Hyväksytäänkö hiljainen luonne miehillä helpommin kuin naisilta?

Kyllä.

Olen hiljainen nainen ja olen koko ikäni saanut TODELLA paljon kommentteja siitä. Se on aina yhtä ärsyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljainen nainen ja olen koko ikäni saanut TODELLA paljon kommentteja siitä. Se on aina yhtä ärsyttävää.

Niin on!

Minulle kelpaisi hiljainen mies. Naistennaurattajat kierrän kaukaa.

Kyllä. Mulle hiljaisuus on valinta. En halua avautua elämästäni epäluotettaville ihmisille. Kun paikalla on huutajia en lähde kilpahuutoon. Juttelen kivoille ihmisille pienessä porukassa. Olen myös oppinut varomaan mielipiteideni ilmaisua. Kyllä mä ne ilmaisen kun on oikea aika.

Hiljainen mies on strong silent type. Hiljaista naista pidetään arkana tai mörököllinä. Naisen pitäisi iloisesti lirkuttaa ja mielistellä.

Minulle todellakin kelpaisi hiljainen nainen. Noita äänekkäitä räkättäjiä on nähty jo ihan tarpeeksi

Hiljainen mies on näkymätön ja elämänsä yksin.

Mä olen aika hiljainen nainen ja olen saanut kuulla siitä todella paljon.

Mutta yhden kerran tuo kommentointi ihmetytti kyllä suuresti. Olin työharjoittelussa jossain tehtaassa ja mun tehtävä oli liimailla jotain osia yhteen. Ei minkäänlaista asiakaspalvelua siis. Halusin olla mahdollisimman tehokas ja keskityin vain siihen tekemiseen. Mulla oli siinä työpari joka teki sitä samaa ja hän oli myös ohjaajani.

Harjoittelun lopuksi oli arvionti ja opettajani tuli katsomaan miten olen pärjännyt. Opettaja kysyi työparilta/ohjaajalta, että miten on mennyt. Niin tämä ohjaaja vastasi, että ”no tiinaleena on aika hiljainen”.

Ei sanaakaan itse työtehtävästä. Opettaja vain nyökytteli, että joo niin on hiljainen. Tuntui oudolta myös sen takia, että se ohjaaja ei itsekään ollut yrittänyt keskustella kanssani muuta kuin, että neuvoi työtehtävän.

Olen huomannut saman. Olemme miehen kanssa kumpikin hiljaisia ja miestä kuvaillaan ”rauhalliseksi” ja ”keskittyneeksi” missä minä olen ”ujo” ja ”sisäänpäin kääntyvä”.

Minä olen joutunut "leikkimään" hiljaista, etten olisi lentänyt heti ulos joka paikasta, oikeasti olen erittäin kiinnostunut miten asiat hoidetaan, miten ne hoidetaan, järjestelmällinen, takuulla epäkohdat esille ja ÄÄNEEN ottava, kinastelenkin mielelläni, mikäli epäkohtia tarjotaan ratkaisuiksi. Tiukka asennevamma pitää minut aina valppaana ja tietoisena, mitä ympärilläni tapahtuu tai mitä minulle on tapahtumassa. En vaihtais itseäni mihinkään.

"Hiljaiset" miehet on usein huippuja sängyssä, tekee muutakin kuin vaan käyttää munaansa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kelpaisi hiljainen mies. Naistennaurattajat kierrän kaukaa.

Sama täällä, hiljainen ja rauhallinen mies haussa.

Olen hiljainen ja rauhallinen nainen, mutta koskaan en ole saanut kuulla siitä mitään negatiivista, vaan päinvastoin asiasta on pidetty.

Luulen, että jotkut hiljaiset ottavat nokkiinsa ihan kaikesta mitä heille sanotaan. He suhtautuvat automaattisesti kielteisesti kaikkeen kommentointiin ja kysymyksiin ja muiden sanomiset ovat heille aina uhka, sanotaan sitä ihan mitä vain. He siis ovat aina varpaillaan ja puolustuskannalla.

Moni nainen on sellainen hiljainen hissukka harmaavarpunen, oikeen maan matonen, joka ei näy ei kuulu ja tuntuu myös pitävän sitä ihanneroolina, johon muidenkin pitäisi yltää. Mua tää ihmistyyppi ärsyttää ihan suunnattomasti mutta kyllähän varmimmiten sellainen saa miehen itselleen. Ukot tykkäävät, kun nainen ei tee muuta kuin toimii taloudenhuoltajana ja lapsentekoalustana... harmaavarpusesta ei ole harmia myöskään sukujuhlissa, siitä tietää varmasti, ettei se laita liikaa ripsaria kun ei se laita sitä ollenkaan ja siitä voi olla varma kans sen suhteen, ettei se möläyttele mitään tyhmää tai yritä puhua maailmanpolitiikasta, kun ei se puhu mitään muutakaan. Ideaalivaimoaines.

Te naiset jotka haluatte rauhallisen miehen. Ikä ja sijainti?

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen on sellainen hiljainen hissukka harmaavarpunen, oikeen maan matonen, joka ei näy ei kuulu ja tuntuu myös pitävän sitä ihanneroolina, johon muidenkin pitäisi yltää. Mua tää ihmistyyppi ärsyttää ihan suunnattomasti mutta kyllähän varmimmiten sellainen saa miehen itselleen. Ukot tykkäävät, kun nainen ei tee muuta kuin toimii taloudenhuoltajana ja lapsentekoalustana... harmaavarpusesta ei ole harmia myöskään sukujuhlissa, siitä tietää varmasti, ettei se laita liikaa ripsaria kun ei se laita sitä ollenkaan ja siitä voi olla varma kans sen suhteen, ettei se möläyttele mitään tyhmää tai yritä puhua maailmanpolitiikasta, kun ei se puhu mitään muutakaan. Ideaalivaimoaines.

Mistä lähtien hiljainen = harmaavarpunen joka ei osaa puolustaa itseään? :D

Oletko yksi niistä räkättirastaista joiden pitää olla koko ajan äänessä ja saada huomiota?

Ujona naisena itse inhoan käsitettä "ujo, hiljainen nainen".

Tuolla jossainpäin palstaa oli keskustelua siitä, kuinka pieni jonkun tietynlaisen naisen osa on ja oikeasti voin sanoa, että paljon sitä pienempi on ujon, hiljaisen ja kiltin naisen ns. ruutu.

Aivan. Juuri varmaan se tietty sana mielikuva iskostui mieleen monille, vaikka ujoja, kilttejä ja hiljaisia naisia on vaikka kuinka paljon keskenään täysin erilaisia.

Eli mikäli joku mies sanoo hakevansa tämänkaltaista noista hänhän todellisuudessa hakee joko itseään 24/7 tottelevaa nukkea tai neulaa hiljaisten ja kilttien naisten heinäsuovasta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aika hiljainen nainen ja olen saanut kuulla siitä todella paljon.

Mutta yhden kerran tuo kommentointi ihmetytti kyllä suuresti. Olin työharjoittelussa jossain tehtaassa ja mun tehtävä oli liimailla jotain osia yhteen. Ei minkäänlaista asiakaspalvelua siis. Halusin olla mahdollisimman tehokas ja keskityin vain siihen tekemiseen. Mulla oli siinä työpari joka teki sitä samaa ja hän oli myös ohjaajani.

Harjoittelun lopuksi oli arvionti ja opettajani tuli katsomaan miten olen pärjännyt. Opettaja kysyi työparilta/ohjaajalta, että miten on mennyt. Niin tämä ohjaaja vastasi, että ”no tiinaleena on aika hiljainen”.

Ei sanaakaan itse työtehtävästä. Opettaja vain nyökytteli, että joo niin on hiljainen. Tuntui oudolta myös sen takia, että se ohjaaja ei itsekään ollut yrittänyt keskustella kanssani muuta kuin, että neuvoi työtehtävän.

Tämä. Menin uuteen työpaikkaan ja pian aloittamisen jälkeen minulla oli kehityskeskustelu. Esimies sanoi kuulleensa että olen tosi ammattitaitoinen mutta niin hiljainen että epäillään sopeudunko porukkaan.

Työ oli sellaista että työkavereita nähtiin lähinnä kahvitauoilla. Siellä tietty sisäpiiri piti kovaa metakkaa sisäpiirin asioista niin että minulla ei ollut edes mahdollisuutta päästä juttuihin mukaan. Sama piiri jatkoi mesoamistaan tupakkatauoilla.

Eivätpä tienneet että me hiljaisemmat tupakoimattomat muodostimme vaivihkaa oman piirimme, josta saattaa vuotaa tietoja esimiehelle.

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljainen ja rauhallinen nainen, mutta koskaan en ole saanut kuulla siitä mitään negatiivista, vaan päinvastoin asiasta on pidetty.

Luulen, että jotkut hiljaiset ottavat nokkiinsa ihan kaikesta mitä heille sanotaan. He suhtautuvat automaattisesti kielteisesti kaikkeen kommentointiin ja kysymyksiin ja muiden sanomiset ovat heille aina uhka, sanotaan sitä ihan mitä vain. He siis ovat aina varpaillaan ja puolustuskannalla.

No mulle on useita kertoja ihan suoraan kommentoitu negatiivisesti sitä hiljaisuutta. Esim. hyvin yleinen kommentti työharjoitteluissa yms. on että "ole reippaampi", vaikka tekisin työni ripeästi ja hyvin. Ilmeisesti reippaus tarkoittaa näille kommentoijille puheliaisuutta ja smalltalkkausta. Ei ole myöskään yksi tai kaksi kertaa kun on kysytty suoraan että miksi olet noin hiljainen, sellaisissakin tilanteissa joissa itse olen mielestäni puhunut normaalin verran.

Usein on niin, että ei nähdä ihmisessä muuta kuin hiljaisuus. Se pitää aina tunkea mukaan kuvaukseen. Hiljaisena olen aina muille vain hiljainen.

Joku moitti ketjussa, että olemme herkkänahkaisia ja otamme kaiken kritiikkinä. Olen kyllä hyvä lukemaan ihmisiä eikä ne kommentit hiljaisuudesta ole mitään muuta kuin nälvimistä tai veetuilua.