTELUA ja tapa reagoida.
Olisiko susta parempi että kuulija sanoisi "Aha" ja vaihtaisi puheenaihetta?
No mitä jos sanoisit, että no harmi ettei liitto kestänyt ja joudutte nyt eroamaan jne...
Ihan samaa skeidaa lässymmässä muodossa. Oletko varma tai olen pahoillani, ettei kestänyt. Mitä oikeesti voi sanoa, jos naapuri alkaa avautumaan henkilökohtaisista asioista? Ap on ollut tahditon, kun asia ei muille kerta kuulu.
"Oletko varma" tai "Olen pahoillani". Onhan niillä nyt aivan eri merkitys.
Ei se ymmärrä. Niin äkkiä tuli toisessa viestissä esiin ne oletetut eroajien mt-ongelmat, että olisiko projisointia.
Sitten osa ihmisistä valittaa yksinäisyyttä ja sitä, ettei kukaan kaipaa heidän seuraansa. No noilla sosiaalisilla taidoilla, onko ihme. Ellei erota mikä on pahoittelu ja mikä kritiikkiä, hankalaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassikko mun mutsilta: miten jätit sen miehen, vaikka se oli niin pitkä?
Siis ihan oikeasti, ei tapahtunut Porvoossa.
Olihan mies pitkä, olipa vaan kaikki koulut kesken jättänyt tyhjäntoimittaja, jota kai olisi pitänyt katsella, kun se oli niin pitkä.
Ihmiset on outoja.
Mä vein joskus poikaystävän ekaa kertaa vanhempien luo "näytille". Olimme parikymppisiä. Istuimme äidin kanssa keittiössä kahvia juomassa kun paikalle saapui humalainen isäni. Hän kätteli poikaystävää, vilkaisi minua ja sanoi poikaystävälle: "Kyllä nyt löit poika kätesi paskaan" ja jatkoi matkaansa.
Omat vanhemmat on joskus outoja (ja kusipäitä).
Mahtava, hakkaa jopa mun mutsini, jonka mielestä siis pitkästä miehestä ei olisi kannattanut erota. Sukuaan ei tosiaan voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avaudut jollekin erostasi, on aivan normaalia, että kuulija kommentoi jotakin. Miksi tällaista ihmetellään yleensäkään?
Nytkin avauduit meille ja kommenttini on, että oletko nyt harkinnut tarkkaan, kohta voi olla myöhäistä?
Miksi maailmassa sinä jonkun toisen eroon sotkeudut? Ei naiset eroa pitkistä suhteista hetken mielijohteesta ja harkitsematta, yleensä vuosia on yritetty kestää lasten vuoksi ja parantaa tilannetta, ja usein avioliitto on pitkittynyt liikaakin. Jos jotakin kadutaan, se on se, ettei erottu ajoissa.
Noin varmaan sanoisin kaikille, joiden ongelmista en tietäisi ja ero tulisi yllätyksenä.
Se on KESKUSTELUA ja tapa reagoida.
Olisiko susta parempi että kuulija sanoisi "Aha" ja vaihtaisi puheenaihetta?
Kyllä, aha on parempi kuin neuvomaan alkaminen. Puheenaihetta ei tarvitse muuttaa, ehkä erosta kertova haluaa jatkaa juttua. tai sitten ei.
Oletko yleensä kaikissa sun keskusteluissa yhtä herkillä ja määräät sanat keskustelukumppanin suuhun?
Alatko sinä aina neuvomaan ihmisiä vaikka he eivät kysy sinulta neuvoja? Katsot olevasi pätevä siihen?
Mitä neuvomista on kysyä, onko keskustelija ihan tosissaan aikeissaan. Varmistan samalla olenko kuullut tai ymmärtänyt asian jotenkin väärin.
Ei kannata avautua henkilökohtaisista asioista, jos ei oikeasti halua niistä puhua.
Sekin on törppö kysymys, ei ero ole mikään vitsi, ja pesee korvansa jos kuulee koko ajan väärin. Mutta se mihin minä kommentoin oli se "oletko miettinyt että voi kaduttaa"- tyhmyys. Sehän kertoo, että kommentoija pitää eroajaa imbesillinä, joka ei edes ole tajunnut miettiä asiaa kunnolla.
Oikeasti lapsiperheessä naiset on taatusti harkinneet asian tarkkaan, mies saattaa lähteä vieraan hameen perään hetken mielijohteestakin.
Ei ole avautumista kertoa fakta, että erotaan. Ulkopuolisen on hyvin törppöä kyseenalaistaa kenenkään eroa, toisten suhteista ei ulkopuoliset koskaan tiedä millaisia ne suhteet todella on.
Olen kanssasi eri mieltä ja sekös sua harmittaa.
Pidä asiasi omana tietonasi, jos et kerta ole valmis keskustelemaan. Nykypäivänä ei voi tosiaankaan olla varma, että kertoja ei ole vaikkapa psykoosissa ja juttele omiaan. Pidän eroajia aika imbesilleinä, elämän tärkeimmissä päätöksissä ei ole varaa erehtyä tai on aika huithapeli.
Uskon karmaan tai vastaavaan. Saattaapa olla että joudut muuttamaan mielipiteitäsi.
Tuskinpa vaan. Vai miten se olisi mahdollista?
Teidän tapauksessanne en tiedä, mutta lähipiirissä tuli vastikään ero. Vaimo lähti ja jätti alle kouluikäiset lapset isälle. Nyt bailaa uutta elämää niin, että lapset ovat aivan rikki. Eivät näe äitiään juuri koskaan ja tapaamiskerroillakin ovat hoidossa milloin kenelläkin. Kyllä se menee tunteisiin, kun näkee sydämensä särkeneet lapset, jotka kaipaavat äitiä, jota ei vaan enää ”lapsiarki” kiinnosta. Lapset kuitenkin itse halusi oikein hankkia. Isä on rakas ja pyörittää tasaista elämää. Ei kuitenkaan voi poistaa lasten äidinkaipuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avaudut jollekin erostasi, on aivan normaalia, että kuulija kommentoi jotakin. Miksi tällaista ihmetellään yleensäkään?
Nytkin avauduit meille ja kommenttini on, että oletko nyt harkinnut tarkkaan, kohta voi olla myöhäistä?
Miksi maailmassa sinä jonkun toisen eroon sotkeudut? Ei naiset eroa pitkistä suhteista hetken mielijohteesta ja harkitsematta, yleensä vuosia on yritetty kestää lasten vuoksi ja parantaa tilannetta, ja usein avioliitto on pitkittynyt liikaakin. Jos jotakin kadutaan, se on se, ettei erottu ajoissa.
Noin varmaan sanoisin kaikille, joiden ongelmista en tietäisi ja ero tulisi yllätyksenä.
Se on KESKUSTELUA ja tapa reagoida.
Olisiko susta parempi että kuulija sanoisi "Aha" ja vaihtaisi puheenaihetta?
No mitä jos sanoisit, että no harmi ettei liitto kestänyt ja joudutte nyt eroamaan jne...
Ihan samaa skeidaa lässymmässä muodossa. Oletko varma tai olen pahoillani, ettei kestänyt. Mitä oikeesti voi sanoa, jos naapuri alkaa avautumaan henkilökohtaisista asioista? Ap on ollut tahditon, kun asia ei muille kerta kuulu.
"Oletko varma" tai "Olen pahoillani". Onhan niillä nyt aivan eri merkitys.
Ei se ymmärrä. Niin äkkiä tuli toisessa viestissä esiin ne oletetut eroajien mt-ongelmat, että olisiko projisointia.
Sitten osa ihmisistä valittaa yksinäisyyttä ja sitä, ettei kukaan kaipaa heidän seuraansa. No noilla sosiaalisilla taidoilla, onko ihme. Ellei erota mikä on pahoittelu ja mikä kritiikkiä, hankalaa on.
Te itse syyllistytte koko ajan siihen mistä muita syytätte. Kohauttakaa vain olkianne ja menkää pois tilanteesta. Sitähän yritätte toitottaa, ettei toisten asiaoihin puututa, mutta ette edes itse kykene siihen.
MIKSI pitää pahoitella eroa, eikäs se ollukaan hyvä asia. Yhtä typerää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että mies pääsee noin negatiivisesta vaimosta eroon. Onnea miehelle!
Sulla kävi tunteisiin VENTOVIERAIDEN ero. Taidat olla elämästä osaton mies.
Mä näin tuossa vain positiivisuutta: ero on yhdessä sovittu ja parantaa kummankin elämää. Negatiivista oli vain asiaankuulumattomien ihmisten merkilliset oletukset.
Miksi ihmisten pitäisi olla ikuisesti yhdessä? Missä näin on määrätty, paitsi siinä satukokoelmassa, johon pieni joukko fundamentalisteja vetoaa tajuamatta mitään edes omasta uskonnostaan.
Ihminen on sarjamonogamisti.
Avioliitossa elävä nainen. Aloitus jo itsessään oli negatiivinen, kertoo aloittajasta kaiken. Onnea edelleen miehelle!
Vierailija kirjoitti:
onnellinen ex kirjoitti:
Kokemusta ihan samanlaisesta.. Erosta aikaa jo kohta 2v ja kaikilla oli hirveesti mielipiteitä siitä mitä pitäis tehdä vaikka itse olin täysin varma - ja olen edelleen.
Kuulin kaikki nämä klassikot:
-mieti kunnolla, sinua alkaa kaduttaa jos teet hätiköityjä päätöksiä
-oletko varma että haluat heittää kaiken yhteisen rakennetun elämän pois
-miten lapset? haluatko että joutuvat elämään rikkinäisessä kodissa
-tulet joutumaan todella tiukille rahallisesti
-turha hypätä mihinkään uuteen suhteeseen, jäät vain kuitenkin yksin
Myös kaikki yhteiset kaverit (yhtä lukuunottamatta) on katkaissut välit sekä miehen perhe ei ole yhteydessä edes lapsiin. Hohhoi.
Miehen perhe eu yhteydessä edes lapsiin? Eikö mies vie lapsia tapaamaan sukuaan?
Aikuisilla lapsilla on ihan oma elämä. Ei niitä mihinkäön "viedä"
Erikoisia tuttavapiirejä joillain ihmisillä.
Erosimme eksäni kanssa äskettäin, eikä yhtään taivastelua ole kuulunut. Itse pidättäydyn panettelemasta eksää, kun en sellaisella katso mitään saavuttavani, mutta yhteiset tuttavat eivät näköjään ole yhtä diplomaattisia. Olen yhtäältä kuullut, että ikävä juttu, mutta eron jälkeen voi elämä olla parempaa, ja toisaalta, että hienoa, kun uskalsit kun vaikutit voivan niin huonosti, ja kolmannelta, että ikävää puhua negatiiviseen sävyyn vanhasta ystävästä, mutta olihan se hankala ja muistuupa mieleen parikin tilannetta.
Täällä olen joskus kommentoinut anona ja kertonut pieniä sattumuksia avioelämästämme. Muut anot, miehet ja naiset, ovat kommentoineet, että miksi elän k*sipään kanssa, miksi ylipalvelen, tuollainen mies ei ole terve päästään ja elänkö jonkun v*mmaisen kanssa... Vastaavia ongelmia tuloksellisesti ratkoneita ei löytynyt ikäväkseni yhtäkään, kaikki olivat joko samassa jamassa tai eronneita. Ainoat moralistit ovat olleet näitä tuntemattomia ydinideologisia.
Vierailija kirjoitti:
Nuo kuullostaa toteamuksilta siinä tilanteessa kun olette kertoneet erosta ulkopuolisille. Mitä olisitte sitten toivoneet heidän sanovan. "Aha." vai "No hyvä että viimein tajusitte!". ?
Voi sanoa esim:
- Voi, onpa ikävää. Haluatko puhua siitä?
- Onpa harmi, mutta olet varmastikin pohtinut asian läpikotaisin.
- No hitto, kuis ny sillai?
- Olen pahoillani. Olen tässä, jos haluat seuraa tai jutella asiasta tai tarvitset apua asioiden järjestelemisessä.
- Huh huh, ymmärrän, että olet nyt stressaantunut, nuo on rankkoja asioita. Mennäänkö kahville, minä tarjoan? Voidaan puhua tilanteestasi tai vaikka säästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onnellinen ex kirjoitti:
Kokemusta ihan samanlaisesta.. Erosta aikaa jo kohta 2v ja kaikilla oli hirveesti mielipiteitä siitä mitä pitäis tehdä vaikka itse olin täysin varma - ja olen edelleen.
Kuulin kaikki nämä klassikot:
-mieti kunnolla, sinua alkaa kaduttaa jos teet hätiköityjä päätöksiä
-oletko varma että haluat heittää kaiken yhteisen rakennetun elämän pois
-miten lapset? haluatko että joutuvat elämään rikkinäisessä kodissa
-tulet joutumaan todella tiukille rahallisesti
-turha hypätä mihinkään uuteen suhteeseen, jäät vain kuitenkin yksin
Myös kaikki yhteiset kaverit (yhtä lukuunottamatta) on katkaissut välit sekä miehen perhe ei ole yhteydessä edes lapsiin. Hohhoi.
Miehen perhe eu yhteydessä edes lapsiin? Eikö mies vie lapsia tapaamaan sukuaan?
Aikuisilla lapsilla on ihan oma elämä. Ei niitä mihinkäön "viedä"
Aikuiset lapset eivät itse ole yhteydessä sukuunsa?
Vierailija kirjoitti:
Klassikko mun mutsilta: miten jätit sen miehen, vaikka se oli niin pitkä?
Siis ihan oikeasti, ei tapahtunut Porvoossa.
Olihan mies pitkä, olipa vaan kaikki koulut kesken jättänyt tyhjäntoimittaja, jota kai olisi pitänyt katsella, kun se oli niin pitkä.
Ihmiset on outoja.
Itse et ole outo. Et vaan tiennyt naimisiin mennessä että olikin tyhjäntoimittaja. Ensitreffit alttarilla
onnellinen ex kirjoitti:
Kokemusta ihan samanlaisesta.. Erosta aikaa jo kohta 2v ja kaikilla oli hirveesti mielipiteitä siitä mitä pitäis tehdä vaikka itse olin täysin varma - ja olen edelleen.
Kuulin kaikki nämä klassikot:
-mieti kunnolla, sinua alkaa kaduttaa jos teet hätiköityjä päätöksiä
-oletko varma että haluat heittää kaiken yhteisen rakennetun elämän pois
-miten lapset? haluatko että joutuvat elämään rikkinäisessä kodissa
-tulet joutumaan todella tiukille rahallisesti
-turha hypätä mihinkään uuteen suhteeseen, jäät vain kuitenkin yksin
Myös kaikki yhteiset kaverit (yhtä lukuunottamatta) on katkaissut välit sekä miehen perhe ei ole yhteydessä edes lapsiin. Hohhoi.
peili?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassikko mun mutsilta: miten jätit sen miehen, vaikka se oli niin pitkä?
Siis ihan oikeasti, ei tapahtunut Porvoossa.
Olihan mies pitkä, olipa vaan kaikki koulut kesken jättänyt tyhjäntoimittaja, jota kai olisi pitänyt katsella, kun se oli niin pitkä.
Ihmiset on outoja.
Itse et ole outo. Et vaan tiennyt naimisiin mennessä että olikin tyhjäntoimittaja. Ensitreffit alttarilla
Jos olisit lukenut ketjun, niin tietäisit, että mies ei vielä siinä vaiheessa ollut keskeyttänyt mitään.
Miksi niin moni kuvittelee, että se tuleva puoliso on tavattu vasta kolmenkympin tienoilla?
Mun lähes kaikki kaverit katkaisi välit. Ja seurakunta, jossa käytiin hylkäsi minut ja alkoivat hoitaa ex-miestä. Ex valehteli niille, että mä hain eroa, koska kyseinen srk suhtautuu eron hakijaan nuivasti. Aika tylyä, ei ole sen jälkeen kyllä itseäkään kiinnostanut kun ihmisten todellinen luonne paljastui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassikko mun mutsilta: miten jätit sen miehen, vaikka se oli niin pitkä?
Siis ihan oikeasti, ei tapahtunut Porvoossa.
Olihan mies pitkä, olipa vaan kaikki koulut kesken jättänyt tyhjäntoimittaja, jota kai olisi pitänyt katsella, kun se oli niin pitkä.
Ihmiset on outoja.
Itse et ole outo. Et vaan tiennyt naimisiin mennessä että olikin tyhjäntoimittaja. Ensitreffit alttarilla
Jos olisit lukenut ketjun, niin tietäisit, että mies ei vielä siinä vaiheessa ollut keskeyttänyt mitään.
Miksi niin moni kuvittelee, että se tuleva puoliso on tavattu vasta kolmenkympin tienoilla?
Varmaan siksi, koska ne todella nuorena yhteen menneet ovat yleensä uskovaisia, jotka eivät tietenkään eroa koskaan.
Tiedä paremmasta mutta ainakin se on munlaiseni ja ikioma.
ap