Voisko ne lapset oikeasti viedä vaikka hoitoon eikä tuoda ravintoloihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko uskoa että muualla maailmassa ihmisiä ei häiritse se, että lapset otetaan mukaan joka paikkaan? Sitä pidetään normaalina ja sinunkaltaisiasi jotenkin outoina ja vihamielisinä, jotka tarvitsevat psykiatria?

Mitä merkitystä sillä on, että kuvittelet jossain "muualla maailmassa" olevan normaalia tuoda kirkuvia ja häiritseviä lapsia ravintolaan?

Etelä-Euroopassa huonosti käyttäytyvät tenavat saisivat ravintolasalissa äidiltään ihan kaikkien nähden ympäri korvia niin että raikuu. Ei siellä eletä tenavien oikkujen ehdoilla vaan nämä opetetaan pienestä pitäen käyttäytymään hyvin.

Johtuu siitä ettei meillä saa kurittaa fyysisesti. Muuten näkisit samaa täälläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko uskoa että muualla maailmassa ihmisiä ei häiritse se, että lapset otetaan mukaan joka paikkaan? Sitä pidetään normaalina ja sinunkaltaisiasi jotenkin outoina ja vihamielisinä, jotka tarvitsevat psykiatria?

Mitä merkitystä sillä on, että kuvittelet jossain "muualla maailmassa" olevan normaalia tuoda kirkuvia ja häiritseviä lapsia ravintolaan?

Etelä-Euroopassa huonosti käyttäytyvät tenavat saisivat ravintolasalissa äidiltään ihan kaikkien nähden ympäri korvia niin että raikuu. Ei siellä eletä tenavien oikkujen ehdoilla vaan nämä opetetaan pienestä pitäen käyttäytymään hyvin.

Lastaan lyövä aikuinen ei käyttäydy hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Pysy sitten kotona vihaamassa maailmaa, älä tule häiritsemään muita jotka haluavat tulla lapsineen syömään.

Eikai hän maailmaa vihannut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttele poissa julkisilta paikoilta, jos et lapsia kestä. Ei ne lapset ikinä opi toimimaan ravintoissa jne. jos niitä ei sinne ikinä vie. 

t. lapseton N37

Tuo on naurettava kommentti. Mun lapsuudessa ei ikinä menty ravintolaan. Kävin ravintolassa syömässä ekan kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa kun oltiin menossa ulkomaille. Jostain syystä osasin kuitenkin käyttäytyä: en juossut ympäriinsä, en hyppinyt pöydille, en häirinnyt muita asiakkaita, en viskonut ruokaa ympäriinsä jne.

Kyllä ne ravintolan käyttäytymistavat oppii aikuisenakin. On paljon asioita, joita olen oppinut tekemään, joista lapsuudessani ei ollut tietokaan. 

Mutta koska sun kaverit varmasti oli käyneet ennenkin ravintolassa, he tiesivät miten toimia: mennään pöytään istumaan, tarjoilija tuo listan, tilataan juomat, sen jälkeen ruoka, miten pyydetään lasku jne. Ei rakettitiedettä, mutta jos kirjaimellisesti koskaan ei ole käynyt, mistä voi tietää? Kynnys voi nousta niin ettei koskaan tule lähdettyä, jos ei pääse näkemään ”jonkun siivellä” mitä siellä tapahtuu. Osassa ravintoloita pitää tehdä pöytävaraus, odottaa pöytiin ohjausta jne. Tällainen muuttuu itsestäänselväksi kokemuksen kautta. Jopa ruokakaupassa asioiminen voisi olla vaikeaa jos sinne ensimmäisen kerran pitäisi mennä aikuisena. Ihminen ei osaa syntyessään yhtään mitään. Kaikki on opittava matkan varrella.

Vieraille aikuisille juttelemaan tuppautuvat lapset ovat ärsyttäviä. Itsekin vaivaannun heistä ja pidän heitä omien vanhempiensa huomiota vaille jääneinä.

Oman lapseni kanssa havaitsin, että parhaiten ravintolavierailut sujuivat paremmissa ravintoloissa, joissa istuttiin omissa pöydissä (ei buffettia) eikä ollut lasten leikkipistettä eikä muutenkaan tuotu mitään värityskirjoja eikä me pidetty mitään leluja mukana. Hyvin meidän napero istui omassa pöydässä koko ruokailun ajan, on kyllä rauhallinen lapsi aina ollut. Jos joskus jossain Rossossa lähti seikkailemaan, haettiin omaan pöytään eikä jätetty toisten vaivaksi. Toisaalta lapsia oli vain yksi, vaikeampaa olisi ollut suuremmassa lapsiseurueessa, lapset kun villitsivät toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttele poissa julkisilta paikoilta, jos et lapsia kestä. Ei ne lapset ikinä opi toimimaan ravintoissa jne. jos niitä ei sinne ikinä vie. 

t. lapseton N37

Tuo on naurettava kommentti. Mun lapsuudessa ei ikinä menty ravintolaan. Kävin ravintolassa syömässä ekan kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa kun oltiin menossa ulkomaille. Jostain syystä osasin kuitenkin käyttäytyä: en juossut ympäriinsä, en hyppinyt pöydille, en häirinnyt muita asiakkaita, en viskonut ruokaa ympäriinsä jne.

Kyllä ne ravintolan käyttäytymistavat oppii aikuisenakin. On paljon asioita, joita olen oppinut tekemään, joista lapsuudessani ei ollut tietokaan. 

Olen syntynyt 60-luvulla ja kyllä meidän perhe kävi ravintolassa. Sunnuntaisin oli ns. seisova pöytä, lapset saivat tikkarin jälkiruoksi. Nykyään tuo olisi buffet 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttele poissa julkisilta paikoilta, jos et lapsia kestä. Ei ne lapset ikinä opi toimimaan ravintoissa jne. jos niitä ei sinne ikinä vie. 

t. lapseton N37

Tuo on naurettava kommentti. Mun lapsuudessa ei ikinä menty ravintolaan. Kävin ravintolassa syömässä ekan kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa kun oltiin menossa ulkomaille. Jostain syystä osasin kuitenkin käyttäytyä: en juossut ympäriinsä, en hyppinyt pöydille, en häirinnyt muita asiakkaita, en viskonut ruokaa ympäriinsä jne.

Kyllä ne ravintolan käyttäytymistavat oppii aikuisenakin. On paljon asioita, joita olen oppinut tekemään, joista lapsuudessani ei ollut tietokaan. 

Mutta koska sun kaverit varmasti oli käyneet ennenkin ravintolassa, he tiesivät miten toimia: mennään pöytään istumaan, tarjoilija tuo listan, tilataan juomat, sen jälkeen ruoka, miten pyydetään lasku jne. Ei rakettitiedettä, mutta jos kirjaimellisesti koskaan ei ole käynyt, mistä voi tietää? Kynnys voi nousta niin ettei koskaan tule lähdettyä, jos ei pääse näkemään ”jonkun siivellä” mitä siellä tapahtuu. Osassa ravintoloita pitää tehdä pöytävaraus, odottaa pöytiin ohjausta jne. Tällainen muuttuu itsestäänselväksi kokemuksen kautta. Jopa ruokakaupassa asioiminen voisi olla vaikeaa jos sinne ensimmäisen kerran pitäisi mennä aikuisena. Ihminen ei osaa syntyessään yhtään mitään. Kaikki on opittava matkan varrella.

Aivan, kaikki on opittava matkan varrella. Jos joutuu jotain tekemään ensimmäisen kerran, aina löytyy joku ihminen tai paikka josta kysyä neuvoa. Ravintolat haluavat asiakkaita, joten varmasti neuvovat auliisti ensikertalaista. Olen käynyt Mäkkärissä ekaa kertaa aikuisena, kun minulla oli jo lapsia. Kyllä sielläkin neuvottiin miten toimia. Vai olisiko pitänyt pysyä poissa, koska minua ei lapsuudessani opetettu käymään Mäkkärissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttele poissa julkisilta paikoilta, jos et lapsia kestä. Ei ne lapset ikinä opi toimimaan ravintoissa jne. jos niitä ei sinne ikinä vie. 

t. lapseton N37

Tuo on naurettava kommentti. Mun lapsuudessa ei ikinä menty ravintolaan. Kävin ravintolassa syömässä ekan kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa kun oltiin menossa ulkomaille. Jostain syystä osasin kuitenkin käyttäytyä: en juossut ympäriinsä, en hyppinyt pöydille, en häirinnyt muita asiakkaita, en viskonut ruokaa ympäriinsä jne.

Kyllä ne ravintolan käyttäytymistavat oppii aikuisenakin. On paljon asioita, joita olen oppinut tekemään, joista lapsuudessani ei ollut tietokaan. 

Olen syntynyt 60-luvulla ja kyllä meidän perhe kävi ravintolassa. Sunnuntaisin oli ns. seisova pöytä, lapset saivat tikkarin jälkiruoksi. Nykyään tuo olisi buffet 😊

Minäkin olen syntynyt 60-luvulla mutta meidän perhe EI käynyt ravintolassa. Äiti sanoi, että se on niin kallista. En oikein ymmärrä kommenttiasi. Miten sinun perheesi ravintolakäymiset liittyy minun perheeni ravintolakäymisiin? Eri perheillä on eri tavat eikä riipu vuosikymmenestä.

Oma lapseni on 7-vuotias ja käynyt ulkona syömässä todella usein. Ikinä ei ole ravintolassa juossut, huutanut tai sotkenut. Osaa hienosti pöytätavat. Tällä viikolla olimme ”hienossa” pihvipaikassa,” siellä oli samaan aikaan miesporukka jotka puhuivat/nauroivat kovaan ääneen ja huutelivat tilauksia. Lapseni ihmetteli, että miksi ne huutaa täällä.

Mielestäni nämä enemmän maistissa olevat aikuiset naurunmekkaloineen ja kovaan ääneen puhuen häiritsevät enemmän kuin hienosti pöydässä käyttäytyvä lapsi.

Omani ovat pienestä asti olleet mukana ravintoloissa ja kyllä osaavat etiketit.

Millaisissa ravintoloissa oikein käyt? En ole tuollaiseen käytökseen törmännyt missään ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on 7-vuotias ja käynyt ulkona syömässä todella usein. Ikinä ei ole ravintolassa juossut, huutanut tai sotkenut. Osaa hienosti pöytätavat. Tällä viikolla olimme ”hienossa” pihvipaikassa,” siellä oli samaan aikaan miesporukka jotka puhuivat/nauroivat kovaan ääneen ja huutelivat tilauksia. Lapseni ihmetteli, että miksi ne huutaa täällä.

Mielestäni nämä enemmän maistissa olevat aikuiset naurunmekkaloineen ja kovaan ääneen puhuen häiritsevät enemmän kuin hienosti pöydässä käyttäytyvä lapsi.

Omani ovat pienestä asti olleet mukana ravintoloissa ja kyllä osaavat etiketit.

Sama. Meillä viime keväänä 4v poika piti korvistaan kiinni, kun aikuiset ihmiset pitivät hirveetä mekkalaa ravintolassa. Lapsi katsoi äijiä, ja sanoi, ettei ravintolassa saa huutaa. Meillä siis kaksi lasta ja molemmat lapset tietävät, että jos ravintolassa ei ole kunnolla, sieltä joutuu pois ja jää jälkkärit syömättä. Istuvat siellä aina tosi nätisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttele poissa julkisilta paikoilta, jos et lapsia kestä. Ei ne lapset ikinä opi toimimaan ravintoissa jne. jos niitä ei sinne ikinä vie. 

t. lapseton N37

Tuo on naurettava kommentti. Mun lapsuudessa ei ikinä menty ravintolaan. Kävin ravintolassa syömässä ekan kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa kun oltiin menossa ulkomaille. Jostain syystä osasin kuitenkin käyttäytyä: en juossut ympäriinsä, en hyppinyt pöydille, en häirinnyt muita asiakkaita, en viskonut ruokaa ympäriinsä jne.

Kyllä ne ravintolan käyttäytymistavat oppii aikuisenakin. On paljon asioita, joita olen oppinut tekemään, joista lapsuudessani ei ollut tietokaan. 

Mutta koska sun kaverit varmasti oli käyneet ennenkin ravintolassa, he tiesivät miten toimia: mennään pöytään istumaan, tarjoilija tuo listan, tilataan juomat, sen jälkeen ruoka, miten pyydetään lasku jne. Ei rakettitiedettä, mutta jos kirjaimellisesti koskaan ei ole käynyt, mistä voi tietää? Kynnys voi nousta niin ettei koskaan tule lähdettyä, jos ei pääse näkemään ”jonkun siivellä” mitä siellä tapahtuu. Osassa ravintoloita pitää tehdä pöytävaraus, odottaa pöytiin ohjausta jne. Tällainen muuttuu itsestäänselväksi kokemuksen kautta. Jopa ruokakaupassa asioiminen voisi olla vaikeaa jos sinne ensimmäisen kerran pitäisi mennä aikuisena. Ihminen ei osaa syntyessään yhtään mitään. Kaikki on opittava matkan varrella.

Aivan, kaikki on opittava matkan varrella. Jos joutuu jotain tekemään ensimmäisen kerran, aina löytyy joku ihminen tai paikka josta kysyä neuvoa. Ravintolat haluavat asiakkaita, joten varmasti neuvovat auliisti ensikertalaista. Olen käynyt Mäkkärissä ekaa kertaa aikuisena, kun minulla oli jo lapsia. Kyllä sielläkin neuvottiin miten toimia. Vai olisiko pitänyt pysyä poissa, koska minua ei lapsuudessani opetettu käymään Mäkkärissä?

No ei pidä, mutta harva haluaa lähteä nolaamaan itseään jos on ihan ummikko tilanteessa jossa muut pitävät itsestään selvyytenä miten toimitaan. Kun mäkkäri rantautui Suomeen, oli monelle aikuiselle eka kerta siellä, siinä kontekstissa ei siis ollut sen uunompi kuin muutkaan.

Pöytään tunkeileville ipanoille pitää opettaa uusia sanoja, kun siihen on hyvä tilaisuus.

"Äiti, äiti. Mikä on ä pä rä?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko uskoa että muualla maailmassa ihmisiä ei häiritse se, että lapset otetaan mukaan joka paikkaan? Sitä pidetään normaalina ja sinunkaltaisiasi jotenkin outoina ja vihamielisinä, jotka tarvitsevat psykiatria?

Mitä merkitystä sillä on, että kuvittelet jossain "muualla maailmassa" olevan normaalia tuoda kirkuvia ja häiritseviä lapsia ravintolaan?

Etelä-Euroopassa huonosti käyttäytyvät tenavat saisivat ravintolasalissa äidiltään ihan kaikkien nähden ympäri korvia niin että raikuu. Ei siellä eletä tenavien oikkujen ehdoilla vaan nämä opetetaan pienestä pitäen käyttäytymään hyvin.

Lastaan lyövä aikuinen ei käyttäydy hyvin.

Eivät ne riehuvat lapsetkaan käyttäydy hyvin.