Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
9 matematiikasta peruskoulun päättötodistuksessa. Kuinka pian tipun kärryiltä lukion pitkässä matematiikassa, jos en tee säännöllisesti läksyjä?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ottaa pitkä matematiikka, jos ei kiinnosta tehdä läksyjä?
Niitä läksyjä on muutenkin kovin paljon. On projektitöitä ja välitestejä, sanakokeita ja aineita. Monet koulupäivät klo 8-16. Lukion voi käydä kovin monenlaisilla aineyhdistelmillä, oppilaiden kurssimäärät vaihtelevat. Toinen tekee minimimäärällä ja toinen maksimilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelen sanotun, että peruskoulun matikan arvosana yhdeksän vastasi lukion laajan matikan arvosanaa viisi. Tämä siis, jos se peruskoulun matikan yhdeksikköläinen teki parhaansa ja sai sen numeron opiskelemalla eikä ollut ns. matemaattinen lahjakkuus, joka omaksui lennossa asiat.
Minullakin oli matematiikka yläasteella 10 ilman panostusta. Lukiossa otin lyhyen matematiikan, mutta silti eräs kurssi meni lähes yli hilseen. En tiedä, miten olisin selvinnyt pitkästä matematiikasta. Kannattaa ne tehtävät todellakin tehdä, jos ei ole sitten ihan erityisesti lahjakas.
Rippuen yläasteesi tasosta, tulet tippumaan joko ensimmäisten viikkojen tai ensimmäisten kurssien aikana. Jos muistelen omia lukioaikoja 10 vuotta sitten, niin tämä oli vaikutelmani kursseista:
MAA02 Polynomifunktiot ja -yhtälöt -> selviät yläastematikalla, jos olet fiksu
MAA03 Geometria -> selviät yläastematikalla, jos olet fiksu
MAA04 Vektorit -> täysin uutta vrt. yläaste eli pitää oikeasti opetella
MAA05 Analyyttinen geometria -> en edes muista mitä tämä oli
MAA06 Derivaatta -> täysin uutta vrt yläaste, täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA07 Trigonometriset funktiot -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA09 Integraalilaskenta -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele ja derivaatat meni yli hilseen
MAA10 Todennäköisyys ja tilastot -> voi onnistua, osittain tosi käytännönläheistä
Syventävät kurssit
MAA11 Lukuteoria ja todistaminen -> tylsää hinkuttamista, miksi nolla on nolla jne.
MAA12 Algoritmit matematiikassa -> en muista koko kurssia
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi -> täyttä hepreaa jos perusteita ei oppinut
Sanoisin siis että viimeistään vektorikurssi vetää kyllä turpaan, jos ei satu olemaan harvinaisen nopeasti oppiva oppilas. Meidän lukiossa annettiin myös paljon kotitehtäviä, ja joskus piti taululla käydä ratkomassa muiden edessä. Tuo olisi ollut ihan kammottavaa ilman valmistautumista ja asioiden opettelua.
Jos tähtäimessä on teknillinen ala, niin suosittelen matikan opiskelua ihan vakavasti. Yliopistomatikka ei anna enää kiltisti turpaan vaan on lähinnä ylitsesi ajava täysperävaunurekka chilipäällystetyillä piikkirenkailla. Silloin ei enää naurata. Toisaalta jos asiat oppi hyvin niin opinnotkin sujuu kivasti ja itsetunto ja opintomenestys ei murene ihan alkutekijöihinsä.
t. entinen pitkänmatikkalainen, nykyinen ingen gör
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekalla kurssilla tiput lyhyelle matikalle tolla asenteella.
Nykyään ysin saa peruskoulusta todella helposti. Sitten pennut kuvittelevat olevansa jotain huippuja. Ensinnäkin moni aine on lukiossa ihan eri settiä kuin peruskoulussa, esimerkiksi äikkä ja pitkä matikka. Kyse ei ole vain tasosta vaan siitä, että sisällöt ovat käytännössä aivan toiset. Ihan turha on luulla siltä pohjalta pärjäävänsä, että osaa löytää predikaatin lauseesta ja panna välimerkit paikalleen tai laskea kolmion pinta-alan ja prosenttilaskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli peruskoulussa läksyjä tekemättä ysejä ja kymppejä. Lukiossa samoin, ja kirjoitin hyvin vähällä lukemisella ällän. Huono opiskelutekniikka kostautui yliopistossa ml-alalla.
En varsinaisesti suosittele omaa opiskelutapaani, mutta ei tällaiseen poikkeuksellista lahjakkuutta tarvita. En todellakaan ole sellainen lahjakkuus, jonka opettaja tapaisi kerran urallaan, ihan peruslahjakas vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli peruskoulussa läksyjä tekemättä ysejä ja kymppejä. Lukiossa samoin, ja kirjoitin hyvin vähällä lukemisella ällän. Huono opiskelutekniikka kostautui yliopistossa ml-alalla.
En varsinaisesti suosittele omaa opiskelutapaani, mutta ei tällaiseen poikkeuksellista lahjakkuutta tarvita. En todellakaan ole sellainen lahjakkuus, jonka opettaja tapaisi kerran urallaan, ihan peruslahjakas vaan.
Sama täällä. Kuvittelin että yliopistossakin matikan tutkinto menisi heittämällä läpi hyvillä arvosanoilla koska lukiossa ei tarvinnut tehdä pitkän matikan 10/L:n eteen juuri muuta kuin sen mitä tunnilla opiskeltiin ja laskeskeltiin (toki siellä keskityin hyvin). Siperia opettaa toki, vaikeampaa mitä pitempään pärjää hyvin ahkeroimatta. Omien lapsieni kohdalla olen pitänyt huolen että säännölliseen opiskeluun totutaan oli arvosanat millaisia tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä osaa oikein sanoa, kyllä meillä poika jonka ka oli 10 9lk päättyessä (siis lukuaineista, kaikista ka oli 9,8) teki tehtävänsä myös lukiossa, mutta ei mitenkään hiki päässä, varsin vaivatta tuntui lukioaika sujuvan, kirjoitti Ressusta, ja sen pitkän matematiikan, viimetalvena. Sellaisen vinkin annan, että kaikki se työ mitä teet 1-2lk lukiossa, kantaa hedelmää kun yo-kirjoitukswt alkaa, koska nehän on "vain" sitä asiaa mitä olet sen 2v käynyt jo läpi.
Nyt omallani alkaa yliopisto ja pääsi suoravalinnalla haluamaansa opinahjoon/tiedekuntaan.
Itse sain ysärillä kolmesta ekasta kurssista 10. Trigonometria oli vielä helppoa. Sitten vaikeutui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulun matematiikka on valitettavan alkeellista, mahdotonta on ysistä vielä tietää, että onko lahjoja.
Ihmetyttää kyllä täällä nämä helposti lukion pitkän matikan kahlanneet jotka eivät muka ole lahjakkaita. Voihan tietysti opettajakin vaikuttaa paljon jos käy vaan pakolliset tärpit yo-tutkintoa varten läpi eikä rasita oppilaita turhalla teorialla. Meillä ikävä kyllä oli eläkkeelle jäämässä oleva kuiva tyyppi joka oli huono opettaja ja rakasti teoriaa käytännön kustannuksella. Mielestäni jopa liikaa kun otetaan lukiotaso huomioon eli se vaan vaikeutti oppimista ja kokonaisuuksien hallintaa.
Itse kävin lukiota 1990-luvun lopulla ja siellä kukaan luokan parhaimmistosta ei tunnustanut selviävänsä ilman lukemista tai helpolla. Yksi poikkeus tulee mieleen, mutta hänenkään opiskelutyylistään minulla ei ollut tarkempaa tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun matematiikka on valitettavan alkeellista, mahdotonta on ysistä vielä tietää, että onko lahjoja.
Pelkästä numerosta ei, mutta esim itse vanhempana tiedän kyllä että lapseni on lahjakas matematiikassa. Koulun antamalle ysille on ihan se ja sama, annoin itse lapselleni kympin. Sai ysin koska oli laskenut kotitehtäviä vain seiskan edestä ja yksi koe meni kasipuoloseksi koska muisti jonkun särmiön ja lieriön väärinpäin.
Lahjoista huolimatta jotain ponnisteluja matematiikka aina vaatii. Itse en tehnyt peruskoulussa ja lukiossa juurikaan kotitehtäviä, yliopistossa taas toisinpäin. DI-matikat opiskelin suoraan kurssikirjasta käytännössä täysin ilman opetusta. Silloin ei vielä ollut Youtubea, nykynuorilla on niiiin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Rippuen yläasteesi tasosta, tulet tippumaan joko ensimmäisten viikkojen tai ensimmäisten kurssien aikana. Jos muistelen omia lukioaikoja 10 vuotta sitten, niin tämä oli vaikutelmani kursseista:
MAA02 Polynomifunktiot ja -yhtälöt -> selviät yläastematikalla, jos olet fiksu
MAA03 Geometria -> selviät yläastematikalla, jos olet fiksu
MAA04 Vektorit -> täysin uutta vrt. yläaste eli pitää oikeasti opetella
MAA05 Analyyttinen geometria -> en edes muista mitä tämä oli
MAA06 Derivaatta -> täysin uutta vrt yläaste, täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA07 Trigonometriset funktiot -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele
MAA09 Integraalilaskenta -> täyttä hepreaa jos ei harjoittele ja derivaatat meni yli hilseen
MAA10 Todennäköisyys ja tilastot -> voi onnistua, osittain tosi käytännönläheistäSyventävät kurssit
MAA11 Lukuteoria ja todistaminen -> tylsää hinkuttamista, miksi nolla on nolla jne.
MAA12 Algoritmit matematiikassa -> en muista koko kurssia
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi -> täyttä hepreaa jos perusteita ei oppinutSanoisin siis että viimeistään vektorikurssi vetää kyllä turpaan, jos ei satu olemaan harvinaisen nopeasti oppiva oppilas. Meidän lukiossa annettiin myös paljon kotitehtäviä, ja joskus piti taululla käydä ratkomassa muiden edessä. Tuo olisi ollut ihan kammottavaa ilman valmistautumista ja asioiden opettelua.
Jos tähtäimessä on teknillinen ala, niin suosittelen matikan opiskelua ihan vakavasti. Yliopistomatikka ei anna enää kiltisti turpaan vaan on lähinnä ylitsesi ajava täysperävaunurekka chilipäällystetyillä piikkirenkailla. Silloin ei enää naurata. Toisaalta jos asiat oppi hyvin niin opinnotkin sujuu kivasti ja itsetunto ja opintomenestys ei murene ihan alkutekijöihinsä.
t. entinen pitkänmatikkalainen, nykyinen ingen gör
Tässä oli hyvin selostettu koko soppa. Sain ekasta kurssista kympin, tokasta ja kolmannesta ysin, neloskurssista kasin ja vitoskurssilla numero tippui seiskaan, ja sen jälkeen mentiinkin lähinnä arvosanoilla 5-7. T: laiskimus
Meidän pojalla yläasteella matikka 10. Lukion ekasta pitkän matikan kurssista tuli arvosana 6. Ei onneksi vaihtanut lyhyeen vaikka vaikeeta oli ja hermot meni. Pitkä matikka vaatii hyvää laskurutiinia ja käsiteltävän asian täydellistä sisäistämistä. Meillä se tarkoitti vähintään 2-3h laskemista per ilta ennenkuin homma alkoi sujua. Paransi kuin possu juoksuaan ja kirjoitti pitkän matikan arvosanaksi E. Se hyöty tosta joka iltaisesta laskemisesta oli että fyssa ja kemia meni siinä samassa imussa kuin itsestään. Huonompi juttu oli että futis oli pakko lopettaa, ei riittänyt aika eikä rahkeet harkkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kyllä täällä nämä helposti lukion pitkän matikan kahlanneet jotka eivät muka ole lahjakkaita.
Olet oikeassa, kyllä itselläni (kommentti 30/37) on matemaattista lahjakkuutta, joka oli havaittavissa jo lapsena. Toisaalta en useinkaan ajattele itse näin, mutta se johtuu ympäristöstä. Matematiikan laitoksella tutustuin tyyppeihin jotka olivat tosiaan poikkeuksellinen lahjakkaita, siis niihin jotka osallistuivat kansainvälisiin matikkaolympialaisiin ja suorittivat viiden vuoden maisteriopinnot alla kolmessa vuodessa. Siinä ympäristössä ei tule ajatelleeksi että on itse jotenkin "lahjakas".
Käy hakemassa päättötokariisi komea rivi vitosia pitkästä matikasta: 5, 5, 5, 5, 5, 5, 5, 5, 5, 5 (jos suoritat vain 10 pakollista kurssia). Eikö näytäkin hyvältä?!
Samantien. Siksi moni sitten vaihtoikin pitkästä lyhyeen heti ekan kurssin jälkeen
Alue: Aihe vapaa
Eihän peruskoulun laskut eikä lukion lyhyt matematiikka ole edes matematiikkaa, ne ovat laskentoa. Lukion pitkässä matikassa aletaan raapaista oikeaa matematiikkaa.