Lue keskustelun säännöt.
Mieheni lahjoittanut salaa spermapankille!! lapsi on jossain
06.07.2014 |
Sain tietää kahden vuoden avioliittovuoden jälkeen että aviomieheni on lahjoittanut salaa spermaansa spermapankille vuosia sitten ennen kuin tapasi minut. Asia selvisi minulle vasta nyt! mies ei koskaan asiasta maininnut sanaakaan vaikka olemme olleet naimisissa kaksi vuotta nyt. Sain tietää asiasta vasta kun tein suursiivouksen kodissamme ja yhdestä lukitusta laatikosta löytyi rekisteröitymispaperi ja tiedot tähän asiaan liittyen jolloin soitin spermapankkiin ja koko asian laita selvisi! Mies ilmeisesti luuli etten koskaan löytäisi avainta lukittuun kaappiin mutta löysin minä avaimen kun se oli unohtunut miehen pestäviin menevien housujen taskuun. Nyt itkettää ja tuntuu pahalta edes ajatella koko asiaa, miehellä on siis jossain lapsi jonkun kanssa, lapsi jota hän ei edes tunne! en tiedä mitä tästä pitäisi ajatella, mielestäni miehen olisi kuulunut kertoa minulle että kävi vuosia sitten luovuttamassa spermapankille siittiöitään. Tunnen olevani huijattu! Ilmeisesti ei kokenut tarpeelliseksi kertoa asiasta minulle. Mitähän muuta mies vielä salailee?
Toisaalta taas minun pitäisi kai osata olla onnellinen siitä että asia selvisi vasta nyt eikä vasta 18 vuoden päästä jolloin mahdollisella lapsella on oikeus ottaa yhteyttä oikeaan biologiseen isäänsä, eli mieheeni jonka kuvittelin haluavan lapsia ainoastaan minun kanssani!! Olimme kumpikin sopineet että teemme lapsia yhdessä kun aika on sopiva mutta on ollut rahahuolia ja muuta emmekä olleet vielä ryhtyneet lasten tekoon ja nyt ajattelen että parempi niin. Mieheni on mökillä viikonlopun ystäviensä kanssa eikä edes tiedä että asia selvisi minulle. Tuntuu todella mahdottomalta enää voida luottaa kehenkään ihmiseen tämän jälkeen. Toivon että mies yrittäisi selittää asiaa jotenkin fiksusti mutta aion kyllä erota hänestä, kertokoon jatkossa uusille kumppaneilleen heti alussa miten asia on!
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 02:24"]
Soitin miehelleni ja keskustelimme jo asiasta, hän ei ollut vihainen siitä että menin kaapille, lähinnä hän oli vain surullinen ja kertoi olleensa kännissä silloin vuosia sitten kun päätti luovuttaa siittiöitä. Ehkäpä voin antaa asian vielä anteeksi jonain päivänä, mutta salailu on inhottavaa. Olisin halunnut tietää tästä asiasta jo silloin.
[/quote]
Virhe!
Siittiöiden luovutus ei toimi Suomessa niin, että kävellään ovesta sisään ja ruutataan kuppiin. Ensin pitää käydä testeissä mm. verikokeessa ja antaa näytettä ja sitä tutkitaan, täytellään papereita jne. ja sitten mahdollisesti soitellaan, että jos tulee luovuttamaan, kun kaikki testit näyttävät ok:ta.
Ei siis onnistu hetken mielijohteesta. Menee useita viikkoja.
[/quote]
Jos oikein muistan niin puoli vuotta, ensin otetaan hiv, hepatiitti ym verikokeet ja puolen vuoden kuluttua ne otetaan vielä uusiksi. Että ei ihan vaan hetken mielijohteesta.
Tietysti miehesi on voinnut olla kännissä kun teki päätöksen, mutta varsinainen toiminta on tapahtunut selvinpäin ja pitkällä aikavälillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ihan ymmärrettävää, että ei kertonut. Vähän eri asia, jos hänellä olisi lapsi jonkun toisen naisen kanssa ja olisi jättänyt kertomatta siitä. Sillä lapsella on vanhemmat blaa blaa. Miksi vastaan provoon.
Tuollainen asia voi olla hankalaa kertoa, varsinkin miehenä. Halunnut auttaa lapsettomia, minä olisin ylpeä miehestäni jolla olisi tuollainen salattu menneisyys. Niitä oikeita "luurankoja kaapissa" on monella, minä en tuollaisen vuoksi hyvää parisuhdetta jättäisi.
Sinulle ei kuulu mitä miehesi on tehnyt ennen sinua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan saatanan paska provo. Vai että soitit "spermapankkiin", josta sinulle auliisti selitettiin toisen ihmisen luovutusasioita? Ja vaikka tämä olisikin totta, niin mitä sitten? Millä hemmetin tavalla miehesi spermanluovutus vaikuttaa sinun elämääsi? Et sinä niitä kakaroita joudu hoitamaan, eikä edes miehesi.
Miehesihän on tehnyt hyvän, jalomielisen teon. Itse olet ilkeä, jos menet toisen tavaroita penkomaan ja olet myöskin itsekäs, jos et salli luovuttamista miehellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soitit mällipankkiin ja tuosta nuin vaan ne kertoi sinulle miehesi tietoja?
No ei kertonut, kun tietää miten herkkä olet. Et kuitenkaan olisi ottanut häntä mieheksesi, nytkin olet jo päättänyt ottaa eron ja näet hänet jo toisten naisten kanssa.. Mies tehnyt hyvän teon ja toivon, että seuraava naisystävä osaa arvostaa sitä, kunhan tekee avioehdon ja pitää huolen, että omaisuus kertyy hänen nimiin.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Porvoossa auotaan toisten lukittuja kaappeja?
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 01:30"]
Sain tietää kahden vuoden avioliittovuoden jälkeen että aviomieheni on lahjoittanut salaa spermaansa spermapankille vuosia sitten ennen kuin tapasi minut. Asia selvisi minulle vasta nyt! mies ei koskaan asiasta maininnut sanaakaan vaikka olemme olleet naimisissa kaksi vuotta nyt. Sain tietää asiasta vasta kun tein suursiivouksen kodissamme ja yhdestä lukitusta laatikosta löytyi rekisteröitymispaperi ja tiedot tähän asiaan liittyen jolloin soitin spermapankkiin ja koko asian laita selvisi! Mies ilmeisesti luuli etten koskaan löytäisi avainta lukittuun kaappiin mutta löysin minä avaimen kun se oli unohtunut miehen pestäviin menevien housujen taskuun. Nyt itkettää ja tuntuu pahalta edes ajatella koko asiaa, miehellä on siis jossain lapsi jonkun kanssa, lapsi jota hän ei edes tunne! en tiedä mitä tästä pitäisi ajatella, mielestäni miehen olisi kuulunut kertoa minulle että kävi vuosia sitten luovuttamassa spermapankille siittiöitään. Tunnen olevani huijattu! Ilmeisesti ei kokenut tarpeelliseksi kertoa asiasta minulle. Mitähän muuta mies vielä salailee?
Toisaalta taas minun pitäisi kai osata olla onnellinen siitä että asia selvisi vasta nyt eikä vasta 18 vuoden päästä jolloin mahdollisella lapsella on oikeus ottaa yhteyttä oikeaan biologiseen isäänsä, eli mieheeni jonka kuvittelin haluavan lapsia ainoastaan minun kanssani!! Olimme kumpikin sopineet että teemme lapsia yhdessä kun aika on sopiva mutta on ollut rahahuolia ja muuta emmekä olleet vielä ryhtyneet lasten tekoon ja nyt ajattelen että parempi niin. Mieheni on mökillä viikonlopun ystäviensä kanssa eikä edes tiedä että asia selvisi minulle. Tuntuu todella mahdottomalta enää voida luottaa kehenkään ihmiseen tämän jälkeen. Toivon että mies yrittäisi selittää asiaa jotenkin fiksusti mutta aion kyllä erota hänestä, kertokoon jatkossa uusille kumppaneilleen heti alussa miten asia on!
[/quote] Kyllä sinä olet se, joka on nyt pettänyt toisen luottamuksen. Etkä edes häpeä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi toisekseen, mistä sait päähäsi, että lapsia on vain yksi. Eiköhän niitä ole sillä siittiömäärällä, mitä yksi siemdnsyöksy tuottaa, koko Porvoo täynnä.
Siis miksi suursiivoukseen kuuluu lukittujen laatikoiden availu ja toisten yksityisten paperien tutkiminen? Ei meillä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 01:42"]
No ei kertonut, kun tietää miten herkkä olet. Et kuitenkaan olisi ottanut häntä mieheksesi, nytkin olet jo päättänyt ottaa eron ja näet hänet jo toisten naisten kanssa.. Mies tehnyt hyvän teon ja toivon, että seuraava naisystävä osaa arvostaa sitä, kunhan tekee avioehdon ja pitää huolen, että omaisuus kertyy hänen nimiin.. ;)
[/quote]
Meillä on kummallakin omat rahamme enkä tarvitse miehen rahoja, hän on muuten työtön jos kiinnostaa tietää. Emme asu Porvoossa vaikka se ei tähän mitenkään liity, emmekä koskaan tule asumaan. Luotettava mies tuskin muutenkaan on sillä kuulin juuri että sillä mökkireissulla on mukana myös "kaverin" sinkkunaiskavereita. Kyllä suhteessa täytyy kummankin voida olla rehellinen ja kertoa mitä on tehnyt! Arvaatko hyväksyisikö mieheni sitä jos minä olisin käynyt hedelmöityshoidoissa ja hommannut lapsen toisen miehen siittiöillä hieman ennen suhdetta? Olisiko sekin OK? No ei varmasti mies hyväksyisi tätä asiaa ja etenkin jos olisin salannut asian tai huijannut että hän on isä, ihan samanlailla verrattavissa miehen toimintaan.
Typerää käytöstä ihmisiltä puolustella tätä käytöstä, hyväksyisittekö te tämän omalle kohdallenne siis ja salailun myös? tuskinpa. Jatkossa minä haluan rehellisen kumppanin joka ei salaile asioita, törkeintä tässä oli salailu ja asioiden piilottelu nyt meni luottamus kokonaan.
Etpä sinäkään ole luotettava kun menet ilman lupaa toisen laatikoille.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 01:41"]
Miehesihän on tehnyt hyvän, jalomielisen teon. Itse olet ilkeä, jos menet toisen tavaroita penkomaan ja olet myöskin itsekäs, jos et salli luovuttamista miehellesi.
[/quote]
Juu sallin kyllä, sinkkuna hän saa panna ketä tahansa mökkireissuillaan ja myös käydä spermapankissa vaikka joka viikko jos niin haluaa sinkkuna se on ok. Ei kuulu enää minulle, rehellisyyden vaatiminen ei ole liikaa pyydetty, vaikka jotkut näyttävätkin arvostavan enemmän epärehellisyyttä. Rivien välistä voi lukea vaikkapa silmälasen kanssa että tässä on vain odotettu rehellisyyttä. Suhteessa on aivan sama mitä toinen tekee jos ei ole niin rehellinen kuin ensin olettaa ymmärtää, moni trolli lukee aloitusta kuin piru raamattua juu salailuhan se hyvän suhteen tekee. Tässä taas nähdään miksi on parempi olla sinkku kuin sietää salailua.
Mitä odotit löytäväsi sieltä lukitusta laatikosta, kun rehellisyyttä odottavana menit sitä aukomaan?
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 02:16"]
Etpä sinäkään ole luotettava kun menet ilman lupaa toisen laatikoille.
[/quote]
Yhteisessä kodissa myös yhteisillä rahoilla ostetut huonekalut ovat yhteisiä, suhteissa yleensä kaikki jaetaan tasan. Jos ei voi sietää sitä että yhteisessä kodissa avaa kaapin niin silloin kannattaa pysyä sinkkuna ihan vaan omassa kodissa johon ei koskaan kukaan vahingossakaan tule avaamaan yhtäkään kaappia tai ovea. Moni tänne kirjoittanut ei ole tainnut koskaan olla pitkässä, pysyvässä suhteessa edes, sen näistä vastauksista voi päätellä jos ei edes omassa kodissa saa "toisen" kaappia avata huh. Mieheni kanssa meillä oli muuten myös jonkin aikaa yhteinen kännykkä, olimme tottuneet jakamaan kaiken tasan, paitsi siis tuon kaapin jossa en olettanut olevan mitään erikoista.
Soitin miehelleni ja keskustelimme jo asiasta, hän ei ollut vihainen siitä että menin kaapille, lähinnä hän oli vain surullinen ja kertoi olleensa kännissä silloin vuosia sitten kun päätti luovuttaa siittiöitä. Ehkäpä voin antaa asian vielä anteeksi jonain päivänä, mutta salailu on inhottavaa. Olisin halunnut tietää tästä asiasta jo silloin.
Suhtautuisin tuohon nyt lähinnä niin kuin verenluovutukseen. Miehesi on muita auttanut. Eihän ne siittiöt olisi enää tallessa, jos ei olisi niitä luovuttanut. T. nainen, joka on saanut 3 lasta luovutetuilla munasoluilla. Lapset tuntuu täysin omilta ja ikuisesti olen kiitollinen luovuttajille. Lapset saavat ajallaan myös tietää asiasta. En kannata mitään salaisuuksia. Toki ihmettelen, miksi mies ei voinut tuollaisesta positiivisesta asiasta sinulle kertoa.