Yksin suhteessa?

Hei! Olen nainen, joka seurustelee kilpaurheilijan kanssa ja tunnen olevani tilanteessa, josta en löydä ulospääsyä. Olemme olleet yhdessä jo useita vuosia ja aina mies on ollut urheilullinen, mutta viimeisen vuoden aikana tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan, suhteemme tuntuu jäävän harjoittelun varjoon. Mies siis aloitti ammattilaisurheilun suhteemme aikana. Suhteen alussa aikaa kyllä löytyi enemmän. Olen puhunut hänelle monesti asiasta, mutta hänen mielestään meillä menee hyvin ja näkemisemme on riittävää. Todellisuudessa aikaa jää kuitenkin hyvin vähän ja olen paljon yksin ja koen "odottelevani", koska hänellä olisi taas aikaa meille. Tuntuu myös siltä, että jään urheilemiselle kakkoseksi. Rakastan kyllä häntä, mutta tilanne ahdistaa minua enkä haluaisi hukata vuosia juuri tähän odotteluun. Mietityttää myös onko hänellä uransa jälkeenkään aikaa. Tuntuu siltä, että olen kauhea nipottaja, mutta jos suuri osa ajasta menee harjoitteluun ja toisen ajatukset ovat koko ajan muualla, niin tarvitseeko sitä kestää? En vain osaa/uskalla tehdä mitään, olemme kuitenkin kauan olleet yhdessä. Mitä mieltä olette?