Lue keskustelun säännöt.
Miksi toisten juomattomuutta saa kommentoida vaikka juomista ei?
11.07.2021 |
Jos joku puolituttu ihminen juo suuria määriä alkoholia tai on humalassa illanvietossa, ei ole missään nimessä sopivaa alkaa baarin pöydässä puhumaan siitä, onko hänellä ehkäpä alkoholiongelma. Jos kyseessä olisi läheinen ihminen ja hänen alkoholinkäyttönsä oikeasti huolettaisi, asia otettaisiin tahdikkaasti puheeksi kahden kesken jossain toisessa tilanteessa.
Jos joku ei juo mitään alkoholipitoista ja kohteliaasti kieltäytyy tarjotusta alkoholista, on yhtäkkiä ihan reilua peliä alkaa koko seurueen kesken keskustelemaan siitä, onko kieltäytymisen syynä mahdollisesti alkoholiongelma ja lähteekö heti putki päälle yhden juomisesta. Absolutisti ei saa kysyä muilta, miksi he juovat alkoholia, tai ylipäätään kommentoida toisten juomista yhtään mitenkään. Kuitenkin hänen päätöstään ja lasinsa sisältöä saa kyseenalaistaa ja ihmetellä aivan vapaasti.
Silmiinpistävän erilaiset standardit niiden kohdalla, jotka juovat, ja niiden, jotka eivät juo. Miksi?
Kommentit (42)
Eivät ole oikeita ystäviä, jos eivät voi mennä toistensa kanssa tekemään jotain selvinpäin. Itse naureskelen vanhoille tutuille, jotka eivät ole vieläkään kasvaneet aikuisiksi, vaan nuppi on saatava sekaisin joka viikonloppu. Sitten aina samat draamat sekoillessa ja mitään ei opita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ollaan sanottu, että en kai vaan ole absolutisti. No en ole, mutta en käytä alkoholia paljoa. Jos nyt joku onkin absolutisti niin yhtä loukkaavaa se on, kun kyseenalaistetaan toisten juominen.
Vierailija kirjoitti:
Olen ratkaissut ongelman lähtemällä kotiin kun toisten syömisten ja juomisten kommentointi alkaa
Tai elämäntapojen. "Shä et oshaa elää, relax hei, otashh paukku". Tätä kuulee usein kavereilta, joille elämä on työssäkäyntiä ja viikonloppu kännissä/krapulassa sohvalla. Itse harrastelen, kuntoilen, reissaan ja teen vaikka mitä jänniä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on epäterve alkoholikulttuuri.
Piireistä se on kiinni. itse kieltäydyin kaikista kutsuista, mihin liittyy jonkinasteinen kännääminen, eikä kukaan utele syitä. En ole edes absolutisti.
Sosiaalinen elämä suomalaisten kaverien kanssa loppuisi mulla kokonaan, jos aina kieltäytyisin. Piireistähän se tosiaan kiinni on, mutta täysin juomattomia tuntuu olevan tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kasvissyöntiä saa kommentoida mutta lihansyöntiä ei?
Varsinkin kasvissyöjät pitävät meteliä syömisistään, vaikka välillä näyttää grilimakkarakin maistuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun juomisesta aina huomautellaan. Taas muut alkoholistit eivät ikinä huomauttele, paitsi jos en juo. Ihmisten pitäisi vain huolehtia omista asioista. Tässä minä vieläkin juon alkoholia, vaikka muut sanovat että minun ei pitäisi.
Sama myös ihmisille ketkä eivät juo alkoholia. Itse tykkään ihmisistä, jotka ovat hauskoja ILMAN alkoholia, mutta se on harvinaista. Voit olla tylsä ihminen, joten ihmiset haluavat että vedät kännit niin sinusta tulisi hauskempi ihminen. Itsekin olen näin ajatellut yhdestä tyypistä. Oli vain niin tylsä, mutta en kuitenkaan painostanut tai kysynyt miksi ei juonut.
Jep, joskus yritetään juottaa väkisin ja vähintään sitten nuristaan kun ei onnistu.
Yksi tuttuni juo kunnolla ainakin kerran viikossa ja vähemmän useamman kerran ja luulee, että se on vähän. Moni juo kaljan pari per päivä ja luulevat sen olevan normaalia. Minusta tuo on kaukana normaalista, mutta jostain syystä Suomessa se meneekin toisinpäin ja minusta tulee se outo, kun juon harvoin enkä menetä kontrollia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään ihmisistä, jotka ovat hauskoja ILMAN alkoholia, mutta se on harvinaista. Voit olla tylsä ihminen, joten ihmiset haluavat että vedät kännit niin sinusta tulisi hauskempi ihminen. Itsekin olen näin ajatellut yhdestä tyypistä. Oli vain niin tylsä, mutta en kuitenkaan painostanut tai kysynyt miksi ei juonut.
Pikemminkin ne juojat luulevat olevansa aivan helvetin hauskoja, mutta selväpäisenä sitä katsellessa tajuaa että se on vain täyttä ääliömäisyyttä. Hauskaa on todennäköisimmin jos kaikki ovat selvinpäin, jos itse joutuu olemaan tosi kännisten kanssa selvänä niin ei siinä todellakaan naurata. Ja monet muuttuvat kännissä tavalla tai toisella rasittaviksi, itkuisiksi, aggressiiviksi, sekoileviksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on epäterve alkoholikulttuuri.
Piireistä se on kiinni. itse kieltäydyin kaikista kutsuista, mihin liittyy jonkinasteinen kännääminen, eikä kukaan utele syitä. En ole edes absolutisti.
Sosiaalinen elämä suomalaisten kaverien kanssa loppuisi mulla kokonaan, jos aina kieltäytyisin. Piireistähän se tosiaan kiinni on, mutta täysin juomattomia tuntuu olevan tosi vähän.
Näinpä, ikävä kyllä. Opiskelukavereiden kanssa ajanviettoon liittyy alkoholi lähes aina ja olen menettänyt lähes täysin kiinnostuksen juomiseen. Mutta ei tässä maassa ole helppo elää näin kun on niin juoppokulttuuri eikä mitään muuta haluta tai osata näköjään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on epäterve alkoholikulttuuri.
No sepä se. Meillä ihminen, joka ei juo, on kummajainen ja joutuu selittämään juomattomuuttaan. Ja jos ei joudu selittämään, on automaattisesti leimattu alkoholistiksi, joka ei voi juoda pisaraakaan, ettei putki lähde käyntiin uudestaan.
Toinen suuri kummajainen on, että joka ainoa juoppo vastustaa huumeita henkeen ja vereen, tajuamatta sitä, että he itse ovat koukussa yhteen vaarallisimmista huumeista. Alkoholistin mielestä alkoholi ei ole huumetta, koska se on alkoholia ja se on totta, koska alkoholi on myös erinomainen puhdistusaine, mutta he eivät tarkoita sitä. Mutta se puhdistusaine liuottaa myös heidän aivojaan ja liian moni perhe tuntee sen nahoissaan.
Olen juopon lapsi ja tärkein asia, mikä piti oppia lapsena, oli olla kuulumaton ja näkymätön. Ja se oppi istutettiin väkivallalla. Ja tämä perhehelv etti jatkuu aina vaan, sukupolvesta toiseen. Ja minä joudun selittelemään juomattomuuttani. Tätä on suomalaiset arvot karuimmillaan.
"No etkö sä edes yhtä tai kahta voi juoda? " Tämän lauseen olen kuullut monta kertaa. Itsekin siis juopon lapsi ja joskus nuorempana alennuin kertomaan syyn juomattomuuteeni. Ei tätä asiaa voi ymmärtää kuin toinen juoppovanhempien lapsi.
Oma puolisoni on absolutisti ja itse myös juon todella harvoin. Aina on duuni- ja muissa porukoissa riittänyt, kun sanoo, ettei pidä alkoholin mausta tai että en halua juoda. Ei sen jälkeen kukaan spekuloi ja ihmettele tai tyrkytä juotavaa. Itse aikoinani kysyin puolisoltani absolutismin syytä, koska olen viettänyt aika surkean lapsuuden alkoholistiperheessä. Kun kävi ilmi, että kyse on periaatepäätöksestä, niin ikinä ei ole tarvinnut asiasta enää keskustella.
Tuttava- ja kaveripiirissä on monta absolutistia ja alkoholinkäyttö on todella vähäistä. Ei tulisi mieleenkään puuttua jonkun ventovieraan ylenpalttiseen juomiseen. Lapsuuteni jälkeen ei ole mitään mielenkiintoa olla tekemisissä alkoholistien kanssa ja siihen kittaamiseen ei mitkään puheet auta. Ihan ymmärrettävää, etteivät ihmiset halua sekaantua toisten ongelmiin edes sanallisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on epäterve alkoholikulttuuri.
Piireistä se on kiinni. itse kieltäydyin kaikista kutsuista, mihin liittyy jonkinasteinen kännääminen, eikä kukaan utele syitä. En ole edes absolutisti.
Sosiaalinen elämä suomalaisten kaverien kanssa loppuisi mulla kokonaan, jos aina kieltäytyisin. Piireistähän se tosiaan kiinni on, mutta täysin juomattomia tuntuu olevan tosi vähän.
Olen usein käynyt työkavereiden kanssa syömässä, mutta lähden siinä vaiheessa kotiin, kun he lähtevät baarikierrokselleen. Eikä kukaan sitä taivastele.
Oletko uskovainen/raskaana/alkoholisti? Ja nää kyselyt alkoi jo 17-vuotiaana kun selvisi etten ollut koskaan juonut. Nykyään 15 vuotta myöhemmin hyvin harva kyselee. Nuorempana ihmiset meni juomattomuudesta ihan sekaisin! Yksi nainen kävi baarissa käsiksi kun oli sitä mieltä että "katson häntä kieroon ja luulen hänen olevan alkoholisti". En ollut koskaan tavannut häntä tai tiennyt hänen juomatottumuksista, minulla ei myöskään ollut mitään juovia ihmisiä vastaan, suurin osa kavereistani joi normaalin suomalaisen nuoren lailla ja mielelläni lähdin heidän kanssa baariin tanssimaan tai pussikaljalle mutta ilman sitä kaljaa.
Monesti sain nuorena kuulla, että ethän sitten kuvaa kun me muut ollaan kännissä tai suoraan sanottuna "heitetään toi kiltti tyttö pihalle ku bileet alkaa ettei se kerro kenellekään mitä tällä tapahtuu". Miksi ihmeessä kuvaisin tai kertoisin bileiden sekoiluista kenellekään?😅 Tämä tosin rikkaissa piireissä, ehkä siellä oman nimen ja maineen vaaliminen on niin iso juttu että kiltti pieni absolutistityttö nähdään kauheena uhkana😅 Onneksi tällaiset loppui siinä viimeistään 25 vuotiaana jonka jälkeen juomattomuus ei ollut kenellekään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika raskasta olisi selvinpäin tavata kavereita tai tuttuja. Onneksi ei tarvitse nähdä ketään niin voi tylsistyä ilman päihteitä. Ei sentään tarvi rasittua kenenkään tapaamisesta. Vielä kun voisi nukkua tuplaten sen mitä nyt niin elämä olisi paljon parempaa.
Tää on kyllä jännä, miten toisten juomattomuutta on "hyväksyttävää" hämmästellä ja kummastella ja syyksi kerrottu "ei vaan tee mieli" ei mene millään jakeluun - taustalla on pakko olla jotain salamyhkäistä. Siis minusta tuo on sama asia kun ravintolassa valitsee annosta, listalla on kanaa, mutta jos henkilö ei tykkää kanasta, hän ottaa varmasti jotain muuta. Ei kukaan tuossa kohtaa kummastele, että miksi ihmeessä toinen ei ota kanaa.
Ei se kaikkien kanssa tommosta. Meillä oli kollegojen kanssa illanistujaiset joissa oli skumppaa, sanoin että kiitos juon vichyä. Siinä kaikki.
Vaikka käytän alkoholia, en käytä sitä aina. Joku on saattanut kysyä että etkös sinä kuitenkin joskus juo viiniä kun kieltäydyn niin vastaan vaan että joo mutta en nyt kiitos.
Aikuisessa elämässäni ei ole tuputettu juomista.
Varmasti jos porukka dokaa, kaikista tuntuu ns helpommalta jos jokainen tekee niin. Eihän selvä jaksa istua myöhään kännisten kanssa. Se voisi osaltaan selittää mikä siinä ”haittaa”. Itse voin olla juhlissa juomatta mutta en tietenkään ole niin myöhään että porukka on ihan sössötyskunnossa. Joskus jos olen juonut vain vähän lähden silti kotiin jos muut on rasittavan kännissä. Helpointa olla ns samalla levelillä.
Samaa mietin. Jostain syystä se tuntuu olevan aina jonkun asian tekemättä jättäminen mitä saa arvostella ja paheksua, nykyään esim. seksistä pidättäytymistä on ok arvostella jopa paheksua, mutta seksiä monen kanssa harrastamista ei saa arvostella ja vielä ajankohtaisempi rokottamattomuutta saa arvostella mutta rokottautumista ei saisi.
Oisko sitten kyseessä ryhmäpaine jonka tekemisiä ei saa arvostella? Ja toisin tekevät koetaan uhkana kun kyseenalaistavat tätä toimintaa.
Yksi tuttava sanoi, että jos hän lopettaisi alkoholin käytön kokonaan, hänen paras kaverinsa saisi raivokohtauksen. Olin ymmälläni. Suomen juomiskulttuuri?
"Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää tekemättä." — Aristoteles
Tämänlainen kommentointi on tosi ärsyttävää ja yllättävän yleistä, jos ei juo samoja määriä kuin muu seurue.
Olimme miehen perheen kanssa syömässä viime äitienpäivänä. Juomalistalla ei ollut mitään mielestäni hyvää alkoholijuomaa, joten otin vissyn. Emme olleet autolla, joten en voinut vedota siihen, kun se taivastelu alkoi. Lopputulemana oli, että minun on pakko olla raskaana. Kaikki tämä taivastelu ja spekulointi 8-vuotiaan tyttäremme kuullen.
Olen jättänyt alkoholin ja sokerin minimiin, sillä ne molemmat laukaisevat minulla pahan ahdistuksen, joka on helposti vältettävissä, kun välttelen alkoholia ja sokeria. Sokerittomuudesta mainitseminen juhlissa saa aikaan ”no eihän sun nyt tarvitse laihduttaa”-väännön. Alkoholittomuus tosiaan saa aikaan raskausutelut, vaikka kaikki tietää, että ensimmäistäkin tehtiin hartaasti eikä se ollut itsestäänselvyys.