Oikeutus eroon parisuhteessa

Mitä teen... mitä te tekisitte? Neuvoja kaipaan - kunnioitanko mieheni (elämäni rakkaus) tahtoa vai taistelen kynsin ja hampain? Olemme 38v ja 37v avopari ja onnellista suhdetta takana 5 vuotta.

Mieheni muuttui pariviikkoa sitten mietteliääksi. Suhteessamme keskustelemme paljon ja olemme sopineet, että annamme tilaa ajatuksille jos toinen haluaa niitä ensin "pureskella" yksin. Mieheni toivoi tilaa ajatuksille.

Torstaina oli sitten keskustelun paikka. Mies pudotti pommin, haluaa erota. En voinut uskoa ja kysyin syytä ja mitä olen tehnyt? Hieman vastahakoisesti mies sanoi, että "syy ei ole sinussa". Just joo! Meni tappeluksi. Mielessä kävi toinen nainen, pettäminen ja kaikki mahdollinen. Pari tuntia myöhemmin mies sitten tuli uudelleen juttusille rauhoituttuani ja kertoi: hän on vakavasti sairas (syöpä) ja näytti papereita asiasta. Päässäni löi tyhjää!

Eroamisen syyksi ilmoitti, että ei halua vetää minua tuohon taisteluun ja helvettiin mukaan. Toipuminen sairaudesta on epävarmaa, voi vaikuttaa mm. seksuaalisuuteen (joka suhteessamme tärkeässä roolissa), aiheuttaa taloudellisia ongelmia jne jne... oli siis selkeästi ehtinyt miettiä asiaa ja paljon. Mieheni oli todennut, että ainoa vaihtoehto on päästää minut "vapaaksi" tilanteessa.

Mitä mä teen? Tämä ei voi mennä näin! Kunnioitan miestäni ja hänen päätöksiään, mutta haluan kulkea rinnalla tapahtui mitä tahansa. Täydellinen umpikuja. Kokemuksia? Mies on nimittäin aivan tosissaan ja historiasta tiedän, että ei puhu mitään ns "lämpimikseen" tai hae sääliä. On tunteikas, mutta äärimmäisen rationaalinen ihminen ;(