Mika Myllylän kuolemasta tänään tasan kymmenen vuotta - muisteluketju
Mika Myllylä eli traagisen elämän. Absoluuttisen huipun saavutettuaan, voitettuaan kultaa Ramsaun viidelläkympillä 1999, Myllylä sukelsi muun hiihtomaajoukkueen mukana syvimpiin pohjamutiin Lahden MM-kisoissa 2001, kun kuusi hiihtäjää kärysi Hemohesin käytöstä, Mika mukaanluettuna. Siitä alkoi suuren, herkän karpaasin syöksykierre itsesyytösten, masennuksen ja päihteidenkäytön aallokossa, joka lopulta päättyi äärimmäisen surullisesti 5.7.2011.
Itselleni Mika Myllylä on kaikkien aikojen paras suomalainen hiihtäjä. Mitkä ovat parhaita muistojanne Myllylän uralta?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on traagista kun rikkoo sääntöjä, jää kiinni ja menee maine. Voi voi.
Koko huippu-urheilu on naurettavaa pelleilyä. Sen voi lopettaa kokonaan.
Myllylän tuho oli se, että otti kaikkien syyt niskoilleen. Sanoi, että oli pettänyt koko Suomen kansan. En vain pysty ymmärtämään kaltaisiasi, jotka vielä syyllistävät, kun kaikki mahdollinen loka on kaadettu niskaan, ja aivan turhaan menetetty upea, kaunis ihminen, ja yksi historiamme suurimmista urheilijoista.
Minusta loka kaadettiin Myllylän niskaan aiheesta. Tilanne olisi ollut täysin toinen jos hän olisi heti tunnustanut epo:n käyttöohjelman hiihtoliitossa. Nyt esiinnyttiin rehteinä suomalaisina joille kävi huono tuuri kun peiteaine hemohess näkyikin testissä.
Eihän urheilu tietenkään ole mitään kuolemanvakavaa ja kansa ymmärtää jossain määrin sen että yrittää pärjätä filunkikeinoilla. Toisin se on erittäin epäreilua kanssaurheilijoita kohtaan ja tässä pahinta oli siis valheiden verkko, kun mitään ei tunnustettu eikä mitään väärä oltu muka tehty vaan kyseessä oli vain norjalaisten ajojahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sataa juoppoluuseria kuolee vuosittain?
Miksi tätä pitäisi muistella, senkö takia että hiihto hyvin dopingin voimalla?
Tunnettu mies. Siksi kai muistellaan.
Ajattele kuinka paljon Jeesus Nasaretilaista muistellaan vaikka kuinka paljon ihmisiä onkaan teloitettu historian kuluessa?
Mainitsemasi puusepän saavutuksiksi väitetään aika paljon suurempia asioita kuin hiihtokisoissa hemohes-menestys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sataa juoppoluuseria kuolee vuosittain?
Miksi tätä pitäisi muistella, senkö takia että hiihto hyvin dopingin voimalla?
Tunnettu mies. Siksi kai muistellaan.
Ajattele kuinka paljon Jeesus Nasaretilaista muistellaan vaikka kuinka paljon ihmisiä onkaan teloitettu historian kuluessa?
Mainitsemasi puusepän saavutuksiksi väitetään aika paljon suurempia asioita kuin hiihtokisoissa hemohes-menestys.
Kaikki on suhteellista. Kyllä ainakin itse olen saanut Myllylän teoista aika paljon upeampia fiiliksiä kuin jonkun kuvitellun 2000 vuotta vanhan parta-Jessen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sataa juoppoluuseria kuolee vuosittain?
Miksi tätä pitäisi muistella, senkö takia että hiihto hyvin dopingin voimalla?
Tunnettu mies. Siksi kai muistellaan.
Ajattele kuinka paljon Jeesus Nasaretilaista muistellaan vaikka kuinka paljon ihmisiä onkaan teloitettu historian kuluessa?
Mainitsemasi puusepän saavutuksiksi väitetään aika paljon suurempia asioita kuin hiihtokisoissa hemohes-menestys.
Ehkä Myllylääkään ei muistella 2000 vuoden kuluttua ympäri maailman, vaikka Mika sentään on varmasti ollut olemassa ja tehnyt niitä asioita mitä muistellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se olisi ollut tapaturma oikeasti, olisi ilman muuta kerrottu että keksipurkkia kurotteli ylähyllyltä mutta ote lipesi ja löi päänsä tiskipöytään.
Hoetaan vain tapaturmaa yleisellä tasolla, vai yritetäänkö väittää että ase laukesi ihan vahingossa?!Omasta mielestäni on ollut täysin ymmärrettävää säilyttää tietty hienotunteisuus Myllylän kuolinsyytä kohtaan, eikä repostella sillä. Mika tarjosi niin upeita ja unohtumattomia hetkiä koko kansalle, että hänet tulisi muistaa nimenomaan suurena voittajana.
Toisaalta jos olisi oltu vähemmän hienotunteisia, ei asia todennäköisesti herättäisi näin paljoa nettispekulointia ja yleistä kiinnostusta kymmenen vuotta myöhemmin. Salaileva linja voi herättää uteliaisuutta ja kiihottaa mielikuvitusta keksimään paljon villimpiä skenaarioita kuin mitä todellisuus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on traagista kun rikkoo sääntöjä, jää kiinni ja menee maine. Voi voi.
Koko huippu-urheilu on naurettavaa pelleilyä. Sen voi lopettaa kokonaan.
Myllylän tuho oli se, että otti kaikkien syyt niskoilleen. Sanoi, että oli pettänyt koko Suomen kansan. En vain pysty ymmärtämään kaltaisiasi, jotka vielä syyllistävät, kun kaikki mahdollinen loka on kaadettu niskaan, ja aivan turhaan menetetty upea, kaunis ihminen, ja yksi historiamme suurimmista urheilijoista.
Minusta loka kaadettiin Myllylän niskaan aiheesta. Tilanne olisi ollut täysin toinen jos hän olisi heti tunnustanut epo:n käyttöohjelman hiihtoliitossa. Nyt esiinnyttiin rehteinä suomalaisina joille kävi huono tuuri kun peiteaine hemohess näkyikin testissä.
Eihän urheilu tietenkään ole mitään kuolemanvakavaa ja kansa ymmärtää jossain määrin sen että yrittää pärjätä filunkikeinoilla. Toisin se on erittäin epäreilua kanssaurheilijoita kohtaan ja tässä pahinta oli siis valheiden verkko, kun mitään ei tunnustettu eikä mitään väärä oltu muka tehty vaan kyseessä oli vain norjalaisten ajojahti.
Ymmärrän kyllä funktion, mitä tarkoitat, ja varmasti olet osaltasi oikeassa. Silti oli väärin kaataa likasankoa suoraan urheilijoiden niskaan, sillä hiihtoliiton pomothan noita doping-ohjelmia pyörittivät. Kyrö sekä kuusi kärkihiihtäjää ottivat osumat, kun isoimmat pamput lähinnä löysäsivät hiukan kravattia. Tuo epo-ohjelma ulotti lonkeronsa hiihdossa sekä naisiin että miehiin, ja oli niin järjestelmällistä, että monet pitivät sitä varmasti ihan normaalina tapana hiukan "boostata" suorituskykyä arvokisoihin. Olen kuitenkin melko vakuuttunut, että vaikkapa Myllylä ei olisi ikipäivänä tarvinnut niitä aineita - ainakaan kyseisessä mittakaavassa - menestyäkseen, sillä hän oli sekä luonnonlahjakkuus että poikkeuksellisen kova harjoittelija. Väitän, että ilman pisaraakaan dopingia Mika Myllylä olisi silti ollut aivan kärjessä, myös Lahden kotikisoissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos se olisi ollut tapaturma oikeasti, olisi ilman muuta kerrottu että keksipurkkia kurotteli ylähyllyltä mutta ote lipesi ja löi päänsä tiskipöytään.
Hoetaan vain tapaturmaa yleisellä tasolla, vai yritetäänkö väittää että ase laukesi ihan vahingossa?!
Miksi syytä pitäisi kertoa? Jos Myllylä on tehnyt oman ratkaisunsa niin se on järkyttävä tragedia lähipiirille. Siinä käy niin monenlaisia tunteita eikä vähimpänä syyllisyys. Sitten pitäisi syyt antaa vielä ulkopuolisten retosteltavaksi.
Muistan suru-uutisen. Olimme mökillä, grillasimme ja olin hakemassa keittiöstä lautasta kun kuulin iltauutisista tämän surullisen uutisen, en heti oikein edes tiedostanut, että mitä, mitä ja mitä, en nimittäin ollut kuullut hänen elämänsä menneen niin huonolle tolalle alkoholin vuoksi, se oli riipaiseva tieto. Päässä lähti heti pyörimään joku ihmeellinen hiihtokilpailujen ketju, kuinka hyvä ja ylivoimainenkin hän oli, miten hyväkuntoiselle miehelle käy näin, viina vie. Muistaakseni taisi siinä silmäkin kostua, hän jäi niin mieleen kaikista kilpailuista ja miten koville hän itsensä harjoitellen laittoi. Uutinen oli shokki, se oli pommi ! Jäi pitkäksi aikaa päähän pyörimään, että näinkin voi elämä kääntyä voittajasta häviäjäksi. Rauha Mikan sielulle!
Toimittelijat voisivat ottaa jotain vastuuta Myllylän kuolemasta. En ole nähnyt yhdenkään kolumnistin edes käsittelevän asiaa. Lynkkaus oli hurjaa vuonna 2001. Vaikka silloin kaikki käyttivät aineita, kuten pyöräilyssäkin.
Surkea kohtalo. Mika oli näistä karpaaseista ilmeisesti ainoa, joka todella koki tunnontuskia dopingin käytöstä. Itse muistan Myllylältä parhaiten Trondheimin 50 km:n kisan. Esikoiseni oli syntynyt pari kuukautta aikaisemmin ja häntä imettäessä katselin sohvalla Mikan hiihtoa ja hurrasin hiljaa mielessäni.
Minä uskon että kaikki huiput käyttivät dopingia jossain määrin 90-luvulla ja sen jälkeenkin. Kyllä sitä käytetään tänä päivänäkin, vähemmän kun silloin. Mutta he eivät ole vielä jääneet kiinni.
Mika oli hieno ihminen ja urheilija.
Ristiriitaiset fiilikset koko henkilöstä. En nimittäin pysty mitenkään ymmärtämään, miten joku urheilu ja juominen voi olla tärkeämpää kuin oma perhe. Vaikka kuinka kaatuisi ura, menisi maine ja kilpailupäivät olisi ohi. Loppuaikoina vaimo oli lähtenyt ja vienyt pienet lapset mukanaan. Miksi urheilufiasko ja siihen lääkkeenä käytetty alkoholi merkitsi enemmän kuin omat lapset, oma perhe?
Surullinen kohtalo, mutta mielestäni jos lapsia tähän maailmaan tekee niin lapset pitäisi AINA olla ykkösasia. Ei mikään urheilu, häpeä tai mokat. Kaikki muu pitäisi loppupeleissä olla yhdentekevää. Vain lapsilla pitäisi olla merkitystä. Ja näin ei Mikan kohdalla ollut ja siksi minun on vaikea täysillä sääliä tai sympatisoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on traagista kun rikkoo sääntöjä, jää kiinni ja menee maine. Voi voi.
Koko huippu-urheilu on naurettavaa pelleilyä. Sen voi lopettaa kokonaan.
Myllylän tuho oli se, että otti kaikkien syyt niskoilleen. Sanoi, että oli pettänyt koko Suomen kansan.
Niin sanoi, marttyyrimaisesti, ikään kuin häntä ei olisi saanut syyttää mistään, koska niin jalosti (mukamas) otti syyt niskoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Surkea kohtalo. Mika oli näistä karpaaseista ilmeisesti ainoa, joka todella koki tunnontuskia dopingin käytöstä. Itse muistan Myllylältä parhaiten Trondheimin 50 km:n kisan. Esikoiseni oli syntynyt pari kuukautta aikaisemmin ja häntä imettäessä katselin sohvalla Mikan hiihtoa ja hurrasin hiljaa mielessäni.
Mistä tiedät, että koki tunnontuskia? Jos oli vain pettynyt, että jäi kiinni ja että alun alkaenkin menestys oli tullut huijaamalla eli ei koskaan ollut niin hyvä kuin kunnianhimossaan olisi halunnut olla.
Tunnettu mies. Siksi kai muistellaan.
Ajattele kuinka paljon Jeesus Nasaretilaista muistellaan vaikka kuinka paljon ihmisiä onkaan teloitettu historian kuluessa?