Elääkö täällä joku hyvää elämää täysin miehensä kustantamana?

Eikö muka ketään?

Minun bestis on ollut kotirouvana nyt jo monta vuotta täysin miehensä kustantamana. Asuvat miljoonatalossa ja omaisuutta on paljon. Nähdäkseni hän ei ole mitenkään miehensä orjana tai hänestä edes riippuvainen, koska omaisuus on yhteistä ja sitä on runsaasti. Jos jostain ihmeen syystä ero tulisi, puolet kuuluisi vaimolle joka tapauksessa. Ovat tosin olleet naimisissa jotan 25 vuotta eikä mitään ryppyjä rakkaudessa ikinä, joten tuskin niitä enää tuleekaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun bestis on ollut kotirouvana nyt jo monta vuotta täysin miehensä kustantamana. Asuvat miljoonatalossa ja omaisuutta on paljon. Nähdäkseni hän ei ole mitenkään miehensä orjana tai hänestä edes riippuvainen, koska omaisuus on yhteistä ja sitä on runsaasti. Jos jostain ihmeen syystä ero tulisi, puolet kuuluisi vaimolle joka tapauksessa. Ovat tosin olleet naimisissa jotan 25 vuotta eikä mitään ryppyjä rakkaudessa ikinä, joten tuskin niitä enää tuleekaan.

Ja lisäyksenä sellainen, että mieskin jäi pois työelämästä jokin aika sitten ennen kuin 50 vuotta tuli täyteen. Eli ihan yhdessä eivät tee mitään paitsi harrastavat.

Paljon sijoitusvarallisuutta. Entä pääomatuloja.

Entä onko avioehtoa.

Noi kun kerrot niin voin arvioida voitko olla huoleton.

Hyvä aihe!

Pitäisi olla jokin korvaus menetetystä työurasta, mikäli ero tulisi, esim 100k€ tilillä. Ja tietenkin pelkkä miehen rahoilla eläminen voi olla tuhoisaa omanarvontunnolle.

Vierailija kirjoitti:

Minun bestis on ollut kotirouvana nyt jo monta vuotta täysin miehensä kustantamana. Asuvat miljoonatalossa ja omaisuutta on paljon. Nähdäkseni hän ei ole mitenkään miehensä orjana tai hänestä edes riippuvainen, koska omaisuus on yhteistä ja sitä on runsaasti. Jos jostain ihmeen syystä ero tulisi, puolet kuuluisi vaimolle joka tapauksessa. Ovat tosin olleet naimisissa jotan 25 vuotta eikä mitään ryppyjä rakkaudessa ikinä, joten tuskin niitä enää tuleekaan.

Ymmärrän pitkän, yhteisen historian. Tarkoitin tilannetta, jossa parisuhde on verrattain tuore ja mies ehdottaa aloituksessa mainitsemaani järjestelyä ilman avioehdosta keskustelua.

Ap

Onhan tuossa sekin puoli, että on aika tylsää keskittyä elämässään kotitöihin kenties kiinnostavankin uran sijaan. Ja olisiko kotityöt kokonaan sen köyhemmän niskoilla?

Jos mies on hoitaja/humanisti niin hän voi elättää sen pörssiyhtiöntoimitusjohtalentäjäinsinöörikirurginaisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun bestis on ollut kotirouvana nyt jo monta vuotta täysin miehensä kustantamana. Asuvat miljoonatalossa ja omaisuutta on paljon. Nähdäkseni hän ei ole mitenkään miehensä orjana tai hänestä edes riippuvainen, koska omaisuus on yhteistä ja sitä on runsaasti. Jos jostain ihmeen syystä ero tulisi, puolet kuuluisi vaimolle joka tapauksessa. Ovat tosin olleet naimisissa jotan 25 vuotta eikä mitään ryppyjä rakkaudessa ikinä, joten tuskin niitä enää tuleekaan.

Ymmärrän pitkän, yhteisen historian. Tarkoitin tilannetta, jossa parisuhde on verrattain tuore ja mies ehdottaa aloituksessa mainitsemaani järjestelyä ilman avioehdosta keskustelua.

Ap

No en kyllä itse minkään tuoreen suhteen takia jättäisi uraa ja omia palkkatulojani. Eri asia, jos oltaisiin oltu yhdessä tosiaan vuosikymmeniä, ja työelämästä jättäytyminen olisi yhteinen irtiotto, jotta voitaisiin elää omannäköistä elämää yhdessä. Mutta lyhyen, vakiintumattoman suhteen kohdalla tuollainen kuulostaa vain siltä, että mies haluaa ilmaisen taloudenhoitajan joko lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa.

Kyllä, mutta minulla on työ mutta en maksa melkein mitään niistä rahoista, vaan mies maksaa kaiken. Säästän tällä hetkellä omista rahoistani kauneusleikkaukseen ja siihen ei mieheni tietenkiin laita rahaa, koska ajattelee että olen täydellinen tälläisenä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuossa sekin puoli, että on aika tylsää keskittyä elämässään kotitöihin kenties kiinnostavankin uran sijaan. Ja olisiko kotityöt kokonaan sen köyhemmän niskoilla?

Tottakai. Jos toinen on vaikka työtön ja toinen töissä, niin kyllähän se työtön saa hoitaa kodin.

Olen suhteessa melko varakkaan miehen kanssa, mies kustantaa asumisen ja elämisen. Omat palkkatuloni jäävät säästöön, samoin omasta asunnostani myymällä saadut rahat. Sitten kun säästöni alkavat tuottaa lähes vuosipalkkani verran, uskallan jättäytyä töistä pois.

Ei se ollut hyvää elämää, kun jouduin joitakin kertoja hyvätuloisen mieheni elätettäväksi odotellessani työttömyyskorvauksia määtäaikaisten työsuhteiden välissä. Miehelle ei tullut minään yllätyksenä, että alallani suositaan pitkiä määräaikaisia työsuhteita ja niiden välissä saattaa olla työttömyysjaksoja. Me olisimme tulleet ihan hyvin toimeen miehen palkalla pitempäänkin kuin ne muutama kuukausi kerrallaan. Lisäksi maksoin oman osuuteni menoista takautuvasti näissä tilanteissa. 

Silti mies väitti, että elän hänen varoillaan, enkä tulisi rahallisesti toimeen ilman häntä. Hän puhui minulle kuin olisin ollut loinen, jonka elämän hän kustantaa kokonaisuudessaan. Selvähän se, että se avioliitto ei kestänyt kovin kauan. "Hauskinta" tässä on, että tulen oikein hyvin toimeen omalla  palkallani ja  säästöön jäämilläni palkkarahoilla pystyn kustantamaan elämäni työttömyysjaksojen aikana, kun rahani eivät mene entisen miehen valitseman yltiöylellisen elämän ylläpitämiseen.

Minä käyn kyllä osa-aikaisesti töissä, mutta palkkani jää täysin omaksi taskurahakseni. Niillä sitten käyn esim kampaajalla ja sijoitan.. näin on hyvä.

Jennia kirjoitti:

Mies maksaa mun elämisen tavallaan. Tähän siirryttiin sen jälkeen kun sanoin itseni irti työpaikkakiusaamisen vuoksi.

Sinulla on hyvä hieno mies kantaa vastuun asoista.eikä ole minun rahat. Avioliitto on kahden kauppa,kolmanen korvapuusti.Mitä se kenellekään kuuluu kenen rahoilla avio-parit elää? Naisia jolla ei viralisesti aviomiestä,mutta seurustelee saman mieehen kanssa haukutaan H. Avioliitto on sama asia,mutta lailistetua seksualisutta ja hyväksyttyä,Naimatomat naiset : H. Miksi? Siksikö kun mies ei maksa,vuokra sähkö,ei edes seksi saatika ravinto.

En tiedä elääkö mun sukulaiseni hyvää elämää, mutta kahden eri serkun vaimot eivät koskaan ole tehneet mitään. Vaimot ovat olleet luontaisesti laiskoja, ja työelämä ei heitä ole koskaan kiinnostanut. Toinen näistä naisista on jo eläkkeellä, ja luulen että eläke on todella pieni.

Serkkuni ovat kyllä tehneet töitä koko ikänsä. Jotenkin pistää vihaksi tuollainen vetelehtiminen mitä nämä kaksi naista harrastavat.

Oletko AH Pirkanmaalta?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä elääkö mun sukulaiseni hyvää elämää, mutta kahden eri serkun vaimot eivät koskaan ole tehneet mitään. Vaimot ovat olleet luontaisesti laiskoja, ja työelämä ei heitä ole koskaan kiinnostanut. Toinen näistä naisista on jo eläkkeellä, ja luulen että eläke on todella pieni.

Serkkuni ovat kyllä tehneet töitä koko ikänsä. Jotenkin pistää vihaksi tuollainen vetelehtiminen mitä nämä kaksi naista harrastavat.

Mitö se sinulta on pois?

Minä en ikinä pääse samoihin bruttotuloihin kuin mieheni yli 4.000€/ kk, joten meillä mies maksaa elämisen ns laskut.

Maksan kuitenkin koko ajan omistani ruokaostoksia, taloustavaroita ym. Maksan myös oman puhelinlaskun.

Minua jäi mietityttämään se, oliko toive työnteon lopettamisesta lopulta vain hyväntahtoisuuden verhoon piilotettua vallanhalua. Viitteitä tähän oli ja kohtuuttomalta tuntui myös syyllistäminen siitä, että työntekoni oli pois yhteisestä ajasta. Yleensä hyvään ansiotasoon ei riitä 20 viikkotyötuntia.

Jos urani olisi ollut varastotyöntekijänä tms. max 3000€/kk tienaavana, olisin voinut riskin jopa ottaa. Koen, että olisi laittanut pantiksi loppuelämäni hyvinvoinnin mikäli olisin luottanut mieheen sokeasti. Olisin halunnut luottaa mutta minusta on kohtuutonta odottaa kenenkään ottavan elämässään näin isoa riskiä.

Ap