Liian herkkä miesystävä parisuhteen kannalta. Ei taho tulla mitään
Etäsuhde kyseessä. Draaman luomista tasasin väliajoin vaikka yhtään mitään ei ole tapahtunut. Mulle tommonen on outo kokemus, kukaan muu tuttuni ei ole koskaan ollu draama queen/king.
On todella tunneherkkä, toisaalta onhan siinä hyvätkin puolensa. Mutta suuttuu jos itse teen samaa kun mitä hän saa tehdä (esim. vastaa viestiin vasta seuraavana päivänä). Joskus on tunne että tätä täytyy käsitellä kuin jotain pientä vauvaa ettei vaan hänen tunteet loukkaannu. On kokopäiväinen työ jo, etenkin näiden draamojen ja suhdekriisien aikana. Nytkin epävarmuus jatkuuko tää juttu ees kun en tiedä onko hän vielä suuttunut vai ei. Masentuu hyvin vähästä mitä suhteessamme on tapahtunut (esim. viestiin vastaan vähän myöhässä) ja alkaa juomaan sitten. Tuleeko tämmösestä mitään?
Kommentit (44)
Tuossa on kyse tunneherkästä ihmisestä, joka ei ole oppinut käsittelemään tunteitaan. Toistaa huonoa tapaa reagoida voimakkaaseen, negatiiviseen tunteeseen. Ei tietoisesti manipuloi, vaan sen sijaan, että saisi ikävän tunteen menemään ohi, ruokkii sitä. Jos ei itse tunnista ja myönnä ongelmaa ja ala opetella uutta tapaa toimia, jatkaa sitä ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.
On Suomesta ja maailmalta aika paljon varoittavia esimerkkejä, jossa miehen masentunut, manipuloiva ja itsetuhoinen käytös johtaa pahimmillaan puolison murhaan tai esim. kouluammuskeluun. Ei AP:llä ole mitään velvollisuutta alkaa terapioimaan toista oman hyvinvointinsa ja terveytensä kustannuksella.
No nyt rupesi itseänikin itkettämän 😥
M49
Vierailija kirjoitti:
Ei draamailu ole mitään herkkyyttä. Kuulostaa manipuloinnilta enemmänkin.
Kyllä se on herkkyyttä, mutta se herkkyys manifestoituu vahingollisella tavalla. Terve herkkä ihminen vaan kokee ne tunteet ja antaa niiden mennä, sairas käyttää niitä katalyyttina ja muiden aiheuttamina, jolloin aukeaa mahdollisuus syyttää muita omasta tunnetilastaan.
Lopettaisin suhteen, oli mikä häiriö oli. Tuo juomiseen ratkeaminen oli mulle se viimeinen niitti. En tällaista katsoisi hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.
On Suomesta ja maailmalta aika paljon varoittavia esimerkkejä, jossa miehen masentunut, manipuloiva ja itsetuhoinen käytös johtaa pahimmillaan puolison murhaan tai esim. kouluammuskeluun. Ei AP:llä ole mitään velvollisuutta alkaa terapioimaan toista oman hyvinvointinsa ja terveytensä kustannuksella.
Luetun ymmärtäminen? Kehotin ap:ta ainoastaan keskustelemaan miehen kanssa käytöksestä ja tunteista joita ne kummassakin herättää. Tuollainen kommunikointi on toimivan parisuhteen kulmakivi. Lue tuo aiempi kommenttini uudestaan, varsinkin viimeinen lause.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei draamailu ole mitään herkkyyttä. Kuulostaa manipuloinnilta enemmänkin.
Kyllä se on herkkyyttä, mutta se herkkyys manifestoituu vahingollisella tavalla. Terve herkkä ihminen vaan kokee ne tunteet ja antaa niiden mennä, sairas käyttää niitä katalyyttina ja muiden aiheuttamina, jolloin aukeaa mahdollisuus syyttää muita omasta tunnetilastaan.
Psykopaatti tai narsisti voi käyttää täysin samoja keinoja manipuloidakseen. Kummallakin tavoitteena, että vastapuoli tekee kuten käsketään ja on käytettävissä. Kumpikaan näistä ihmistyypeistä ei ole erityisen herkkä, mutta osaavat teeskennellä ja vedellä oikeista naruista. Ei voi mitenkään AP:n kuvauksen perusteella väittää tietäväsi totuutta sinulle täysin tuntemattomasta ihmisestä.
Niin ja toki ihminen voi olla samaan aikaan myös herkkä ja täysi m u l k k u. Ei se tee suhteen jatkamisesta yhtään kannattavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.
On Suomesta ja maailmalta aika paljon varoittavia esimerkkejä, jossa miehen masentunut, manipuloiva ja itsetuhoinen käytös johtaa pahimmillaan puolison murhaan tai esim. kouluammuskeluun. Ei AP:llä ole mitään velvollisuutta alkaa terapioimaan toista oman hyvinvointinsa ja terveytensä kustannuksella.
Luetun ymmärtäminen? Kehotin ap:ta ainoastaan keskustelemaan miehen kanssa käytöksestä ja tunteista joita ne kummassakin herättää. Tuollainen kommunikointi on toimivan parisuhteen kulmakivi. Lue tuo aiempi kommenttini uudestaan, varsinkin viimeinen lause.
Luetun ymmärtämisessäni ei ole mitään vikaa. Omituista kristuskruunua olet nyt asettamassa tämän ”herkän” osapuolen päähän. Kyseessä on etäsuhde, jossa toinen on manipuloiva, aiheuttaa AP:lle mielipahaa ja ilmeisesti on ongelmaa myös alkoholin suhteen. Ihanko luulit, että pienellä keskustelulla tuo muuttuu? Alan vähän epäillä, ettei itselläsi ole minkäänlaista kokemusta mainitsemastasi tilanteesta tai onko sinulla joku tarve pelastella näitä kusessa olevia miehiä?
Nyt tiedät, millaista miehillä on olla suurimman osan naisista kanssa. Säännöt eivät ole samat ja vain toinen saa tehdä tiettyjä juttuja, koska on niin erikoisen herkkä.
Vierailija kirjoitti:
Taas ollaan pilaamassa herkkien ihmisten mainetta :(
Oletko myös alkoholisti? Jos olet, niin sen osan olet kyllä pilannut ihan itse.
Ei se mikään herkkä ole, vaan kusipää.
Ei tuo ole herkkyyttä vaan huonoa käytöstä. P-häiriö tulee mieleen tuollaisesta käytöksestä. Yleensä tuollainen käytös vain pahenee niin mieti tarkkaan mitä kaikkea olet valmis sietämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei draamailu ole mitään herkkyyttä. Kuulostaa manipuloinnilta enemmänkin.
Kyllä se on herkkyyttä, mutta se herkkyys manifestoituu vahingollisella tavalla. Terve herkkä ihminen vaan kokee ne tunteet ja antaa niiden mennä, sairas käyttää niitä katalyyttina ja muiden aiheuttamina, jolloin aukeaa mahdollisuus syyttää muita omasta tunnetilastaan.
Psykopaatti tai narsisti voi käyttää täysin samoja keinoja manipuloidakseen. Kummallakin tavoitteena, että vastapuoli tekee kuten käsketään ja on käytettävissä. Kumpikaan näistä ihmistyypeistä ei ole erityisen herkkä, mutta osaavat teeskennellä ja vedellä oikeista naruista. Ei voi mitenkään AP:n kuvauksen perusteella väittää tietäväsi totuutta sinulle täysin tuntemattomasta ihmisestä.
Niin ja toki ihminen voi olla samaan aikaan myös herkkä ja täysi m u l k k u. Ei se tee suhteen jatkamisesta yhtään kannattavampaa.
Kyllä narsistit ja psykopaatit itse asiassa ovat erittäin herkkiä. Mikään muu ei selitä heidän käyttäytymistään. Herkkyys ei ole sama kuin kilttiys ja muiden ottaminen huomioon.
Mies on alkoholisti. Hän tulee aina, ihan aina ja riippumatta siitä, mitä teet tai jätät tekemättä, löytämään syyn juoda.
Lycka till, jos tuohon suhteeseen meinaat jäädä. Suosittelen jo nyt paihdelinkki.fi ja sieltä alkoholistien läheisten keskustelupalsta, jonka nimeä en nyt muista.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tiedät miltä miehestä tuntuu seurustella lähes jokaisen naisen kanssa.
Miksi sille miehelle ei riitä yksi nainen vaan pitää seurustella lähes jokaisen kanssa?
sano äijälle suorat sanat käytöksestä ja päätä suhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.
On Suomesta ja maailmalta aika paljon varoittavia esimerkkejä, jossa miehen masentunut, manipuloiva ja itsetuhoinen käytös johtaa pahimmillaan puolison murhaan tai esim. kouluammuskeluun. Ei AP:llä ole mitään velvollisuutta alkaa terapioimaan toista oman hyvinvointinsa ja terveytensä kustannuksella.
Luetun ymmärtäminen? Kehotin ap:ta ainoastaan keskustelemaan miehen kanssa käytöksestä ja tunteista joita ne kummassakin herättää. Tuollainen kommunikointi on toimivan parisuhteen kulmakivi. Lue tuo aiempi kommenttini uudestaan, varsinkin viimeinen lause.
Luetun ymmärtämisessäni ei ole mitään vikaa. Omituista kristuskruunua olet nyt asettamassa tämän ”herkän” osapuolen päähän. Kyseessä on etäsuhde, jossa toinen on manipuloiva, aiheuttaa AP:lle mielipahaa ja ilmeisesti on ongelmaa myös alkoholin suhteen. Ihanko luulit, että pienellä keskustelulla tuo muuttuu? Alan vähän epäillä, ettei itselläsi ole minkäänlaista kokemusta mainitsemastasi tilanteesta tai onko sinulla joku tarve pelastella näitä kusessa olevia miehiä?
Vääristelet sanojani ja kohtelet mua alentavasti ja ivallisesti. Vau! Alan itse vähän epäillä, että olet sitä ihmistyyppiä jossa ei ole empatiaa hitustakaan.
Sitä mitä suhde on alussa, on sitä myös jatkossa eli tässä tapauksessa vaikeaa ja harmeja aiheuttavaa.
Ap:lle onnittelut tuoreesta sinkkuelämästä! Nyt on kesä!
Vierailija kirjoitti:
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.
Muutaman kuukauden olin tuollaisen mt-tyypin kanssa ja totesin, että se olisi ollut liian raskas "hoitosuhde" meikäläiselle. Oli vaan yksinkertaisesti liian herkkä ja koki kaikki asiat omalla tavallaan, kehitteli hiljaa päässään kaikenlaisia ihme skenaarioita. Tuntui että sama miten siinä itse yritti tehdä, niin pieleen meni ja kykenin ainoastaan pahoittamaan hänen mielensä. Kertakaikkisen raskasta ja mahdotonta.
Tosi ajattelemattomia kommentteja. Draamailijaksi ja manipuloijaksi syyttäminen siis.
Itse näin ap:n tekstistä samantien, että mies on herkkä ja masentunut.
Seurustelin vastaavan miehen kanssa pari vuotta, ja se oli itsellekin tosi rankkaa. Jotta suhteemme olisi voinut olla tasapainoinen ja onnellisempi, olisi miehen pitänyt parantua masennuksesta ja traumoistaan (mm. entinen koulukiusattu; ei koskaan ollut osannut käsitellä yksinään noita traumoja).
En sano, että masennus oikeuttaa käyttäytymään huonosti toista kohtaan, mutta masentunut kokee asiat omalla tavallaan. Pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin eri tavalla (liioiteltuina) kuin terveellä, ja tuntua masentuneelle tosi ahdistavilta. Esimerkkinä sanoisin, että mies luultavasti kokee samantien hylätyksi tulemisen tunteita, jos ap ei vastaa tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta ei itse vastaa aina nopeasti, koska ei vaan masennuksen vuoksi jaksa. Ymmärrän tuon, koska olen itsekin kokenut nuorena vuosien masennuksen. Siksi aikanaan omassa suhteessani masentuneen kanssa kykenin ymmärtämään häntä. Mutta myönnetään, että lopulta en vain jaksanut suhdetta, jossa hän (oli muuten myös tosi herkkä mies; liikuttui, tunsi empatiaa ja itki herkästi) sai tukeutua minuun, mutta minä en voinut tukeutua häneen. Hänellä oli lääkitykset, mutta terapia puuttui, ja sitä hän olisi tarvinnut.
Tässä ap:lle ja kaikille ajattelemisen aihetta.
Ap, toivottavasti nostat miehen kanssa kissan pöydälle, ja kerrot kuinka asiat koet. Koeta ilmaista itseäsi miestä syyllistämättä, kerro vain hänelle mitä tunteita sinussa tietyt tilanteet/miehen käytös herättää ja kysy mitä tunteita hän noissa kokee. Tiedän, että olet tuossa suhteessa joutunut kokemaan paljon sellaista, ettet voi kokea olevasi tasapainoisessa ja tasavertaisessa suhteessa tasapainoisen kumppanin kanssa. Vaikka rakkautta olisi, ei kaikkea tarvitse jaksaa, varsinkaan jos toinen ei hae itselleen apua.