Miten te lihavat voitte?
Mun mitat on 88kg ja 165cm eli ylipainoa on reilusti. Olen ollut ylipainoinen ehkä 2 vuotta mutta nämä viimeiset 10kg on tullut yhtäkkiä tosi nopeasti ja mä voin kokoajan ihan tosi huonosti. En ymmärrä tätä oloa. Miksei tätä mainosteta? Vai eikö muut lihavat voi huonosti?!?
Siis väsyttää, ahistaa, ei pysty liikkumaan kunnolla, joka paikkaa särkee, sängyssäkään asennon vaihto ei oo helppoa yms. Ihan hirveä olo. Ja tämä olo on se miksi haluan laihtua. En ole siinä vielä onnistunut ja en tajua miksi en tee tätä elämänmuutosta kun olo on kun 100 vuotiaalla.
Kommentit (74)
Jotenkin huvittavaa, kun jotkut yrittävät kertoa minulle miltä minun kehossani tuntuu. Jos EI vihlo, satu ja särje, niin ei se muuksi muutu, vaikka joku kuinka inttäisi vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis lihaskunto on toki mennyt yhtäkkiä johonkin nollaan viimeisen puolen vuoden aikana kun liikkuminen ylipainon takia on vaikeaa. Haluisi kohottaa kuntoa pikkuhiljaa mutta ei kykene liikuttaa evääkään.
Niin voiko kaikki ylipainoiset näin huonosti?!? Ap
No mä en voi ihan noin huonosti, koska fyysinen kuntoni on varsin hyvä, eikä mulla ole kipuja. Ahdistusta, väsymystäja masennusta on, mutta niitä oli jo ennen lihomista, eli ne ei johdu lihavuudesta, toki eipä se lihavuus autakaan. Ja en sano, etteikö olo olisi parempi hoikempana.
Sanoisin, että tähän tottuu. Tajusin tässä yhtenä päivänä terapian jälkeen, että se voinnin huononeminen on sen verran hidasta, että siitä vähän huonommasta olosta tulee aina uusi normaali. Ja siihen taas tottuu. Kunnes joku päivä huomaa, kuinka vähän jaksaa tai kuinka ei voi tehdä kaikkea (verrattuna aikaan, kun voi hyvin) ja silloin vasta huomaa sen muutoksen tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino lyhentää elinikää ja aiheuttaa sairauksia.
Päinvastoin, ylipaino pidentää elinikää ja suojelee sairauksilta, mutta tätähän ei saa ääneen sanoa.
NAISELLA, ei miehellä. Naisella pieni ylipaino ehkäisee mm osteoporoosia ja lonkkamurtumia, kun kevytrakenteiset naiset luhistuu kasaan luukudoksen hävitessä ja saavat sydäninfarkteja.
Tämä selittyy sillä, että rasvakudos tuottaa estrogeenia, joka taas ylläpitää tiettyä nuoruustilaa ihossa, hiuksissa, verenkiertoelimissä ja aineenvaihdunnassa.
Sairaalloinen ylipaino on eri asia, joku bmi 40+
Olen 166cm ja paina 89kg. Olo on tukala, johtuu helteistä ja varmastikin siitä, että viimeiset 10kg ylimääräistä on tullut vuoden aikana, rinnat ovat isot ja painavat: painavat ikävästi rintalastaan ja palleaan, kun yrittää olla selällään. Nyt olen löytänyt youtubesta lyhyet cardio -ohjelmat lihaville aloittelijoille sekä joogaa lihaville. Tykkään joogasta ja cardiosta, mutta monet liikkeet ovat hankalia, kun lähes koko painoni on rinnoissa ja vatsassa. Olen päättänyt, että en totisesti halua olla enää lihava ensi kesänä vaan hyvän olo painoinen, joka mulla on ollut 65kg.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä tulee nykyään helpommin väsyneeksi, mutta kyllä mun olo muuten on ihan hyvä. Jaksan kyllä tehdä pitkiäkin lenkkejä. Ainut missä ylipaino joskus hiukan ärsyttää on se kun kaikki on mulla kertynyt tisseihin niin ne painaa ihan tolkuttoman paljon ja rintaliivejä miltei mahdoton löytää.. no seksikkäät ne silti on ja edelleen pidän niistä kehossani eniten. Kun olisi hiukan vähemmän raskaammat niin 10/10.
Omat mitat on kyllä isommat kuin sulla: 168/112. Tässä painossa olen ollut n. 4 vuotta jo ja tosiaan paino pomppasi vuodessa 88 kilosta 112:sta, osittain minipillereiden ja kortisonin takia painonnousu oli niin äkillistä. Verenpaine ja muut arvot toistaiseksi hyvät eikä ole rasvamaksaakaan.
Kommenttini sai jostain syystä pari alapeukkua ja oma arvaukseni on se, että en saisi lihavana pitää kehoani kauniina. Kyllä, ihan aidosti pidän itseäni ja kroppaani kauniina. En silti ikinä väitä, ettenkö olisi mielummin normaalipainonen, mutta mielestäni se vaan ei ole sen vaivan arvonen, koska olen ollut viimeksi normaalipainoinen 5-vuotiaana eli mulle olisi erittäin hankala muutenkaan päästä normaalipainoon. Se mihin tähtään on, että saisi BMI:n laskettua lievään tai edes merkittävän ylipainon kohdalle, koska nyt BMI:ni liippaa jo hyvin lähellä sairaalloista ylipainoa. Mun mielestä silti jokaisella on oikeus pitää omaa kroppaansa seksikkäänä painosta huolimatta.
Ei mulla vaikeuksia vaihtaa asentoa vaikka olen paljon ap:ta painavampi. Siis oletan että tarkoitit nukkuessa?
Ihan kivasti pärjään nyt lomalla vaikka helle, töissä vaikeaa kun maskipakko. Tosin siitä valittaa laihatkin.
Liikun paljon.
Tottakai terveys silti menee jossain vaiheessa.
Tosi kurja tuo syöpäjuttu, nuo mitat eivät selitä noin kamalaa oloa. Ehkä kroppasi edelleen toipuu rankoista hoidoista.
Mä oon 33, 165cm, 92kg nainen. Polvia ei kolota, voin seurassa kävellä viitisen kilometriä (masennus estää yksin kävelyn). Ylipaino harmittaa kun vaatteet ei enää istu ja osa on jo liian tiukkoja.
Ylipaino ei estä kuntosalilla käyntiä ollenkaan. Ainostaan jalkaprässissä maha on ikävästi tiellä. Sängyssä kääntyminen ei todellakaan vaivalloista. Voisin aivan hyvin mennä tanssitunnille tai joogata.
Olen kyllä kärsinyt uupumuksesta, joka sattui olemaan pahempi normaalipainon aikana. Ylipainoa tuli 20kg kahdessa vuodessa rankan parisuhteen aikana. Nyt tiputtelen rauhalliseen tahtiin, jottei lihasta lähde laihtuessa.
Rapakuntoiselle liikunta on tuskaa ilman ylipainoakin. Ehkä sinulla on kyse siitä.
Olen kotonani kehossani uuden migreenilääkkeen ansiosta. Paino, jossa parhaiden viihdyn on kuitenkin 73kg, eli lievän ylipainon puolella. Sitä kohti.
Tunnen kyllä läskin höllyvän ja mahan pömpöttävän, mutta sellaista on elämä joskus, paljon suurempia murheita on. Deittailun suhteen olen tullut epävarmemmaksi. Muuten olen ihan sujut itseni kanssa.
Minulla alkaa olla tukala olo jo lievästi ylipainoisena. Voin vain kuvitella miltä tuntuisi jos olisi monta kymmentä kiloa ylimääräistä.
170cm/83kg
Vierailija kirjoitti:
Tosi kurja tuo syöpäjuttu, nuo mitat eivät selitä noin kamalaa oloa. Ehkä kroppasi edelleen toipuu rankoista hoidoista.
Mä oon 33, 165cm, 92kg nainen. Polvia ei kolota, voin seurassa kävellä viitisen kilometriä (masennus estää yksin kävelyn). Ylipaino harmittaa kun vaatteet ei enää istu ja osa on jo liian tiukkoja.
Ylipaino ei estä kuntosalilla käyntiä ollenkaan. Ainostaan jalkaprässissä maha on ikävästi tiellä. Sängyssä kääntyminen ei todellakaan vaivalloista. Voisin aivan hyvin mennä tanssitunnille tai joogata.
Olen kyllä kärsinyt uupumuksesta, joka sattui olemaan pahempi normaalipainon aikana. Ylipainoa tuli 20kg kahdessa vuodessa rankan parisuhteen aikana. Nyt tiputtelen rauhalliseen tahtiin, jottei lihasta lähde laihtuessa.
Rapakuntoiselle liikunta on tuskaa ilman ylipainoakin. Ehkä sinulla on kyse siitä.
Olen kotonani kehossani uuden migreenilääkkeen ansiosta. Paino, jossa parhaiden viihdyn on kuitenkin 73kg, eli lievän ylipainon puolella. Sitä kohti.
Tunnen kyllä läskin höllyvän ja mahan pömpöttävän, mutta sellaista on elämä joskus, paljon suurempia murheita on. Deittailun suhteen olen tullut epävarmemmaksi. Muuten olen ihan sujut itseni kanssa.
wow, 5km kävelyä.
Tota mä ainakin meinaan kun sanon että läskeiltä häviää käsitys normaalista.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino lyhentää elinikää ja aiheuttaa sairauksia.
Niin moottoripyöräilykin ja uiminen.
Sanoin että 5km on erityisen paljon? En sanonut. Kerroin vain faktan omasta elämästäni. Ei minulta ole hävinnyt käsitys tai suhteellisuudentaju mistään. Lisäksi en ole ”läski”, mitä ikinä se sinulle tarkoittaakaan.
Ehkä sinun oma hyvinvointisi on kiinni toisten mollaamisesta. Tämäkin oli ketju vertaisille, ei sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi kurja tuo syöpäjuttu, nuo mitat eivät selitä noin kamalaa oloa. Ehkä kroppasi edelleen toipuu rankoista hoidoista.
Mä oon 33, 165cm, 92kg nainen. Polvia ei kolota, voin seurassa kävellä viitisen kilometriä (masennus estää yksin kävelyn). Ylipaino harmittaa kun vaatteet ei enää istu ja osa on jo liian tiukkoja.
Ylipaino ei estä kuntosalilla käyntiä ollenkaan. Ainostaan jalkaprässissä maha on ikävästi tiellä. Sängyssä kääntyminen ei todellakaan vaivalloista. Voisin aivan hyvin mennä tanssitunnille tai joogata.
Olen kyllä kärsinyt uupumuksesta, joka sattui olemaan pahempi normaalipainon aikana. Ylipainoa tuli 20kg kahdessa vuodessa rankan parisuhteen aikana. Nyt tiputtelen rauhalliseen tahtiin, jottei lihasta lähde laihtuessa.
Rapakuntoiselle liikunta on tuskaa ilman ylipainoakin. Ehkä sinulla on kyse siitä.
Olen kotonani kehossani uuden migreenilääkkeen ansiosta. Paino, jossa parhaiden viihdyn on kuitenkin 73kg, eli lievän ylipainon puolella. Sitä kohti.
Tunnen kyllä läskin höllyvän ja mahan pömpöttävän, mutta sellaista on elämä joskus, paljon suurempia murheita on. Deittailun suhteen olen tullut epävarmemmaksi. Muuten olen ihan sujut itseni kanssa.
wow, 5km kävelyä.
Tota mä ainakin meinaan kun sanon että läskeiltä häviää käsitys normaalista.
No on se jo tunnin lenkki reipasta kävelyä. Metsässä vaeltelua lukuunottamatta, yli tunnin kävelylenkki kiristäis omaakin nuppia. Ja ainakaan minä en suostu rasittamaan selkääni ja polviani turhaan juoksemalla tällä massalla.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin että 5km on erityisen paljon? En sanonut. Kerroin vain faktan omasta elämästäni. Ei minulta ole hävinnyt käsitys tai suhteellisuudentaju mistään. Lisäksi en ole ”läski”, mitä ikinä se sinulle tarkoittaakaan.
Ehkä sinun oma hyvinvointisi on kiinni toisten mollaamisesta. Tämäkin oli ketju vertaisille, ei sinulle.
Perus av, heti haaskalinnut nokkimassa, oikein etsimällä etsivät jotakin, mistä voivat mollata ja ilkkua. Se onkin syy, miksi olen vähentänyt reilusti tällä palstalla käymistä ja nykyään osallistun lähinnä vain lukemalla.
Ei liity ylipainoon mitenkään, ihan yhtä hankalaa oli elo 70 kiloisena kuin nyt 90 kiloisena. Mulla on ilmeisesti joku sukuvika. Koko äidin puolinen akkaväki on varustettu huonoilla nivelillä ja kudoksilla. Mun lihaksiin, niveliin, joka paikkaan sattuu olin lihava tai laiha, liikuin tai en. Mulla liikkuva työ, joka kohtuudella ylläpitää kuntoa. Äiti, joka oli toimistotyössä, sairaseläköityi alta viiskymppisenä. Ehkä itse pysyn työelämässä pidempään, ehkä en. Olen nyt 40v.
Nykyään muutenkin istutaan tosi paljon, töissä, autossa, kotona. On paljon ihan normipainoisia, joille se tunnin lenkki ja kuntosali silloin tällöin olisi merkittävä parannus. Mutta näämmä se on mitätöntä silloin, jos on ylipainoisesta kyse...
Usein se on ollut 1,5 lenkki rauhallista kävelyä, kun on kiva jutella.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole ongelmia. Voin hyvin.
Sama. Ongelma on ainoastaan peili, mutta välttelen sitä :D
Jotenkin uskomatonta, että 10 vuotta sitten, viimeisilläni raskaana painoin 84kg.
Ja nyt en ole raskaana, ja painan tasan 100kg.
Pitäisi laihduttaa, mutta motivaatio 0.
N35 161cm
Kyse on ehkä tottumuskysymyksestäkin. Jos on tottunut siihen, ettei mahamakkarat eikä vatsan turvotus tunnu istuessa ja läskit eivät hölsky urheillessa, niin pienikin pöhötys voi tuntua kammottavalta. Mutta jos on aina ollut lihava, niin ehkä siihen tottuu, kun ei muista miten ihanalta ja kevyeltä tuntuu, kun on kiinteä voimakas keho ja lättänä maha.