Lue keskustelun säännöt.
En usko, että minun olisi vaikea saada uutta kumppania sinkkuna, vaikka olen vanha
14.07.2021 |
Minulta kysyttiin tätä eräässä ketjussa ja olen miettinyt siitä asti kuinka on. Luulen, että se olisi minulle helppoa kuten aina on ollut. Ei samanlaista, mutta helppoa kuitenkin.
Perustan mielipiteeni niihin vaikutelmiin, joita olen täältä saanut ja nuorison pariutumista seurannut. Ne jotka eivät löydä partneria etsivät sitä Tinderistä ja deittisovelluksista sen sijaan, että tapaisivat paljon potentiaalisia kumppaneita. Sitä kautta tapaa enemmän ihmisiä, säästää valtavan määrän aikaa ja hermoja, koska normaalin elämän kuvioissa a) näkee heti onko kumppani ulkoisesti ja tuntumaltaan sopiva b) ei saa pakkeja vääristä syistä itsekään (ks. edellinen kohta) mikä säästää itsearvostusta. Vaikka itsetunto olisi kuinka hyvät eivät pakit toistuessaan voi olla vaikuttamatta mielialaan.
Palstalla tasoteorian rinnalla pariutumisen vaikeudessa kulkevat koko ajan elämän muut ongelmat, joita ei voi ohittaa pariutumisessa. Näitä ovat yksinäisyys, masennus, mielenterveyteen liittyvät syyt ja sitten elämän vakauteen ja talouteen liittyvät syyt, jotka kaventavat elämänpiiriä. Tämä kaikki vaikuttaa enemmän kuin ulkonäkö siihen miten vaikeaa tai helppoa pariutuminen on.
Tasoteoria tai sen kaltaiset pariutumista selittävät tekijät (tilastot siitä minkä verran sinkkuja on omassa ikäluokassa jne.) ovat kyllä myös tärkeitä. Siinä suhteessa sekä palstalta lukemani että itse kokemani perusteella uskallan väittää, että hyvännäköinen ja mukava vanhempi nainen on parisuhdemarkkinoilla jopa paremmassa asemassa kuin nuorena, sillä tarjonta on järkevämpää ja laajempaa. Jopa 10 vuotta nuoremmat miehet ovat ihan aikuisia ihmisiä, miehiä, ei lapsia (kuten olen aina ennen tottunut ajattelemaan, että nuori mies on minuun verrattuna lapsi). Toisin kuin palstalla väitetään, myös miehet pariutuvat suurin piirtein samanikäisten kanssa tai vähän nuorempien. Oma ikähaarukkani siis olisi laajentunut, miesten pysynyt ennallaan.
Tämä on puhtaasti teoreettista pohdiskelua, tällä hetkellä ajatuksena on, että mieheni on viimeinen ihminen, jonka kanssa olen yhdessä, tärkein, paras ja viimeinen.
Kommentit (70)
Vanhempanahan niitä ongelmia esimerkiksi terveyden ja jaksamisen suhteen ON enemmän, joten se juuri vähentää elämänpiiriä ja ajaa Tinderiin ym. Ei tietenkään ole ongelmaa jos on hyvännäköinen ja niin jaksava, että sosiaalinen elämä on vilkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vuosia sitten eronnut, 40 v nainen. Kaksi lasta vuoroviikoin. Omaa aikaa on, ja lapset on jo isoja ja hyväkäytöksisiä. Minulla on oma ok-talo, auto, hyvät tulot. Olen hoikka, koulutettu, kohtuullisen näköinen (useimmiten minua kehutaan kauniiksi) ja urheilen vapaa-aikana.
En kelpaa kenellekään. En nykyään edes pääse treffeille, aiemmin pääsin. Olen kehittänyt itseäni ja muokannut sen mitä oon pystynyt, varsinkin luonnepuolta. En tiedä enää mitä voisin tehdä tehdäkseni itsestä viehättävämmän/kiinnostusta herättävän.
Olen kurkkua myöten täynnä tätä jankutusta että naisen on helppo löytää mies. Minun ympäriltä porukka kyllä pariutuu mutta minä en. Olisipa palvelu jossa voisi käydä vaikka 10 miehen kanssa treffeille ja sen jälkeen saisi yhteenvedon mikä minussa on vikana. Tietäisin edes onko se korjattavissa vai luovuttaisinko jo.
Ehkä sussa ei ole muuta vikaa kuin se, ettet usko kelpaavasi?
Olen aika tavallinen mutta aina olen saanut karkottaa miehiä kimpusta. Luulen, että koska ajattelen että kuka vaan olis onnellinen jos saa mut (joo kuulostaa hurjalta mutta en ymmärrä miksi ei) ja olen aina ajatellut vain sitä, riittääkö joku minulle itselleni. Siis deittaillessa. Kun oikea löytyi, olen luonnollisesti tehnyt kaikkeni, että hän on yhtä onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 v mies. Miespuoleinen kaverini jäi sinkuksi vuosi sitten ja aikamoista muutosta hän kertoo tapahtuneen sitten nuoruusvuosien.
Kakskymppisinä prinsessoja piti miellyttää kaikin mahdollisin keinoin ja vääränlaiset kengät tai hiustyyli saattoivat pilata mahkut. Treffi-ilmoihin yms. ei koskaan vastannut yksikään nainen ja jos itse vastasit naisen ilmoon, niin kilpailijoita saattoi olla helposti satakunta miestä eli ei vastausta. Baarissa aivan sama meno. Kovalla säkällä sai jonkun puhelinnumeron. Olimme siis perus hoikkia akateemisia normityyppejä. Emme mitään elokuvatähtiä tai poppimuusikoita.
Tämä kaveri soitti mulle pari päivää sitten naureskellen. Oli mennyt tinderiin ja naisia on aivan mielettömästi. Paljon hyvännäköisiä, jotka välittömästi haluaisi suhteen ja selvästi alusta lähtien pyrkivät miellyttämään ja löytämään yhteistä säveltä. Ei ole feminismistä häivääkään edes suominaisilla. Lisäksi on tarjolla aasialaista ja itäeurooppalaista, jotka jo valmiiksi asuvat Suomessa ja jotka haluavatkin miehekkään arvonsa tuntevan miehen. Ja jos YH ei haittaa, niin saa todella kauniita ja monet vähän kovia kokeneina osaavat arvostaa perus fiksua miestä, joka ei ryyppää ja joka tienaa kivasti.
Jotkut naiset on vielä viisikymppisinäkin nättejä kuten Pippa Laukka, mutta tilastollisesti homma on niin, että kun 20 v nainen on sata kertaa suositumpi kun 20 v mies, niin jossain 30 v jälkeen asetelma kääntyy aivan päälaelleen. Perus ei-lihava ja fiksu mies saa helposti todella fiksun ja nätin naisen.
Olen itse kohta 40 v mies, sinkkuna ja aktiivinen Tinderissä. Olen pitänyt itseni hyvässä fyysisessä kunnossa ja olen siedettävän näköinen kasvoista.
Voin jossain määrin vahvistaa mitä kirjoitit. Oma ikähaitari siis 30-43 v Tinderissä, ja jossain noin 37-38 vuoden kohdalla tulee tosi selkeä raja vastaan siinä miten naiset käyttäytyvät Tinderissä.
30vee naiset jotka tykkäävät musta Tinderissä, ovat ulkonäöltään aika taviksia, ja usein ylipainoisia. Mutta 40vee naiset jotka tykkäävät ovat taas ihan oikeita kaunottaria.
30v naiset ovat täysin perässävedettäviä keskusteluissa. Ei mitään aktiivisuutta tai osoitusta kiinnostuksesta. 40v naiset taas täysin tämän vastakohta: ovat todella aktiivisia, lähettävät ekan viestin, pyytävät kahville jne.
Yhteenvetona: kun minä olen jutuissa 30v naisen kanssa, minä olen se joka jahtaa ja nainen sitten lähtee ehkä treffeille jos jaksaa ja huvittaa. 40v naisten kohdalla roolit kääntyy täysin päälaelleen ja minä olen se joka valitsee kenen kanssa ja koska.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Vierailija kirjoitti:
Olin 43-vuotias jäädessäni sinkuksi. Minulta vei reilut seitsemän vuotta löytää mies, johon rakastuin ja jonka kanssa nyt olen avliitossa. En toki ollut kovin aktiivinen, nettideittailun hylkäsin hyvin pian ja baareissa kävin vain muutaman kerran kaikkien niiden vuosien aikana. Mutta kyllä fakta on, että tuon ikäluokan eronneita, korkeasti koulutettuja, työelämässä olevia miehiä (joilla on lapset tehty ja isoksi kasvatettu) on pääkaupunkiseudulla vain rajallisesti. Ja ne vähät viedään käsistä.
Muualla Suomessa vielä vähemmän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kenenkään ei ole helpompaa saada halutessaan parisuhdetta, kuin 40-50+ eronneen naisen. Tulijoita olisi tungokseen asti, eri asia kelpaako niistä kukaan. Moni valitsee olla mieluummin ilman.
Hmm. Entäs jos ei ole eronnut nainen? Ollut sinkku kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 v mies. Miespuoleinen kaverini jäi sinkuksi vuosi sitten ja aikamoista muutosta hän kertoo tapahtuneen sitten nuoruusvuosien.
Kakskymppisinä prinsessoja piti miellyttää kaikin mahdollisin keinoin ja vääränlaiset kengät tai hiustyyli saattoivat pilata mahkut. Treffi-ilmoihin yms. ei koskaan vastannut yksikään nainen ja jos itse vastasit naisen ilmoon, niin kilpailijoita saattoi olla helposti satakunta miestä eli ei vastausta. Baarissa aivan sama meno. Kovalla säkällä sai jonkun puhelinnumeron. Olimme siis perus hoikkia akateemisia normityyppejä. Emme mitään elokuvatähtiä tai poppimuusikoita.
Tämä kaveri soitti mulle pari päivää sitten naureskellen. Oli mennyt tinderiin ja naisia on aivan mielettömästi. Paljon hyvännäköisiä, jotka välittömästi haluaisi suhteen ja selvästi alusta lähtien pyrkivät miellyttämään ja löytämään yhteistä säveltä. Ei ole feminismistä häivääkään edes suominaisilla. Lisäksi on tarjolla aasialaista ja itäeurooppalaista, jotka jo valmiiksi asuvat Suomessa ja jotka haluavatkin miehekkään arvonsa tuntevan miehen. Ja jos YH ei haittaa, niin saa todella kauniita ja monet vähän kovia kokeneina osaavat arvostaa perus fiksua miestä, joka ei ryyppää ja joka tienaa kivasti.
Jotkut naiset on vielä viisikymppisinäkin nättejä kuten Pippa Laukka, mutta tilastollisesti homma on niin, että kun 20 v nainen on sata kertaa suositumpi kun 20 v mies, niin jossain 30 v jälkeen asetelma kääntyy aivan päälaelleen. Perus ei-lihava ja fiksu mies saa helposti todella fiksun ja nätin naisen.
Se on hienoa, jos miehet saavat kokea tuon vanhempana. Oma mies on aina ollut suosittu naisten keskuudessa ja varmaan olisi hitti vaikka missä vain tindereissä.
Tuttavapiirini uudelleen pariutuneet naiset eivät ole löytäneet tindereistä puolisoitaan, vaan normaalielämän kuvioista. Tuttavapiiriini ei kuulu somettajia, ei meillä useimmilla ole edes fb:tä, ellei sitten joudu työn puolesta pitämään twitteriä. Tuttavapiirissäni tuskin käytettäisiin tinderiä, ihan jo ammatitkin estävät, mutta sitä en epäile, etteikö seuraa miehille löytyisi hyvin helposti. Kauniita, nuorempia, mitä vain haluavat, koska ovat pitkiä, varakkaita ja fiksuja miehiä kaikki.
Vanhemmiten naisten asema parisuhdemarkkinoilla heikkenee ja miesten paranee (jos ovat fiksuja ja asiansa hoitaneita miehiä), kyllä minä sen uskon. Olisi naiivia väittää muuta.
Mikä ammatti estää tinderin? Poliisi? Lääkäri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Ajattelusi (kaksi viestiäsi) on hyvin samankaltaista kuin minun ennen kuin aloin ajatella asiaa tarkemmin, mistä tuloksena oli aloitus. Eli ymmärsin, että ikä kyllä vaikuttaa kysyntään enkä tosiaan tiedä mikä tämän päivän tilanne olisi enkä tule sitä tietämäänkään niin kauan kun ole varattu tai en muista syistä ole markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kenenkään ei ole helpompaa saada halutessaan parisuhdetta, kuin 40-50+ eronneen naisen. Tulijoita olisi tungokseen asti, eri asia kelpaako niistä kukaan. Moni valitsee olla mieluummin ilman.
Hmm. Entäs jos ei ole eronnut nainen? Ollut sinkku kauan.
No jos miehet eivät ole kiinnostuneet kyseisestä naisesta silloin kun nainen oli nuori, niin voi olla aika varma että vanheneminen ei ainakaan paranna hänen kilpailukykyään.
Jos nainen oli nuorena suosittu miesten keskuudessa, on hän sitä mahdollisesti vanhanakin. Mutta jos nuorenakaan ei saanut miestä vaikka olisi halunnut, niin on tilanne 40 vuotiaana jo lähes tai täysin mahdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 v mies. Miespuoleinen kaverini jäi sinkuksi vuosi sitten ja aikamoista muutosta hän kertoo tapahtuneen sitten nuoruusvuosien.
Kakskymppisinä prinsessoja piti miellyttää kaikin mahdollisin keinoin ja vääränlaiset kengät tai hiustyyli saattoivat pilata mahkut. Treffi-ilmoihin yms. ei koskaan vastannut yksikään nainen ja jos itse vastasit naisen ilmoon, niin kilpailijoita saattoi olla helposti satakunta miestä eli ei vastausta. Baarissa aivan sama meno. Kovalla säkällä sai jonkun puhelinnumeron. Olimme siis perus hoikkia akateemisia normityyppejä. Emme mitään elokuvatähtiä tai poppimuusikoita.
Tämä kaveri soitti mulle pari päivää sitten naureskellen. Oli mennyt tinderiin ja naisia on aivan mielettömästi. Paljon hyvännäköisiä, jotka välittömästi haluaisi suhteen ja selvästi alusta lähtien pyrkivät miellyttämään ja löytämään yhteistä säveltä. Ei ole feminismistä häivääkään edes suominaisilla. Lisäksi on tarjolla aasialaista ja itäeurooppalaista, jotka jo valmiiksi asuvat Suomessa ja jotka haluavatkin miehekkään arvonsa tuntevan miehen. Ja jos YH ei haittaa, niin saa todella kauniita ja monet vähän kovia kokeneina osaavat arvostaa perus fiksua miestä, joka ei ryyppää ja joka tienaa kivasti.
Jotkut naiset on vielä viisikymppisinäkin nättejä kuten Pippa Laukka, mutta tilastollisesti homma on niin, että kun 20 v nainen on sata kertaa suositumpi kun 20 v mies, niin jossain 30 v jälkeen asetelma kääntyy aivan päälaelleen. Perus ei-lihava ja fiksu mies saa helposti todella fiksun ja nätin naisen.
Se on hienoa, jos miehet saavat kokea tuon vanhempana. Oma mies on aina ollut suosittu naisten keskuudessa ja varmaan olisi hitti vaikka missä vain tindereissä.
Tuttavapiirini uudelleen pariutuneet naiset eivät ole löytäneet tindereistä puolisoitaan, vaan normaalielämän kuvioista. Tuttavapiiriini ei kuulu somettajia, ei meillä useimmilla ole edes fb:tä, ellei sitten joudu työn puolesta pitämään twitteriä. Tuttavapiirissäni tuskin käytettäisiin tinderiä, ihan jo ammatitkin estävät, mutta sitä en epäile, etteikö seuraa miehille löytyisi hyvin helposti. Kauniita, nuorempia, mitä vain haluavat, koska ovat pitkiä, varakkaita ja fiksuja miehiä kaikki.
Vanhemmiten naisten asema parisuhdemarkkinoilla heikkenee ja miesten paranee (jos ovat fiksuja ja asiansa hoitaneita miehiä), kyllä minä sen uskon. Olisi naiivia väittää muuta.
Mikä ammatti estää tinderin? Poliisi? Lääkäri?
No onhan tuollaisia ammatteja pitkä rivi missä on yhteiskunnallisesti merkittävä asema tai muuten turvallisuusuhkia, mutta en ala luettelemaan ystävieni ammatteja. Tuskin tavallisen poliisin tarvitsee deittipalveluja vältellä, ellei sitten ole päällystöä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, se on helpoa. Olin 47 v kun tuli avioero, ja päätin, että en enää edes halua parisuhdetta. Kuitenkin deittailin miehiä ajankuluksi ja huvitukseksi. Ja kuinkas kävikään, alle 1,5 v jälkeen treffeille käveli ihana mies, jolle vaan ei voinut sanoa ei, kun hän halusi kanssani parisuhteen. 🥰
Olet siis aina ollut onnekas ja suosittu, jolloin "asiat vain tapahtuvat" eikä milloinkaan tarvitse tietoisesti miettiä pariutumiseen liittyviä lainalaisuuksia. En minäkään ollut ikinä miettinyt ennen kuin törmäsin tasoteoriaan ja sitten toisaalta omien lasten ja heidän kavereidensa kautta aloin miettiä nykyajan deittailukulttuurin eroa entiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40-50 on uusi 30. Mun 42-vuotias siskoni on tinderissä ja deittailee koko ajan.
Mä olen 45 ja mä luulen että mun ei tarvitsisi olla kauan yksin jos eroaisin nyt. Perustan tämän ihan kokemukseen. Tulijoita olisi ollut vaikka olen ollut pitkään parisuhteessa. Myönnän että olen ulkoisesti parhaat päiväni nähnyt, tosin vieläkään ei särje silmiä kun katson peiliin. Minulla on myös paljon hyviä ominaisuuksia ja olen pidetty. Osaan olla tosi kiva.
Se vain mitä muut eivät näe on, että olen introvertti ja tarvitsen paljon aikaa palautuakseni työelämästä ja muista sosiaalisista kontakteista. Eli en ihannekumppani. Jos eroaisimme haluaisin olla yksin. Ehkä joku etäsuhde sopisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 v mies. Miespuoleinen kaverini jäi sinkuksi vuosi sitten ja aikamoista muutosta hän kertoo tapahtuneen sitten nuoruusvuosien.
Kakskymppisinä prinsessoja piti miellyttää kaikin mahdollisin keinoin ja vääränlaiset kengät tai hiustyyli saattoivat pilata mahkut. Treffi-ilmoihin yms. ei koskaan vastannut yksikään nainen ja jos itse vastasit naisen ilmoon, niin kilpailijoita saattoi olla helposti satakunta miestä eli ei vastausta. Baarissa aivan sama meno. Kovalla säkällä sai jonkun puhelinnumeron. Olimme siis perus hoikkia akateemisia normityyppejä. Emme mitään elokuvatähtiä tai poppimuusikoita.
Tämä kaveri soitti mulle pari päivää sitten naureskellen. Oli mennyt tinderiin ja naisia on aivan mielettömästi. Paljon hyvännäköisiä, jotka välittömästi haluaisi suhteen ja selvästi alusta lähtien pyrkivät miellyttämään ja löytämään yhteistä säveltä. Ei ole feminismistä häivääkään edes suominaisilla. Lisäksi on tarjolla aasialaista ja itäeurooppalaista, jotka jo valmiiksi asuvat Suomessa ja jotka haluavatkin miehekkään arvonsa tuntevan miehen. Ja jos YH ei haittaa, niin saa todella kauniita ja monet vähän kovia kokeneina osaavat arvostaa perus fiksua miestä, joka ei ryyppää ja joka tienaa kivasti.
Jotkut naiset on vielä viisikymppisinäkin nättejä kuten Pippa Laukka, mutta tilastollisesti homma on niin, että kun 20 v nainen on sata kertaa suositumpi kun 20 v mies, niin jossain 30 v jälkeen asetelma kääntyy aivan päälaelleen. Perus ei-lihava ja fiksu mies saa helposti todella fiksun ja nätin naisen.
Se on hienoa, jos miehet saavat kokea tuon vanhempana. Oma mies on aina ollut suosittu naisten keskuudessa ja varmaan olisi hitti vaikka missä vain tindereissä.
Tuttavapiirini uudelleen pariutuneet naiset eivät ole löytäneet tindereistä puolisoitaan, vaan normaalielämän kuvioista. Tuttavapiiriini ei kuulu somettajia, ei meillä useimmilla ole edes fb:tä, ellei sitten joudu työn puolesta pitämään twitteriä. Tuttavapiirissäni tuskin käytettäisiin tinderiä, ihan jo ammatitkin estävät, mutta sitä en epäile, etteikö seuraa miehille löytyisi hyvin helposti. Kauniita, nuorempia, mitä vain haluavat, koska ovat pitkiä, varakkaita ja fiksuja miehiä kaikki.
Vanhemmiten naisten asema parisuhdemarkkinoilla heikkenee ja miesten paranee (jos ovat fiksuja ja asiansa hoitaneita miehiä), kyllä minä sen uskon. Olisi naiivia väittää muuta.
Mikä ammatti estää tinderin? Poliisi? Lääkäri?
No onhan tuollaisia ammatteja pitkä rivi missä on yhteiskunnallisesti merkittävä asema tai muuten turvallisuusuhkia, mutta en ala luettelemaan ystävieni ammatteja. Tuskin tavallisen poliisin tarvitsee deittipalveluja vältellä, ellei sitten ole päällystöä.
... Mutta loppupeleissä en liitä tätä edes ammatteihin. Minä ja ihmiset jotka tunnen liittävät deittipalvelut aika pitkälti samanlaiseen heikohkoon arvostelukykyyn kuin se, että kertoo itsestään somessa. En lainkaan pysty ymmärtämään mikä järki siinä on ja tinder olisi vielä järjettömämpi. Todennäköisyys löytää tinderistä mitään on kaikenlisäksi nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tasan tarkkaan, että saisin halutessani uuden parisuhteen, jos nyt eroaisin. Olen pitänyt itseni todella hyvässä kunnossa ja osaan pelata niillä korteilla. Kun kroppa on paremmassa kondiksessa kuin valtaosalla parikymppisistä, luonne on helppo ja mukava, lompakko on kunnossa ja pääkin on terve, kyllä sitä seuraa vaan löytyy vanhemmallekin naiselle.
Oma rima tosin olisi vielä korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Tässä iässä ei enää mikään sinnepäin kiinnosta ja yksinkin voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Ajattelusi (kaksi viestiäsi) on hyvin samankaltaista kuin minun ennen kuin aloin ajatella asiaa tarkemmin, mistä tuloksena oli aloitus. Eli ymmärsin, että ikä kyllä vaikuttaa kysyntään enkä tosiaan tiedä mikä tämän päivän tilanne olisi enkä tule sitä tietämäänkään niin kauan kun ole varattu tai en muista syistä ole markkinoilla.
Lähetin viestit 42 ja 45.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 v mies. Miespuoleinen kaverini jäi sinkuksi vuosi sitten ja aikamoista muutosta hän kertoo tapahtuneen sitten nuoruusvuosien.
Kakskymppisinä prinsessoja piti miellyttää kaikin mahdollisin keinoin ja vääränlaiset kengät tai hiustyyli saattoivat pilata mahkut. Treffi-ilmoihin yms. ei koskaan vastannut yksikään nainen ja jos itse vastasit naisen ilmoon, niin kilpailijoita saattoi olla helposti satakunta miestä eli ei vastausta. Baarissa aivan sama meno. Kovalla säkällä sai jonkun puhelinnumeron. Olimme siis perus hoikkia akateemisia normityyppejä. Emme mitään elokuvatähtiä tai poppimuusikoita.
Tämä kaveri soitti mulle pari päivää sitten naureskellen. Oli mennyt tinderiin ja naisia on aivan mielettömästi. Paljon hyvännäköisiä, jotka välittömästi haluaisi suhteen ja selvästi alusta lähtien pyrkivät miellyttämään ja löytämään yhteistä säveltä. Ei ole feminismistä häivääkään edes suominaisilla. Lisäksi on tarjolla aasialaista ja itäeurooppalaista, jotka jo valmiiksi asuvat Suomessa ja jotka haluavatkin miehekkään arvonsa tuntevan miehen. Ja jos YH ei haittaa, niin saa todella kauniita ja monet vähän kovia kokeneina osaavat arvostaa perus fiksua miestä, joka ei ryyppää ja joka tienaa kivasti.
Jotkut naiset on vielä viisikymppisinäkin nättejä kuten Pippa Laukka, mutta tilastollisesti homma on niin, että kun 20 v nainen on sata kertaa suositumpi kun 20 v mies, niin jossain 30 v jälkeen asetelma kääntyy aivan päälaelleen. Perus ei-lihava ja fiksu mies saa helposti todella fiksun ja nätin naisen.
Se on hienoa, jos miehet saavat kokea tuon vanhempana. Oma mies on aina ollut suosittu naisten keskuudessa ja varmaan olisi hitti vaikka missä vain tindereissä.
Tuttavapiirini uudelleen pariutuneet naiset eivät ole löytäneet tindereistä puolisoitaan, vaan normaalielämän kuvioista. Tuttavapiiriini ei kuulu somettajia, ei meillä useimmilla ole edes fb:tä, ellei sitten joudu työn puolesta pitämään twitteriä. Tuttavapiirissäni tuskin käytettäisiin tinderiä, ihan jo ammatitkin estävät, mutta sitä en epäile, etteikö seuraa miehille löytyisi hyvin helposti. Kauniita, nuorempia, mitä vain haluavat, koska ovat pitkiä, varakkaita ja fiksuja miehiä kaikki.
Vanhemmiten naisten asema parisuhdemarkkinoilla heikkenee ja miesten paranee (jos ovat fiksuja ja asiansa hoitaneita miehiä), kyllä minä sen uskon. Olisi naiivia väittää muuta.
Mikä ammatti estää tinderin? Poliisi? Lääkäri?
No onhan tuollaisia ammatteja pitkä rivi missä on yhteiskunnallisesti merkittävä asema tai muuten turvallisuusuhkia, mutta en ala luettelemaan ystävieni ammatteja. Tuskin tavallisen poliisin tarvitsee deittipalveluja vältellä, ellei sitten ole päällystöä.
... Mutta loppupeleissä en liitä tätä edes ammatteihin. Minä ja ihmiset jotka tunnen liittävät deittipalvelut aika pitkälti samanlaiseen heikohkoon arvostelukykyyn kuin se, että kertoo itsestään somessa. En lainkaan pysty ymmärtämään mikä järki siinä on ja tinder olisi vielä järjettömämpi. Todennäköisyys löytää tinderistä mitään on kaikenlisäksi nolla.
Lähipiirissäni on useita avo- ja aviopareja jotka ovat tavanneet Tinderissä.
Kyllä normaali ihminen pystyy pariutumaan Tinderissä siinä missä jossain muuallakin. Mutta toki jos oma kilpailukyky on nolla, niin silloin voi Tinderöinti olla aika epämiellyttävää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Ajattelusi (kaksi viestiäsi) on hyvin samankaltaista kuin minun ennen kuin aloin ajatella asiaa tarkemmin, mistä tuloksena oli aloitus. Eli ymmärsin, että ikä kyllä vaikuttaa kysyntään enkä tosiaan tiedä mikä tämän päivän tilanne olisi enkä tule sitä tietämäänkään niin kauan kun ole varattu tai en muista syistä ole markkinoilla.
Olen eri mieltä. Ikä ei kohtele kaikkia samoin, ja fiksut elintavat saavat palkkionsa kunnolla vasta nyt nelikymppisenä. Hyvä iho, tuuheat hiukset, raikas tyyli ja liikunnallinen kroppa (lasten jälkeenkin) erottuvat ihan eri lailla nyt kuin kaksikymppisenä. Ajatus nelikymppisistä miehistä pariutumassa laumoittain puolet nuorempien kanssa on teoreettinen niin arkijärjen kuin tilastojenkin valossa, suurin osa kaipaa suunnilleen omanikäistään seuraa. Ja sen tyylisiä miehiä, joita kiinnostaa nuoruus jaettua ajatusmaailmaa enemmän en edes haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Ajattelusi (kaksi viestiäsi) on hyvin samankaltaista kuin minun ennen kuin aloin ajatella asiaa tarkemmin, mistä tuloksena oli aloitus. Eli ymmärsin, että ikä kyllä vaikuttaa kysyntään enkä tosiaan tiedä mikä tämän päivän tilanne olisi enkä tule sitä tietämäänkään niin kauan kun ole varattu tai en muista syistä ole markkinoilla.
Olen eri mieltä. Ikä ei kohtele kaikkia samoin, ja fiksut elintavat saavat palkkionsa kunnolla vasta nyt nelikymppisenä. Hyvä iho, tuuheat hiukset, raikas tyyli ja liikunnallinen kroppa (lasten jälkeenkin) erottuvat ihan eri lailla nyt kuin kaksikymppisenä. Ajatus nelikymppisistä miehistä pariutumassa laumoittain puolet nuorempien kanssa on teoreettinen niin arkijärjen kuin tilastojenkin valossa, suurin osa kaipaa suunnilleen omanikäistään seuraa. Ja sen tyylisiä miehiä, joita kiinnostaa nuoruus jaettua ajatusmaailmaa enemmän en edes haluaisi.
Kaikki ei ole noin pinnallisia enää vanhoina. En väitä, että mainitsemasi asiat eivät olisi kilpailuvaltteja. Kumminkaan kaikilla fyysiset iän mukana tulleet viat eivät johdu elämäntavoista. Moni vanhempaan ikään ehtinyt ymmärtää tämän eikä enää yhtä paljon kuin nuorena tuijota ko. asioita, vaan ulkoisesti puutteellinenkin voi olla hyvin toivottu kumppani, mikäli luonne ja elämäntaidon on hyvät ja ajan juomana jopa jalostuneet paremmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.
Vastustan myös sitä, että miehistä sanotaan "ne hyvät viedään sitten käsistä". Tottakai hyvillä on vientiä enemmän, mutta kyllä se on myös miehen päätettävissä onko valmis ja halukas suhteeseen - ja se ei oikeastaan edes ole miehen päätettävissä, mikäli on sitä sorttia, joka rakastuu harvoin ja on pitkäaikaisen kumppanin suhteen spesifisiä toiveita.
Ajattelusi (kaksi viestiäsi) on hyvin samankaltaista kuin minun ennen kuin aloin ajatella asiaa tarkemmin, mistä tuloksena oli aloitus. Eli ymmärsin, että ikä kyllä vaikuttaa kysyntään enkä tosiaan tiedä mikä tämän päivän tilanne olisi enkä tule sitä tietämäänkään niin kauan kun ole varattu tai en muista syistä ole markkinoilla.
Olen eri mieltä. Ikä ei kohtele kaikkia samoin, ja fiksut elintavat saavat palkkionsa kunnolla vasta nyt nelikymppisenä. Hyvä iho, tuuheat hiukset, raikas tyyli ja liikunnallinen kroppa (lasten jälkeenkin) erottuvat ihan eri lailla nyt kuin kaksikymppisenä. Ajatus nelikymppisistä miehistä pariutumassa laumoittain puolet nuorempien kanssa on teoreettinen niin arkijärjen kuin tilastojenkin valossa, suurin osa kaipaa suunnilleen omanikäistään seuraa. Ja sen tyylisiä miehiä, joita kiinnostaa nuoruus jaettua ajatusmaailmaa enemmän en edes haluaisi.
Kaikki ei ole noin pinnallisia enää vanhoina. En väitä, että mainitsemasi asiat eivät olisi kilpailuvaltteja. Kumminkaan kaikilla fyysiset iän mukana tulleet viat eivät johdu elämäntavoista. Moni vanhempaan ikään ehtinyt ymmärtää tämän eikä enää yhtä paljon kuin nuorena tuijota ko. asioita, vaan ulkoisesti puutteellinenkin voi olla hyvin toivottu kumppani, mikäli luonne ja elämäntaidon on hyvät ja ajan juomana jopa jalostuneet paremmiksi.
Ja tämä olisi syy, että vanhempana edellisen mukaan mystisesti markkina-arvo laskisi? Koska nuoret on ajan myötä jalostunut paremmaksi?
Kuten itsekin mainitsin, oletan että normaalia nelikymppistä kiinnostaa eniten jaettu ajatusmaailma. Aiemman kommenttini kanssa olen edelleen samaa mieltä, eli edes puhtaasti pinnallisten asioiden pohjalta ei ole mikään automaatio, että vanhempana olisi vaikeampaa löytää kumppani.
Mulla on ollut aina tavoittelijoita varattuna paljon, sinkkuna todella paljon. Ikä ei ole tätä muuttanut. Jos jäisin nyt sinkuksi, tiedän että olotila ei olisi pakollinen pitkään.
Eri juttu on se, että haluan vain onnellisen parisuhteen, ja on hyvin vaikea kuvitella että löytäisin uudelleen yhtä hyvää miestä kuin nykyinen. Useimmille naisille löytyy mies jos laskee rimaa, useimmat emme halua sitä tehdä. Olkoon mikä vaan ma ihan mitä tahansa.