Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin vaivaan/sairauteen et ole saanut hoitoa kunnallisessa terveydenhoidossa?
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:59"]
Myös jatkuva väsymys ja kuumeilu on jäänyt diagnosoimatta ja hoitamatta. Siitä olen kärsinyt nyt viitisen vuotta, mutta ketään ei kiinnosta ja 37,3 on lääkärin mukaan ihan normaali lämpö. Verikokeissa näkyy kohonneet leukkarit.
[/quote]
Oh, mulla samaa! Mutta en mä ole vuosiin edes yrittänyt löytää syytä/hoidattaa, olen tottunut, ja ehkäpä tuo lämpö onkin nykyään mun normaalilämpö?
Mutta muuten, mä olen aina saanut tarvittavan avun ja hoidon.
[/quote]
En mäkään, jossain kolmen vuoden ja HIV-testien kohdalla annoin periksi. On rankkaa, kun ketään ei kiinnosta. Oma normilämpö on 35,5, mut tosiaan, kun kaikki tunnetut vakavat vaivat on poissuljettu, niin sama kai se on potea. Lomailu helpottaa hetkeksi, harmi kun on köyhä niin ei voi lomaillakaan kokoaikaa.
[/quote]
Kotona tai työpaikalla on hometta, Se tekee juuri tuollaista. Jos helpottaa kotonakin vietetyn loman aikana, niin työpaikan sisäilma on syyllinen, jos taas vain muualla kuin kotona vietetyn loman aikana, niin kotona on hometta. Etsi käsiisi Tuula Putus -nimisen lääkärin kirjoittamia kirjoja, mm. "Home ja terveys". Osa lääkäreistä tietää tästä, osa ei halua kuullakaan koko vaivasta. Vertaistukiryhmistä saa paljon apua. Parantumisessa tärkeintä on puhdas sisäilma, toivottavasti sinulle ei ole ehtinyt tulla kroonisia sairauksia kuten astmaa. Terveisin saman kokenut, homeesta astman saanut. Mulla myös oli valkosoluarvot pielessä ja jatkuvaa lämpöilyä, mm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:59"]
Myös jatkuva väsymys ja kuumeilu on jäänyt diagnosoimatta ja hoitamatta. Siitä olen kärsinyt nyt viitisen vuotta, mutta ketään ei kiinnosta ja 37,3 on lääkärin mukaan ihan normaali lämpö. Verikokeissa näkyy kohonneet leukkarit.
[/quote]
Oh, mulla samaa! Mutta en mä ole vuosiin edes yrittänyt löytää syytä/hoidattaa, olen tottunut, ja ehkäpä tuo lämpö onkin nykyään mun normaalilämpö?
Mutta muuten, mä olen aina saanut tarvittavan avun ja hoidon.
[/quote]
En mäkään, jossain kolmen vuoden ja HIV-testien kohdalla annoin periksi. On rankkaa, kun ketään ei kiinnosta. Oma normilämpö on 35,5, mut tosiaan, kun kaikki tunnetut vakavat vaivat on poissuljettu, niin sama kai se on potea. Lomailu helpottaa hetkeksi, harmi kun on köyhä niin ei voi lomaillakaan kokoaikaa.
[/quote]
Kotona tai työpaikalla on hometta, Se tekee juuri tuollaista. Jos helpottaa kotonakin vietetyn loman aikana, niin työpaikan sisäilma on syyllinen, jos taas vain muualla kuin kotona vietetyn loman aikana, niin kotona on hometta. Etsi käsiisi Tuula Putus -nimisen lääkärin kirjoittamia kirjoja, mm. "Home ja terveys". Osa lääkäreistä tietää tästä, osa ei halua kuullakaan koko vaivasta. Vertaistukiryhmistä saa paljon apua. Parantumisessa tärkeintä on puhdas sisäilma, toivottavasti sinulle ei ole ehtinyt tulla kroonisia sairauksia kuten astmaa. Terveisin saman kokenut, homeesta astman saanut. Mulla myös oli valkosoluarvot pielessä ja jatkuvaa lämpöilyä, mm.
Kroonisesti tulehtuneeseen umpilisäkkeeseen. Leimasivat hulluksi tai luulotautiseksi. Jossain vaiheessa joku lääkäri jopa sanoi, ettei minulla voi olla kyseistä vaivaa, "koska se on niin harvinainen". Vain oman sinnikkyyteni vuoksi pääsin vihdoin leikkaukseen vaivan ollessa päällä akuuttina. Lähes kaksi vuotta meni. Kymmenen vuotta myöhemmin mieheni kärsi samasta, hänelläkin hoito venyi niin pitkälle, että lopulta umppari meni nekroosiin ja hän sai erittäin pahan verenmyrkytyksen. Viisi tuntia ennen leikkausta häntä oltiin vielä kotiuttamassa. Vain erään hoitajan "kieroilu" esti kotiuttamisen, ja niin, kuoleman.
Myös jatkuva väsymys ja kuumeilu on jäänyt diagnosoimatta ja hoitamatta. Siitä olen kärsinyt nyt viitisen vuotta, mutta ketään ei kiinnosta ja 37,3 on lääkärin mukaan ihan normaali lämpö. Verikokeissa näkyy kohonneet leukkarit.
Ehlers-Danlos syndroomaan. Psykiatrillakin kävin kun kerran sinne lähetettiin mutta psykiatri totesi ettei voi auttaa muuten kuin tarjoamalla masennuslääkereseptiä.
Sappikiviin en saanut apua, joten hain yksityiseltä purkin Litalginia, joka riitti kuudeksi vuodeksi. Julkisella olisivat halunneet leikata jo arvioinnissa, vaikka sanoin ettei minun painollani (yli 110kg) leikata mielellään ja kohtauksia tulee vain harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko tämä vain surullista suomalaisen terveydenhoidon kannalta, vai lohduttavaa ettei ole yksin. Meidän perhe ei siis ole ainoa. :( -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpompi olisi luetella ne mihin olen saanut apua. Hetkinen... ei nyt tule mieleen mitään. Kiertäjäkalvosimen tulehdusta yrittivät hoitaa, mutta lääkäri antoi kortisonipistoksen väärään kohtaan. Yksityiselle oli pakko sitten mennä sekin vaiva hoidattamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:59"]
Myös jatkuva väsymys ja kuumeilu on jäänyt diagnosoimatta ja hoitamatta. Siitä olen kärsinyt nyt viitisen vuotta, mutta ketään ei kiinnosta ja 37,3 on lääkärin mukaan ihan normaali lämpö. Verikokeissa näkyy kohonneet leukkarit.
[/quote]
Oh, mulla samaa! Mutta en mä ole vuosiin edes yrittänyt löytää syytä/hoidattaa, olen tottunut, ja ehkäpä tuo lämpö onkin nykyään mun normaalilämpö?
Mutta muuten, mä olen aina saanut tarvittavan avun ja hoidon.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:06"]
En tiedä, onko tämä vain surullista suomalaisen terveydenhoidon kannalta, vai lohduttavaa ettei ole yksin. Meidän perhe ei siis ole ainoa. :( -ap
[/quote]
Et todellakaan ole ainoa. Minulla on myös tuttuja, kavereita, entisiä työkavereita, äidin työkavereita jne, joilla on samantapaisia tarinoita. Mikä teillä vaivaa? -2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkäkipuihin ja jalan puutumiseen ym. oireisiin, joihin työterveysfysioterapeutilla sittemmin (vuosia myöhemmin) ilmeni syyksi jumittuva SI-nivel. Minulla oli vielä omalääkärinä kaupungin johtava lääkäri, joka ei millään tavalla ryhtynyt tutkimaan kipujen lähdettä tai antanut lähetettä tutkimuksiin. "Kyllä se siitä ohi menee"
Asumme stadissa, ja täällä on ainakin meidän tk-alueellamme vaikea saada aikoja omalääkärille. Esim. kerran soitin heti kahdeksalta tk:een ja yritin saada aikaa viisivuotiaalleni, jolla oli kolmen päivän potemisen jälkeen flussa pahentunut yhtäkkiä niin, että kuume huiteli 40:tä ja yskä oli kamala. Hyvin todennäköinen keuhkoputkentulehdus, jopa keuhkokuume, johon hänellä on taipumusta (lievätkin flunssat aiheuttavat herkästi em. tai poskiontelotulehduksen tai korvatulehduksen tai larygniitin).
No, jo kahdeksalta aamulla tarjolla oli pelkkää ei-oota ja ehdotus mennä illalla istumaan pariksi tunniksi Lastenklinikan päivystykseen kipeän ja voimattoman lapsen kanssa, keräämään kattava arsenaali Helsingissä sillä hetkellä kiertävistä viruksista kotiintuomisiksi oman taudin päälle...
Onneksi lähellä on yksityinen lastenlääkäriasema ja meillä varaa käyttää lasta tarvittaessa siellä. Kaikilla tätä vaihtoehtoa ei ole käytössä :-(
Vastaavia kokemuksia on paljon, tuossa vain yksi esimerkki. Sinäsnä hoito on tk:ssa ollut hyvää, KUN sitä on saanut, mutta resurssit ovat siellä puolella selvästi liian niukat. Akuuttiaikoja pitää olla saatavilla ainakin vielä aamusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkävaivoihin lääkärit totesivat hymähtäen, että jokaisellahan se selkä tuppaa välillä reistaamaan. Fiksu fysioterapeutti löi lopulta kouraan puhelinnumeron erikoislääkärille ja komensi soittamaan välittömästi. Tottelin ja pääsin suht. nopeasti vastaanotolle ja sitä tietä tutkimuksiin, mm. magneettikuvaukseen, jonne terkkarista ei juuri lähetetä. Sain apua, mutta krooninenhan tuo vaiva jo on. Ei sille mitään voi, ellei sitten jossain vaiheessa tartuta puukkoon.
Edellisellä asuinpaikkakunnalla ei aina ollut hammaslääkäriä tai jos yksi oli, niin hänen aikansa kului koululaisten kanssa. Piti sitten ajella naapurikaupunkiin yksityiselle. Yleensä yritin säästää läynnit kesälomalle. Pääsin entisellä kotipaikkakunnalla terkkariin vastaanotolle, vaikken ollut enää siellä kirjoillakaan. Tutulla hammaslääkärillä oli mukava käydä, jos nyt hammashoito milloinkaan on mukavaa.
Nivelkierukka meni polvesta ja lääkäri-röntgen-lääkäri-pompottelun jälkeen laitettiin puolen vuoden jonoon odottelemaan magneettikuvausta. En alkanut.
Kävin yksityisellä ortopedilla ja samalla viikolla yksityisellä leikkauksessa.
mahaoireet ja maksaarvojen nousu.kävin 7krt lääkärillä nuori ja kokematon.ei uskaltanut laittaa mua tähystykseen! no asia jäi selvittämättä antaa olla...(en juo ,olen absolutisti ja normaalipainoinen)
sappirakon tulehdus...kävin inisemässä päivystyksessä 2vko kuumetta ja kipuja eivät uskoneet parisen kertaa.kävin yksityisellä ja sain apua kun tulehdusarvot heilu 300 sadassa ja tulehdus siirtymässä haimaan...
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:59"]
Myös jatkuva väsymys ja kuumeilu on jäänyt diagnosoimatta ja hoitamatta. Siitä olen kärsinyt nyt viitisen vuotta, mutta ketään ei kiinnosta ja 37,3 on lääkärin mukaan ihan normaali lämpö. Verikokeissa näkyy kohonneet leukkarit.
[/quote]
Oh, mulla samaa! Mutta en mä ole vuosiin edes yrittänyt löytää syytä/hoidattaa, olen tottunut, ja ehkäpä tuo lämpö onkin nykyään mun normaalilämpö?
Mutta muuten, mä olen aina saanut tarvittavan avun ja hoidon.
[/quote]
En mäkään, jossain kolmen vuoden ja HIV-testien kohdalla annoin periksi. On rankkaa, kun ketään ei kiinnosta. Oma normilämpö on 35,5, mut tosiaan, kun kaikki tunnetut vakavat vaivat on poissuljettu, niin sama kai se on potea. Lomailu helpottaa hetkeksi, harmi kun on köyhä niin ei voi lomaillakaan kokoaikaa.
Syylät varpaissa. Lääkärin mukaan eivät olleet syyliä vaan aiheutuivat hiertävistä kengistä, yea right.....
Alue: Aihe vapaa
Kuopparinta! Varmaan ei sano isolle osalle mitään. Valitettavasti se ei sano isolle osalle lääkäreistäkään mitään, tai ehkä on joskus lukenut siittä oppikirjasta. Itselläni siis leikattiin ja se epäonnistui, nyt on kuoppa ja karsea arpi rinnassa ja kukaan ei tiedä mitään ja lähetettä eteenpäin turha kuvitella. Seuraavaksi yksityispuolelle..
Toinen oli polvitähystys. Ensin polvi tuntui olevan kunnossa, sitten muutama kuukausi myöhemmin se tuli niin kipeäksi toisen tähystysarven kohdalta että en pystynyt oikein kävelemään. Minulla oli vaan toisenkin polven tähystys tulossa ja peläten että leikkaus aiheutti tuon vaivan en tiennyt mitä tehdä. Ensimmäinen mitä netti tarjosi oli neurooma, joka voi kehittyä leikkauskohtaan. Soittelin ortopedian polille hoitajalle, kohta soittikin yllättäen sen leikannut ortopedi. Tais olla paska päivä, yöpäivystys takana tai jotain mutta mikään ei tuota kohtelua mitä sain puhelimessa oikeuttanut. Peru se leikkaus. Ei uutta aikaa. Hanki soittoaika 2-3kk päästä. Tarvitsin todistusta sairauslomaankin niin mee terveyskeskukseen oli ohje. Voi v****
Polvi toipui kävelykuntoon mutta isoja vaivoja oli. Odotin sen reilu 3kk, tyyppi sanoi puhelimessa ennenkuin sain lauseen loppuun, että sitä ei kannata leikata uudestaan. Lopulta onnistuin puhumaan itsellen ajan ja taas odoteltiin 1½kk. Kyseisellä käynnillä en edes ehtinyt saada edes housuja pois jalasta kun diagnoosi oli valmis: Ei sitä ainakaan kuvata tarvi kun on jo tähystetty. Ultraääni? "Ei kannata". Jotain 6-7 minuttia olin sisällä. Hienoa. Sen jälkeen hankkiuduin terveyskeskuksen kautta ultraääneen. Tätäkin odotellessa ontumista. Ultraäänessä näkyi jotain jänteessä, todennäköisemmin tulehdusta, paksuuntumaa. Tässä vaiheessa, 9kk myöhemmin se kuitenkin alkoi mennä pois ja toipui kivuttomaksi. Ehkä se olisi toipunut jo 9kk aikaisemmin jos olisin saanut vaikka kortisonia jänteen ympärille, mutta ei vaan jaksanut kiinnostaa...