hermo menee teinin kanssa
Lähes täysi-ikäinen tyttäreni ei ole ikinä tuonut poikaystäviä näytille kotiin ja epäilen suuresti että onko hänellä edes ollut koskaan sellaista. Ehkäisy yms. jutuista emme ole puhuneet ikinä. Tytär on tosi paljon kotona eikä hengaile missään vaikka hänellä on kyllä kavereita joiden kanssa käy välillä esim. leffassa mutta poikia ei ole kotona näkynyt. Seksiä ei ole varmaan harrastanut, en usko. Alkoholiakaan ei ole juonut koskaan eikä ole tupakoinut. Onko tällainen normaalia?
Koulu menee ihan siedettävästi vaikka tyttö reputtaa tosi paljon kursseja ja joutuu käymään niitä uudestaan. Keskiarvo on kuitenkin noin seitsemän eli hirveän huolissani en ole. Suosikkiaineestaan saa pelkkiä kymppejä (suorittanut viisi kurssia ja nyt kesällä suorittaa itsenäisesti kaksi) ja aikoo lukion jälkeen mennä yliopistoon opiskelemaan lisää kyseistä ainetta. Kyseinen ala on minusta hyvin outo enkä oikein haluaisi lapseni opiskelevan sitä mutta en osaa sanoa hänelle että opiskele jotain muuta. Olen kieltämättä pettynyt siihen että hänen suosikkiaineena on niin outo eikä se ole mikään "tärkeä" kuten matematiikka, biologia yms.
Pitkä juttu lyhyesti; lapseni ei tietääkseni ole ikinä seurustellut ja pelkään että jää ikisinkuksi. Istuu kotona ja roikkuu netissä, päihdekokeiluja ei ole. Koulu menee nippa nappa ok mutta jatko-opintosuunnitelmat äidin mielestä kusevat pahasti.
Kommentit (28)
Et voi apua olla tosissasi. Todella häiritsevää. Liekö olet itse aiheuttanut paineita lapsellesi tuolla käytöksellä. Odotat lapsesi toimivan kuten sinä haluaisit. Olet huono äiti
[quote author="Vierailija" time="10.07.2014 klo 19:17"]Sinullahan on hyvä tytär. Jos olet huolissasi hänen sosiaalisesta elämästään, menkää yhdessä johonkin kirkon toimintaan mukaan. Todennäköisesti tyttäresi löytää kirkon kautta ikäistään samanhenkistä seuraa, nuorten omia juttuja (hyvässä ja ah niin ihanassa pahassa) ja poikaystävän.
[/quote] Tuo on hyvä idea. Jostain kirkon nuorisotoiminnasta hän voisi jopa kiinnostuakin ja tosi hienoa olisi jos löytäisi samanhenkistä porukkaa sieltä eikä vain kökkisi kotona. Ehdotan hänelle.
Minä olin teininä juuri tuollainen. Siis tismalleen, uskonnon opiskelua myöten. :D
Muutin 19-vuotiaana opiskelemaan teologiaa, menin naimisiin 22-vuotiaana, valmistuin kandidaatiksi 23-vuotiaana ja muutamaa kuukautta myöhemmin syntyi esikoispoika. Olin puolitoista vuotta kotona, sitten puolitoista vuotta yliopistolla ja maisterin paperit tulivat postissa päivää ennen toisen lapsemme syntymää.
Opiskelujen alkuaikana ehdin ryypätä ja rällätä, poikaystäviä oli useampia jo kotona asuessa, vaikken niitä äidille naljailun pelossa uskaltanut esitelläkään, ja niin edelleen. Käytiin kahvilla koulupäivien jälkeen yms., aika viatonta siis.
On niitä huonompiakin tapoja viettää teini-ikää, ap. :) Oletko varma, ettei hän vaikuta kavereiden kanssa internetissä?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2014 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2014 klo 19:12"]ap sä olet idiootti! ihan yhtä idiootti kuin isäni aikanaan kun me hänen lapsensa oltiin teinejä. mikään mitä opiskelimme teimme tai sanoimme ei isällemme kelvannut. kaiken huippu oli pikkusiskoni joka oli juuri kuin tyttäresi, paitsi opiskeli lastenhoitajaksi. isäni kehtasi myöskin murehtia sitä kun siskoni oli aina kotona, ei ryypännyt tupakoinut tai ikinä seurustellut. mutta kappas vaan kun siskoni 25v alkoi seurustella, raitis työssäkäyvä kiltti mies jolla oli paha diabetes, yllätys yllätys eipäs kelvannut isälleni sekään! oli kuulemma niin ruma ja diabetes niin paha etteivät voi koskaan tehdä lapsia. haluan vaan ap kertoa oman perheeni kokemuksesta sulle sen, tolla tyylillä tuhoat tyttäresi elämän itsetunnon ja lopulta suhteesi tyttäreesi.
[/quote] En ole idiootti, haluan vain parasta omalle lapselleni. Normaalin nuoruuden, seurustelukumppanin ja kannattavan koulutuksen. En sen kummenpaa. Oma isäsi kuulostaa kyllä aika idiootilta.
[/quote]
haloo ap! kyllä, isäni on idiootti ! mutta tajuatko että olet itse aivan yhtä idiootti! ihan samalla tavalla sinä tahdot tuomita kaiken mitä tyttäresi elämältä haluaa.
Anna tyttäresi löytää mies itselleen omassa tahdissaan. Hänellä on koko elämä aikaa. Painostamalla ei saa aikaiseksi mitään hyvää. Voit toki ehdottaa hänelle jotain harrastusta, mikä häntä kiinnostaa ja missä voisi olla samanhenkistä seuraa. Jotkus ihmiset nyt vain ovat kotona viihtyvää tyyppiä.
Jos tyttäresi on kiinnostunut uskonnosta, ÄLÄ missään nimessä kannusta menemään kirkkoon. Kannusta häntä tekemään jotain vapaaehtoistyötä, jossa autetaan esimerkiksi köyhiä tai vanhuksia. Jos kirkon toimintaan välttämättä haluaisi osallistua, niin diakoniatyö on ainoa järkevä vaihtoehto.
Hyvää lukemista on esimerkiksi Kai Sadinmaan 10 käskyä kirkolle.
Vielä kysymys: miksi ihmeessä haluat, että lapsesi juo ja polttaa?
Täällä yksi uskisnuoritaustainen kirkon nuorisotyön ohjaaja, onnellinen ja tasapainoinen ihminen. Mihin nuoresi tarvitsee viinaa ja seksiä? Kuule, anna olla. Pääasia että tyttö on onnellinen.
Onks tää totta?