Karkaileva 4v.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:16"]

En lähtisi tuollaisen kanssa mihinkään kaupungille. Kotona lukkojen takana pysyköön, ulkoilut täysin valvottuina rajoitetun ajan. Tuo käytös vastaa mielisairaan käytöstä, joten kohtelu sen mukaista.

[/quote]

No olipas avulias ja ystävällinen kommentti.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:12"]

Miten reagoit kun hän juoksee tielle tai järveen?

Itse olen pelotellut lapset järkyttymällä jos menevät tielle, avaan suuni isoksi, vedän henkeä sanon kamala! Siellä on autoja, ai ai sattuu! Tämä siis 1,5 vuotiaalle, eivät mene tielle. Ne juoksee jalkoihini pelkästään kun auto ajaa liian läheltä.

Sitten on näitä valjaita jotka voi laittaa lapseen ja pitää hihnassa, osta sellaiset ja sano että saa olla ilman jos osaa pysyä näkyvissä,  rangaistukseksi karkaamisesta hihnaan :) en tiedä onko lapsesi erityisen impulsiivinen vai onko tämä kasvatuksellinen asia, mutta toivottavasti saat lapsesi ymmärtämään karkailun ja piiloskelun vakavuuden.

[/quote]

Käytin valjaita 3-vuotiaaseen asti jonka jälkeen se tuntui älyttömältä. Poika on isokokoinen ja valjaat näyttäisivät naurettavalta. Kuitenkin joskus on kaupungille mentävä, se on kuitenkin asuinymäristömme.

Tuo mitä kuvaat että pelästyn kun juoksee tielle tehoaa 2v. siskoon, ei mene lähellekään tietä kun kerran huomauttaa, eli kasvatus ei ole syy vaan lapsen luonne. Mitään erityisdiagnoosia ei ole, eivät ainakaan ole neuvolassa eivätkä päiväkodissa huolestuneita.

ap

Ystävättärelläni oli juuri samanlainen hyperaktiivinen lapsi. Kuului autismin kirjoon, eli sai dg;n.

Myös lapsilla voi olla itsetuhoista käyttäytymistä, joka ilmenee juurikin noin.

Kipikapi lastenvlaan tai lastenlääkärin juttusille joka kyllä katsoo onko "jatkot" tarpeen?

Onko normaali lapsi kysymyksessä?

turpaan vaan

Meillä poika 3- v. hyvin paljon samanlainen. Ei puhu vielä, puheterapeutin arviossa hyvin tarkkaan kyseltiin nämä karkailut ja pelottomuudet. Arvioon kirjattiin sitten kaikki pihan aidasta lähtien. Syksyllä menemme tarkempiin tutkimuksiin (neurologisiin). Jotain diagnoosia pojalle selvästi pedataan. Itse en lähde isohin kauppoihin pojan kanssa ilman rattaita ollenkaan. Pienissäkin kaupoissa pitää koko ajan käskyttää, keksin tehtäviä joihin poika kiinnittää huomionsa. Kassoilla pakkaa kassin tms. ja ennen kuin mennään ovesta ota ranteesta kiinni, lujaa. Viimeksi tällä viikolla karkasi mieheltä isossa kauppakeskuksessa ruotsissa, hissiin. Saatiin vielä takas. Autossa sitten maalailin kauhukuvat, kun ei osaa edes nimeään sanoa miten vakavaa on jos eksyy minusta. Meni vakavaksi. Mutta seuraavalla kerralla on jo taas unohtanut. Tiedän.

On sosiaalisesti aika rajoittavaa. Toivottavasti menee pian ohi tämä vaihe.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 09:08"]

Lähtee vetämään joka paikasta, puistosta, saunasta, päiväkodin pihalta, kotoa, haluaa kuulemma yksin seikkailemaan tai sitten lähtee pois kun on vihainen tai pettynyt ja ei osaa käsitellä tunteitaan. Se on kamalaa ja stressaavaa kun vielä 4v.:tä pitää jatkuvasti vahtia jota kuitenkin teemme aina. Odottaa että aikuinen ei katso ja sitten menee piiloon. 

Päiväkodin tädeille olen kertonut tästä ja että häntä pitää jatkuvasti vahtia, mutta on silti melkein onnistunut karkaamaan kerran pihalta ja kerran puistosta. Yrittävät parhaansa mutta vahinkoja voi sattua. Pelottaa joka päivä että menetämme hänet.

Ollaan yritetty selittää hänelle ainakin 50 kertaa miksi ei saa karata, mies on jopa pelotellut kadonneiden lasten kuvilla ja että hirviö nappaa jos karkaa.

Onko kellään muulla tällaisia lapsia ja miten ratkaisitte tilanteen?

[/quote]päiväkodissa eltot ja keltot vierailee, jotain häikkää on

Onko teillä vielä rattaat tallella? Lähdette tästä eteenpäin kaupungille aina lapsi sidottuna rattaisiin, ja sanot että saa sitten vasta kävellä itse kun pysyy hollilla. Luottamus on ensin ansaittava.

Voitte myös tarrasysteemillä palkita jollain lapselle mieluisalla sitten kun tulee X määrä päiviä ilman karkailuyritystä.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:22"]

Onko teillä vielä rattaat tallella? Lähdette tästä eteenpäin kaupungille aina lapsi sidottuna rattaisiin, ja sanot että saa sitten vasta kävellä itse kun pysyy hollilla. Luottamus on ensin ansaittava.

Voitte myös tarrasysteemillä palkita jollain lapselle mieluisalla sitten kun tulee X määrä päiviä ilman karkailuyritystä.

[/quote]

Tuo tarrasysteemi on hyvä idea, olemme käyttäneet sitä muihin ongelmiin liittyen vaihtelevin tuloksin, voitaisi kokeilla. Rattaat on, mutta pidemmillä reissuilla 2v. vielä istuu niissä, olisiko sitten joku seisomalauta/valjas yhdistelmä?  

Ja siis poika ei ole erityislapsi, olen kysynyt tätä sekä 4v. neuvolassa ja pk:ssa, ja kuten sanoin, eivät ole huolestuneita. Sanovat että lapsi on vilkas ja tunteiden säätelyssä on välillä ongelmia mutta kehityksen suunta on ollut viime vuoden aikana todella hyvä, ja että ryhmässä on kyllä vielä vilkkaampia "normaalieja" lapsia. Itse olen kuitenkin asiaa miettinyt, on ongelmia kynän oikein pitämisessä ja muiden oman tilan huomioimisessa. No, syksyllä sitten 5v. neuvola, katsotaan mitä silloin sanovat.

ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:04"]

Meillä poika 3- v. hyvin paljon samanlainen. Ei puhu vielä, puheterapeutin arviossa hyvin tarkkaan kyseltiin nämä karkailut ja pelottomuudet. Arvioon kirjattiin sitten kaikki pihan aidasta lähtien. Syksyllä menemme tarkempiin tutkimuksiin (neurologisiin). Jotain diagnoosia pojalle selvästi pedataan. Itse en lähde isohin kauppoihin pojan kanssa ilman rattaita ollenkaan. Pienissäkin kaupoissa pitää koko ajan käskyttää, keksin tehtäviä joihin poika kiinnittää huomionsa. Kassoilla pakkaa kassin tms. ja ennen kuin mennään ovesta ota ranteesta kiinni, lujaa. Viimeksi tällä viikolla karkasi mieheltä isossa kauppakeskuksessa ruotsissa, hissiin. Saatiin vielä takas. Autossa sitten maalailin kauhukuvat, kun ei osaa edes nimeään sanoa miten vakavaa on jos eksyy minusta. Meni vakavaksi. Mutta seuraavalla kerralla on jo taas unohtanut. Tiedän.

On sosiaalisesti aika rajoittavaa. Toivottavasti menee pian ohi tämä vaihe.

[/quote]

On todella sosiaalisesti rajoittavaa. Mies on jo ilmoittanut että tänä kesänä ei jaksa viedä lapsia uimarannalle eikä huvipuistoon, se on vaan liian väsyttävää tämän karkailijan kanssa. :(

ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:46"][quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:04"]

Meillä poika 3- v. hyvin paljon samanlainen. Ei puhu vielä, puheterapeutin arviossa hyvin tarkkaan kyseltiin nämä karkailut ja pelottomuudet. Arvioon kirjattiin sitten kaikki pihan aidasta lähtien. Syksyllä menemme tarkempiin tutkimuksiin (neurologisiin). Jotain diagnoosia pojalle selvästi pedataan. Itse en lähde isohin kauppoihin pojan kanssa ilman rattaita ollenkaan. Pienissäkin kaupoissa pitää koko ajan käskyttää, keksin tehtäviä joihin poika kiinnittää huomionsa. Kassoilla pakkaa kassin tms. ja ennen kuin mennään ovesta ota ranteesta kiinni, lujaa. Viimeksi tällä viikolla karkasi mieheltä isossa kauppakeskuksessa ruotsissa, hissiin. Saatiin vielä takas. Autossa sitten maalailin kauhukuvat, kun ei osaa edes nimeään sanoa miten vakavaa on jos eksyy minusta. Meni vakavaksi. Mutta seuraavalla kerralla on jo taas unohtanut. Tiedän.

On sosiaalisesti aika rajoittavaa. Toivottavasti menee pian ohi tämä vaihe.

[/quote]

On todella sosiaalisesti rajoittavaa. Mies on jo ilmoittanut että tänä kesänä ei jaksa viedä lapsia uimarannalle eikä huvipuistoon, se on vaan liian väsyttävää tämän karkailijan kanssa. :(

ap

[/quote]

Meillä on käytössä P&T sisarusrattaat, niissä lapset istuvat peräkkäin ja molemmille on kunnon valjaat. Seisomalauta onnistuu jos olemme menossa mieluisaan paikkaan kuten leikkipuisto, kaupungilla ei missään tapauksessa. Kerran olen joutunut potkaisemaan kengät itteltä jalasta, jättämään pikkusiskon rattaat ja juoksemaan sataa karkailijan perään ennen kuin livahti kauppakeskuksesta autojen alle. Sen jälkeen seisomalautaa ei ole kaupungilla käytetty. Joskus on auttanut se että kun huomaan että nyt lähtee, käännähdän kannoillani ja lähden muka juoksemaan toiseen suuntaan, poika lähteekin jahtaamaan minua. Tietenkin vain silloin kun ollaan kahden. Jooo... Kuulostaa näin kirjoitettuna ihan kamalalta. Kuitenkin on terävä poika ja ihana, mutta tämä mielipuolinen käytös jaksaa hämmästyttää.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:04"]

Meillä poika 3- v. hyvin paljon samanlainen. Ei puhu vielä, puheterapeutin arviossa hyvin tarkkaan kyseltiin nämä karkailut ja pelottomuudet. Arvioon kirjattiin sitten kaikki pihan aidasta lähtien. Syksyllä menemme tarkempiin tutkimuksiin (neurologisiin). Jotain diagnoosia pojalle selvästi pedataan. Itse en lähde isohin kauppoihin pojan kanssa ilman rattaita ollenkaan. Pienissäkin kaupoissa pitää koko ajan käskyttää, keksin tehtäviä joihin poika kiinnittää huomionsa. Kassoilla pakkaa kassin tms. ja ennen kuin mennään ovesta ota ranteesta kiinni, lujaa. Viimeksi tällä viikolla karkasi mieheltä isossa kauppakeskuksessa ruotsissa, hissiin. Saatiin vielä takas. Autossa sitten maalailin kauhukuvat, kun ei osaa edes nimeään sanoa miten vakavaa on jos eksyy minusta. Meni vakavaksi. Mutta seuraavalla kerralla on jo taas unohtanut. Tiedän.

On sosiaalisesti aika rajoittavaa. Toivottavasti menee pian ohi tämä vaihe.

[/quote]

tutun poika on tälläinen, diagnosoitu autismi.

On ne vähän autisteja, jotka karkailee vielä isompanakin. Kolmeen ikävuoteen asti vielä normaalia ja odotettavaa, sekä seurassa tyhmyys tiivistyy.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 18:24"][quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 17:04"]

Meillä poika 3- v. hyvin paljon samanlainen. Ei puhu vielä, puheterapeutin arviossa hyvin tarkkaan kyseltiin nämä karkailut ja pelottomuudet. Arvioon kirjattiin sitten kaikki pihan aidasta lähtien. Syksyllä menemme tarkempiin tutkimuksiin (neurologisiin). Jotain diagnoosia pojalle selvästi pedataan. Itse en lähde isohin kauppoihin pojan kanssa ilman rattaita ollenkaan. Pienissäkin kaupoissa pitää koko ajan käskyttää, keksin tehtäviä joihin poika kiinnittää huomionsa. Kassoilla pakkaa kassin tms. ja ennen kuin mennään ovesta ota ranteesta kiinni, lujaa. Viimeksi tällä viikolla karkasi mieheltä isossa kauppakeskuksessa ruotsissa, hissiin. Saatiin vielä takas. Autossa sitten maalailin kauhukuvat, kun ei osaa edes nimeään sanoa miten vakavaa on jos eksyy minusta. Meni vakavaksi. Mutta seuraavalla kerralla on jo taas unohtanut. Tiedän.

On sosiaalisesti aika rajoittavaa. Toivottavasti menee pian ohi tämä vaihe.

[/quote]

tutun poika on tälläinen, diagnosoitu autismi.

[/quote]

Voi kun muistaisin sitten syksyllä tulla tänne päivittämään mitä tarkemmat tutkimukset sitten kertoivat pojastamme, minkä diagnoosin sai, vai saiko mitään.

up

Voi hyvät hyssykät. Täältä saa jokainen takuuvarmasti jonkun diagnoosin. Jos ap.n lapsi olisi autistinen niin kyllä se olisi päiväkodissa huomattu muistakin asioista. 

Meidän lapsi on ollut kova liikkumaan ja säheltämään. Nyt 7 v on rauhallinen ja fiksu kaveri. 

meillä yksi lapsi samanmoinen. Adhd epäily on.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 09:58"]Onko lapsi koskaan eksynytv esim. Kaupassa?

Kuulostaa vähän huomioinhakuisuudelta.

Omat lapseni eivät karkaile, mutta paljon kyllä näitä näkee kun lapsi juoksee karkuun vanhempi perässä toruen.

Kerran näin jopa sellaisen tapauksen jossa jo joku 5v. Juoksi karkuun kaupassa ympyrää leipäosastolla, äiti torui ja juoksi lapsen perässä, uhkaili, kun sai lapsen kiinni, sanoi ilosesti nappasinpas.. ei nyt varsinaisesti liittynyt asiaan..

Omat lapseni lähinnä temppuilevat kun sanon mennään niin saattavat laittaa vastaan, silloin vain lähden kävelemään ja sanon uudestaan mennään, yleensä lapset lähtee seuraamaan vaikka itkien joskus ei lähde useasti kutsumisesta huolimatta jolloin jatkan matkaani nurkan taakse ja odottelen, yleensä siinä vaiheessa tullaan jo juoksien perässä joskus ei.

Suosittelisin lapsen säikäyttämistä eli seuraa katseellaan missä lapsi menee esim. Kaupassa ja että on turvassa, mutta on sillain ettei se nää jossain vaiheessa lapsi hätääntyy kun huomaa eksyneensä ja oppii että on syytä pitää äiti näkyvissä seikkailuissakin.

Toisinaan näkee myös vanhempia jotka pakottavat lapsen olemaan kokoajan vieressä, lapsi tylsistyy ja haluaa seikkailla. Omani saavat mennä puistossa ja muualla melko kaukanakin muusta porukasta kunhan näen heidät koko ajan.

Kaikissa tilanteissa annan lapsen ensisijaisesti kulkea minun perässäni ja lapsen täytyy tarkkailla missä minä kuljen niin kuin ankanpoikaset ;) eikä niin että joutuisin itse kulkemaan heidän perässään ja ja nappailemaan kiinni, toki tarkkailen kokoajan.

En tiedä oliko tästä nyt mitään apua. Meillä muuten 4 vuotis neuvolassa sanottiin että lapsen voisi nyt päästää yksin ulos ja vaikka lähikauppaan, huhu huh..

 Tämä on paras keino. Ei lasta voi kotona pitää niinkuin joku sanoi ja jos perässä vaan juokset niin saat juosta koko ikäsi. Minulla on kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttö. Molemmille pojille tein kaupassa kahden kolmen vuoden tietämillä eksytykset ja sen jälkeen huolehtivat itse ettei eksy. Mutta sun kohdalla herää yksi kysymys totteleeko sua muuten? Kun pyydät siivoamaan jälkiä tai pistämään vaatteita?? Muista se että jos hän ei tottele 4v niin ei tottele varmasti 14v.....

Isä turusta

[/quote]

Mun 5v. lapsi on samanlainen. Täytyy pitää kädestä kiinni koko ajan ettei juokse tielle. Ei vaan jotenkaan sisäistä sääntöjä. Tietenkin häntä on kielletty, samoin kuin 2v. veljeä joka kävelee jo rauhallisesti vieressä ilman kädenpitoa ja kiellot ja seuraamukset tehoaa. Jännittää ihan kauheasti päiväkodin alku nyt syksyllä miten menettelevät ettei karkaa jonosta kadulla. Emme ole uskaltaneet laittaa häntä hoitoon kun vaaraantaa itseään jatkuvasti. :(

No en nyt välttämättä mitään diagnoosia antaisi jo lapsi on todettu normaaliksi pk:ssa ja neuvolassa. Mutta outoa tuo käytös on tuon ikäiseltä. Minä päästäisin ulkoilemaan vain aidatuissa puistoissa kunnes tämä käytös loppuu. Hirveän rajoittavaahan tuo on mutta toinen vaihtoehto on auton alle juokseminen.