12-vuotias likka pulskistuu, tarvittas hyviä vihjailuja
12-vuotias likka, ihan kiva likka, joutui joku aika sitten onnettomuuteen urheilussa. Nyt on tiukka linja eli ei urheilua ennen kuin vammat paranee. Tietäähän se mitä käy kun urheilija istuu kotona eli lihavuus se tulee. Syöminen jatkunut melkein urheiluaikojen tasolla, ikävä kyllä. Entinen kaunis hoikka nuori nainen menee hyvää vauhtia kohti tavallista pulleutta.
Oon yrittänyt ottaa lapsen äidin kanssa puheeksi ja vihjailla kautta rantain lapselle. Tulos yhtä kuin 2-2 eli nolla. Muutenkaan likalla ei ole normaalia huolestumista painosta, mikä tuon ikäisellä kai normaalisti on. Onko hyviä keinoja vihjata lisääntyneestä painosta? Täällä on varmaan naisia, jotka on ite osanneet vihjata hyvin ja kuulleet kanssa. Ihan hirveän aggro en voi olla kun olen vaan likan äidin miesystävä.
Kommentit (73)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:14"]
Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. Puolet hiuksista lähtenyt liiallisen laihuuden ja nälkiintymisen takia jne... muita oireita. ÄLÄ VIHJAILE. Kyllä se paino siitä tasoittuu kun pituutta alkaa tulemaan.
[/quote]
Just...voihan aina syyttää muita omista ongelmistaan.
[/quote]
Kyllä ne syömisongelmat lähtee yleensä siitä "hienovaraisesta" vihjailusta. En ole ainoa ystäväpiirissäni. T: se 29-vuotias syömishäiriöinen
[/quote]
Syömishäiriöt kuuluvat nykyisin erityisesti nuorten naisten tavallisimpiin vakaviin mielenterveyden häiriöihin.
Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
Olin laiha jossain välissä (en anorektinen kuitenkaan) ja ei oo jäänyt mitään traumoja. nyt painan 75 kiloa ja ihan tyytyväinen.
Tuon ikäisellä ei TODELLAKAAN ole normaalia huolestua painosta. Ihmeellinen käsitys. Älä sano yhtään mitään, huolehdi että kotona syödään terveellisesti ja herkut jätetään herkkupäiviin.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:14"]
Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. Puolet hiuksista lähtenyt liiallisen laihuuden ja nälkiintymisen takia jne... muita oireita. ÄLÄ VIHJAILE. Kyllä se paino siitä tasoittuu kun pituutta alkaa tulemaan.
[/quote]
Just...voihan aina syyttää muita omista ongelmistaan.
[/quote]
Painupa sinä muualle.
[/quote]
Kyllä se on sun ongelma, jos pelkkä äidin painosta vihjailu tekee sut sairaaksi.
Kumma jos et oikeasti tiedä millainen sairaus anoreksia on?!
[/quote]
En ollut edes sama, vaan ihan ohis joka ärsyyntyi kommentistasi. Ja sinä se et tässä tunnu tietävän mitään syömishäiriöistä.
1.) Lihominen ei johdu urheilun puutteesta ellei kyseessä ole ollut kansallisen tason edustusurheilija. Tavallisen 12-vuotiaan harrastelijan päivittäisestä perusaineenvaihdunnasta ohjatun liikunnan osuus on niin pieni, että sen loppuminen ei selitä lihomista yhtään sen enempää kuin sen alkaminen selittäisi sitä, että yhtäkkiä pitäisi ruokavalioon lisätä ylimääräinen päivittäinen kanapastoannos.
2.) Tuon ikäiselle ei pidä enää vihjailla yhtään mitään, vaan ottaa asia suoraan puheeksi. Ei halventaen, mutta ei myöskään vähätellen. 12-vuotias hahmottaa jo lihoneensa, mutta ei välttämättä ymmärrä muuttuvansa lihavaksi. Pahimmillaan kuvittelee sen olevan murrosikään kuuluva vaihe. Varsinkin tytöillä kun se lihominen tarkoittaa myös rintojen kasvua ja voi sitä kautta näyttäytyä normaalina ja hyvänä asiana.
Sanoisin, että keskustele asiasta sen äidin kanssa ja harkinnan mukaan kerran tai pari sen tytön kanssa. Sen jälkeen vastuuta on pakko jättää tytön itsensä harteille eikä siitä voi olla nalkuttamassa tai vihjailemassa koko ajan. 12-vuotias alkaa olla jo sen ikäinen, että joutuu itse ottamaan vastuuta omista syömisistään ja vanhempien tehtäväksi jää tukea tyttöä asiassa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:14"]
Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. Puolet hiuksista lähtenyt liiallisen laihuuden ja nälkiintymisen takia jne... muita oireita. ÄLÄ VIHJAILE. Kyllä se paino siitä tasoittuu kun pituutta alkaa tulemaan.
[/quote]
Just...voihan aina syyttää muita omista ongelmistaan.
[/quote]
Painupa sinä muualle.
[/quote]
Kyllä se on sun ongelma, jos pelkkä äidin painosta vihjailu tekee sut sairaaksi.
Kumma jos et oikeasti tiedä millainen sairaus anoreksia on?!
[/quote]
En ollut edes sama, vaan ihan ohis joka ärsyyntyi kommentistasi. Ja sinä se et tässä tunnu tietävän mitään syömishäiriöistä.
[/quote]
Kiitos ohis kommentistasi. Kaikki ei vaan tajua. Tai no, vaikeahan se on tajuta jos ei ole itse kokenut. T: se 29-vuotias syömishäiriöinen...
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[/quote]
No kukaan tuskin väittää että se YKSIN olisi se syy, vaan että se on ollut aiheuttamassa sitä hyvinkin isossa osassa.
Tottakai oman vanhemman ja perheen kommentit vaikuttaa lapseen eniten!
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[/quote]
No kukaan tuskin väittää että se YKSIN olisi se syy, vaan että se on ollut aiheuttamassa sitä hyvinkin isossa osassa.
Tottakai oman vanhemman ja perheen kommentit vaikuttaa lapseen eniten!
[/quote]
No numero 14...
""Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. "
En voi arvata tuon muita ajatuksia, luen sen mitä ko tyyppi kirjoittaa ja vastaan siihen.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[/quote]
No kukaan tuskin väittää että se YKSIN olisi se syy, vaan että se on ollut aiheuttamassa sitä hyvinkin isossa osassa.
Tottakai oman vanhemman ja perheen kommentit vaikuttaa lapseen eniten!
[/quote]
No numero 14...
""Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. "
En voi arvata tuon muita ajatuksia, luen sen mitä ko tyyppi kirjoittaa ja vastaan siihen.
[/quote]
Noh, tämä on ihan omaa päätelmääsi. Ehkä itsetunto-ongelmia oli jo valmiiksi ja äidin vihjailut puhkaisi kuplan.
Ei sillä, etteikö näitäkin tapahtuisi. Googlettele hieman äidin ja perheen kommenttejen vaikutusta syömishäiriön syntyyn, saatat yllättyä.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:04"]
Yök. Mies joka kirjoittelee vauva palstalla naisystävänsä lapsesta käyttämällä sanoja "kaunis hoikka nuori nainen"
[/quote]
Eikös tuo suurinpiirtein ole provon määritelmä? Rumuus, kauneus teemalla "miehen" kirjoittamana onnistui hetki sitten se alastoman tyttöystävän haukkuminenkin. Olettaisin, että saamme hetken lukea erilaisia versioita siitä teemasta.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[/quote]
No kukaan tuskin väittää että se YKSIN olisi se syy, vaan että se on ollut aiheuttamassa sitä hyvinkin isossa osassa.
Tottakai oman vanhemman ja perheen kommentit vaikuttaa lapseen eniten!
[/quote]
No numero 14...
""Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. "
En voi arvata tuon muita ajatuksia, luen sen mitä ko tyyppi kirjoittaa ja vastaan siihen.
[/quote]
Noh, tämä on ihan omaa päätelmääsi. Ehkä itsetunto-ongelmia oli jo valmiiksi ja äidin vihjailut puhkaisi kuplan.
Ei sillä, etteikö näitäkin tapahtuisi. Googlettele hieman äidin ja perheen kommenttejen vaikutusta syömishäiriön syntyyn, saatat yllättyä.
[/quote]
KIITOS! Näin juuri. Ensin ajattelin, että näytänpä muille, en syö ja laihdun. Lopetin syömisen, heitin ruokaa roskiin. Juoksin niin kauan, että oksensin. Kohta huomasin, etten uskalla syödä juuri mitään. Soppa oli valmis. Yritin polttaa kaloreita joka sekuntti. Jos oli pakko syödä porukoiden edessä eikä päästetty heti lenkille, hypin ja jumppasin salaa huoneessani. Oksensin jos kukaan ei huomannut. Opettelin oksentamaan hiljaa. Koulussa otin niin vähän ruokaa, että ruuan pystyi "sotkemaan" lautaselle, ikäänkuin jotain olisi syöty. Kieltäydyin herkuista sanomalla, että en pidä niistä. Peilasin itseäni koko ajan. Mitä laihemmalta näytin, sen enemmän nautin. Mitä enemmän luut paistoivat, sitä ylpeämpi olin. Kohta huomasin, että hiukset lähtee ja pyörtyilin. Kaverit "käräytti" terveydenhoitajalle ja minua alettiin seuraamaan. Yhdeksänteen luokkaan mennessä olin lihonut 5 kiloa. Uudestaan syömishäiriö puhkesi 23-vuotiaana jolloin jouduin syömättömyyden, suiciaalisuuden ja masennuksen takia suljetulle. Tänä päivänä jokainen syöty suupala on minulle kaloreita ja ravintoaineita. Kuinka paljon hiilareita, rasvoja, proteiineja ja kuituja.
Käyn terapiassa kahdeksatta vuotta. Pienestä se lähtee. Uskokaa.
T: se 29v
Ei kai 12 v enää juuri kasva? Itse ainakin olin silloin jo tämän pituinen kuin nyt, melkein 180 cm, kuukautiset kun alkaa niin vuoden sisään keskimäärin loppuu pituuskasvu.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:28"]Mielenterveyden häiriöiden luonne
Tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt ovat psykiatrisille häiriöille ominaisia. Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta.
Kyky tuntea tunteita on ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina tai pitkittyneinä ne lamaavat ihmisen tai saavat hänet pakonomaisesti käyttäytymään haitallisella tavalla. Alkoholin liikakäyttö tai impulsiivinen suuttuminen ovat ytimeltään ihmisen keinoja lievittää psyykelleen sietämättömiä tunnetiloja.
Kun sietämättömät tunnetilat keventyvät tai henkilö oppii hallitsemaan niitä rakentavammin, hänen vointinsa paranee. Vaikeus hallita tunnetiloja voi liittyä traumaattisiin muistoihin tai itsetuntoa alentavaan tapaan ajatella. Psykoterapiassa tunnemuistojen nimeäminen ja jakaminen tai jäykkien ajatusmallien tutkiminen auttaa.
[/quote]
Niin, ja ympäristö vaikuttaa paljon niihin tunteisiin. Jos lapsella olisi rakastava, hyväksyvä ympäristö, kaikki olisi ok, mutta lapsella on ympäristössään mm. äidin miesystävä joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
lihominen on tapa kehittää eristävä suojakuori ympäristöä vastaan. Vai oliko lainaamani jutun pointti nyt se että anoreksia ja tunteet vain tulevat, ja nykyisellä sairaalla photoshopattujen muoviruumiiden palvonnalla ei ole vaikutusta taudin syntyyn?
[/quote]
No tulihan se sieltä. Ei kukaan sairastu vaan siihen, että mamma vihjailee kasvavsata mahasta, siihen todellakin liittyy paljon muuta!!
[/quote]
Onko sulla nyt itselläsi huono omatunto omien kommenttiesi takia, vai miksi haet kuumeisesti lähdettä sille ettei kommentit vaikuttaisi syömishäiriön syntyyn?
[/quote]
No ei ole. Ihan turha kuitenkaan kenenkään väittää, että anoreksia on äidin kommenttien syytä. Asia on paljon monimutkaisempi.
[/quote]
No kukaan tuskin väittää että se YKSIN olisi se syy, vaan että se on ollut aiheuttamassa sitä hyvinkin isossa osassa.
Tottakai oman vanhemman ja perheen kommentit vaikuttaa lapseen eniten!
[/quote]
No numero 14...
""Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. "
En voi arvata tuon muita ajatuksia, luen sen mitä ko tyyppi kirjoittaa ja vastaan siihen.
[/quote]
Noh, tämä on ihan omaa päätelmääsi. Ehkä itsetunto-ongelmia oli jo valmiiksi ja äidin vihjailut puhkaisi kuplan.
Ei sillä, etteikö näitäkin tapahtuisi. Googlettele hieman äidin ja perheen kommenttejen vaikutusta syömishäiriön syntyyn, saatat yllättyä.
[/quote]
No en väitä tuota vastaan, sillä niinhän olen juurikin itse sanonut??!! Monimutkainen sairaus.
Lue nyt hyvä ihme mun kirjoitukset, ettet ihan sekoa sanoissasi.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:14"]
Kun olin 12-vuotias, äitini vihjailuista minulle puhkesi anoreksia. Nyt 29-vuotiaana kärsin edelleen syömishäiriöstä. Puolet hiuksista lähtenyt liiallisen laihuuden ja nälkiintymisen takia jne... muita oireita. ÄLÄ VIHJAILE. Kyllä se paino siitä tasoittuu kun pituutta alkaa tulemaan.
[/quote]
Just...voihan aina syyttää muita omista ongelmistaan.
[/quote]
Kyllä ne syömisongelmat lähtee yleensä siitä "hienovaraisesta" vihjailusta. En ole ainoa ystäväpiirissäni. T: se 29-vuotias syömishäiriöinen
[/quote]
Niin, ja lisään vielä, että 12-vuotias ei vielä osaa suodattaa noita vittuiluja. Joten pienestä se lähtee. Onko itselläsi kokemusta asiasta?!