Tilitystä suhteesta ja lapsellisuudesta

Noniin. Tässä jonkinlainen tarina, varmasti sekava kun ei jaksa ihan kaikkea kännykällä naputtaa. Mutta siis olen ollut parisuhteessa tämän mieheni kanssa muutaman vuoden.Suhteen alussa minulla oli joku idioottimainen lapsellinen vaihe viettää aikaa liiankin paljon kavereideni kanssa. Mies jäi ns. 2 sijalle. Olin todella huono naisystävä ja nuo ajat on jälkeen päin hävettänyt todella paljon. Annoin sellaisen kuvan miehelleni ettei hän ole tärkeä. Näin häntä aika harvoin koska kaikki aika meni ystäville. Noh, suhteemme alkoi syventyä ja muutimme yhteen. Tajusin kuinka typerä olin ollut ja pyytelin anteeksi ja kaduin. Sen jälkeen omistauduin aivan täysin miehelleni. Siis aivan täysin. En käynyt enää missään, ystävät jäivät kokonaan pois kuvioista, kävin vain töissä ja KAIKEN muun ajan vietin kotona mieheni kanssa. No suhteemme jatkui ihan hyvänä kunnes aloimme riitelemään jatkuvasti. Riitoja oli joka päivä. Riidat paheni joka kerta ja lopulta alkoi tulla pientä väkivaltaakin mukaan. Joka riidassa sain kuitenkin kuunnella syytöksiä niistä virheistä joita tein suhteen alussa. Riidat paheni, väkivalta paheni. Jouduin valehtelemaan töissä monesti mistä jäljet kasvoissani ja käsissäni ovat tulleet. Lopulta väkivalta paheni siihen että ei tarvittu edes riitaa, mies vain joi itsensä känniin ja kävi käsiksi/ löi silmän mustaksi. (Unohdin mainita että väkivaltaisuudet tapahtuivat aina humalassa ja alkoholista muodostui paha tapa ellei jopa ongelma) Sain tarpeekseni ja eräänä yönä kun sain turpiini ja poliisit vei ukkoa putkaan keräsin tavarani. Lähdin pois. Nyt ollaan tilanteessa että asumme erillään mutta erottu ei olla. Olemme nähneet ja pitäneet yhteyttä. Kun yritin puhua kuinka pahalle minusta tuntuu nämä pieksämiset, mies suuttui. Hänelläkin on kuulemma paha olla. En ole voinut puhua kellekkään vaan olen salannut näitä asioita. Mutta mennään nyt siihen lapsellisuuteen. Kun puhumme tai riitelemme ja otan esille nämä pieksämiset, mies puolustautuu: no ajattele mitä teit minulle suhteen alussa! Kuinka paljon pahaa sinä olet tehnyt!! Jne... nyt sitten olin menossa eilen mieheni luokse ja hän soitti ja pyysi minua käymään kaupassa tullessani (näitä pyytelyitä on ollut jatkuvasti!) No vastasin aika tylysti että mitä ostamassa? Hän sanoi että ruokaa. Kysyin vielä kiukkuisesti että mitä ruokaa? Mies suuttui ja sanoi että ei sitten jos on niin vaikeaa, käyn itse. No soitin sitten perään ja tajusin olleeni tyhmä, sanoin että voin käydä siellä kaupassa. No ei enää kelvannut. Sain sitten kuunnella täyttä vittuilua ja haukkumista koko illan koska olin pilannut hänen päivän tylyydelläni. Lähdin sitten pois hänen luotaan koska välillemme kehittyi riita. Hän veti kännin päälle ja soitteli koko illan haukkuakseen minua. Minun piti ottaa kuvia ja todistaa etten valehtele olin paikkaani jne. Kaiken huippu oli että tänään kun hän mibulle soitti, hän ei ollutkaan pyytämässä anteeksi vaan vittuilu jatkui. Väänsin sitten jo vastaan ja sanoin kuinka lapsellinen hän on. Ei kuulemma ollut tehnyt mitään väärää mies ja halusi erota koska ei enää kestä minua (koska vaadin häntä pyytämääb anteeksi ja sanoin ettei minun yksi tyly lause oikeuta häntä haukkumaan minua koko iltaa. Niin ja olin jo aiemmin pyytänyt anteeksi omaa tylyyttäni) no nyt ei aio kuulemma ottaa enää ikinä yhteyttä kun pilaan aina kaiken :) ai että on aikuinen mies....