Missä olet syönyt elämäsi parasta pizzaa?
Kommentit (1357)
Cool Head Taproom Viikin Sourdough pizza crew pizzat
Roomassa. Ihan tavallinen kahvilatyyppinen tila, missä kiviuunit ja leipälapiot. Leikkasi halutut palat suurilla saksilla kyseessä siispä roomalaistyyppinen levypizza, eikä napolilaistyyppinen ympyrä.
Vähän kuten New Yorkissa, todella hyvänmakuista voit saada hyvin banaalin näköisistä paikoista, myös.
Italiassa oli elämäni melkein paskimmat (jossain korsossa pahimmat). Parhaat tähän mennessä joko Joensuu tai Savio (keravan kupeessa).
Turun alkuperäisessä Pizzeria Denniksessä opiskeluaikoina joskus 1980-luvulla. Tuossa takaisin ostetussa ja ikään kuin uudelleen lämmitetyssä versiossa en vielä ole käynyt. Nyt on yli 200 kilometrin matka testaamaan, mutta jonakin päivänä, jonakin päivänä...
Forza Helsinki. Oli kyllä hintansa arvoinen
Kotona. Oli tosi köyhä tilanne ja rahat ihan vähissä ja kaivelin kaappeja miettien, mitä söisi. Oli sentään jauhoja, hiivaa ja tomaattimurskatölkki, joten tuli oivallus tehdä pizzaa.
Olin pakastanut parista arkijuustosta sen viimeisen köntin,mistä ei saa enää viipaloitua leivälle. Raastoin nuo jämät pizzajuustoksi.
Pizzaan tuli tomaattimurska, juusto, sipulia, hemapa-pussista noukitut paprikat, jalapenoa ja valkosipulia sekä yrttejä.
Se oli niin hyvää ja jäi hyvä mieli, kun oli köyhänä syönyt jo koko viikon puuroa ja kaapin perukoiden kidneypapuja ja soijarouhetta.
Suomessa: Saariston Puoti, Tutjunniemi
Ulkomailla: Zia Amelia, El Gouna, Egypti
+ tietysti Italiassa. Erityisesti Italiasta jääneet mieleen Bergamossa oleva pieni ravintola, jossa vanha nainen teki älyttömän hyvää pizzaa ja Napolin Margherita-pizzat.
Vaasassa Pizzeria No 1: vagabonda.
Ykkössuosikkini 80-luvulla.
Ravintola Pannu, Oulu: Meat pan -pannupizza. Parhautta!
Vierailija kirjoitti:
Roomassa Maurizion seurassa. En ole ikinä unohtanut.
"Always on my mind"
Sempre nella mia mente
Voi kun saisin kerran vielä tavata häntä elämäni aikana.
https://www.theonion.com/european-men-are-so-much-more-romantic-than-am…
Kaverin luona lapsena. Sen äiti oli tehnyt jauheliha-sienipitsaa. Se oli taivaallista. Pitserian pitsoista parasta olen syönyt Oulussa, lapsena niin ikään, mutta en muista pitserian nimeä edes.
Kyllä vain kliseisesti Italiassa. Voi kun saisikin Suomesta niin hyvää napolilaistyylistä pizzaa.
Vielä en ole löytänyt, vaikka yritystä täältä jo löytyy.
Tykkään yli kaiken Kotipizzan jauhelihapitsasta johonka otan lisä täytteinä sitä kastiketta tuplana ja juustoa jotenka se ei ole mitään kuivaa lättyä. Maksaa se aika paljon mutta on sen arvoista. Ja se pitsan pohjakin on ihan herkkua.
Silloin kun kotipitsa meinasi poistaa sen listalta niin olisin mennyt muualta sitä tilaamaan jos jostain saisi vastaavaa. Olen muillakin aineksilla pitsoja maistellut mutta en ole muihin tykästynyt ja ne kuivan makuisia ja mauttomia lättyjä.
Pizzeria Napolissa Tampereella.
Temosen pizza oli kyllä huippu, siellä Kouvolan lähellä se paikka. Täytettä vähän liian vähän, mutta pohja oli huippu. Sitä pohjaa olisi voinut syödä pelkästäänkin. Oikein rapeaa, kuohkeaa, ilmavaa.
Jollain tasolla kaipaan niitä 80-luvun opiskeluaikojen peltipitsoja, vaikka täysin groteskejahan ne ovat nykyajan näkökulmasta. Uunipellin kokoinen ja muotoinen pohja, jonka päälle ladotaan 5cm täytteitä, lähinnä karkeaa jauhelihaa, paprikaa, juustoa ja tomaattia. Nälkä lähtee jo yhdellä palalla! Tavallaan siis kuin pannupizza, mutta päinvastoin eli täytettä monta senttiä ja pohjaa vähemmän.
Cantina Oulussa 80-luvulla, oli kyllä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa: Saariston Puoti, Tutjunniemi
Ulkomailla: Zia Amelia, El Gouna, Egypti
+ tietysti Italiassa. Erityisesti Italiasta jääneet mieleen Bergamossa oleva pieni ravintola, jossa vanha nainen teki älyttömän hyvää pizzaa ja Napolin Margherita-pizzat.
St. Liperits, Tutjunniemi
Kotona eilen vönerin punasipuli ym kasvispizzaa, oli hyvää...ps ihme koska pizza on yleensä pahaa/kamalaa!
Meninpä kerran krapulassa pizzalle Helsingissä Via Tribunaliin ja siinä herkkyyden tilassa minä oikeasti tirautin kyyneleen kun puraisin tuotetta ensikerran, oli niin herkullista